Avena tarjoaa viljelijöille Suomessa täysin uudenlaisen basis-hinnoittelu...

Basis-sopimus tuo aiempaa markkinalähtöisemmän tavan vehnä- ja öljykasvisopimusten hinnoitteluun. - Viljelijät voivat basis-sopimuksella aidosti seurata markkinahintojen ja oman sopimuksensa hinnan kehitystä sekä halutessaan hinnoitella sopimuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vastaavia hinnoittelutapoja on käytössä yleisesti Euroopassa ja haluamme tarjota uudentyyppisen tavan vilja- ja öljykasvisopimusten hinnoitteluun myös suomalaisille viljelijöille, Avenan toimitusjohtaja Antti Snellman kertoo Tavat käydä vilja- ja öljykasvikauppaa monipuolistuvat Uusi basis-sopimus monipuolistaa tapoja käydä vilja- ja öljykasvikauppaa. Avena tarjoaa vilja- ja öljykasvisopimusten hinnoitteluun uuden basis-sopimuksen lisäksi entuudestaan tutut sopimusmallit: osto päivän hinnalla, termiinisopimus ja tilahintasopimus. - Suomessa yksittäisten tilojen koko kasvaa ja uskomme, että uusille hinnoittelutavoille on todennäköisesti jatkossa enemmän tarvetta myös riskienhallinnan kannalta. Avena haluaa myös tulevaisuudessa olla kehittämässä uudenlaisia tapoja käydä vilja- ja öljykasvikauppaa suomalaisen viljelijän kumppanina, Snellman sanoo. Basis-hinnat löytyvät uudistetusta Avenakaupasta Avena on avannut uudistetun Avenakaupan suomalaisille viljelijöille. Avenakauppaan rekisteröityneet viljelijät näkevät mm. basis-hinnat vehnän ja öljykasvien eri toimitusjaksoille ja -paikoille sekä muut ostohinnat toimituspaikoittain ja -jaksoittain. Myös viljojen ja öljykasvien myynti Avenalle onnistuu sivuston kautta. - Uudistettu Avenakauppa on nykyaikainen palvelusivusto asiakkaillemme. Viljelijät hyödyntävät toivottavasti ahkerasti myös uutta mahdollisuutta jättää Avenalle tarjous vilja- tai öljykasvierästä. Avenakauppaan kannattaa siis rekisteröityä ja hyödyntää myös muita sen asiakkaillemme tarjoamia palveluja ahkerasti”, Snellman summaa.   Basis-sopimus: Termillä ”basis” tarkoitetaan tiettynä hetkenä, tietyssä toimituspaikassa vallitsevan ostohinnan ja futuurin noteeraushinnan eroa. Basis-sopimuksessa viljelijä valitsee vehnälle tai öljykasvierälle toimituspaikan ja -jakson, jonka basis-hinnan hän kiinnittää. Sopimus hinnoitellaan loppuun viljelijän haluamana ajankohtana vehnä- tai rapsifutuurin sen hetkisen noteeraushinnan mukaan. Basis-sopimuksella viljelijä sitoo oman myyntihintansa tiettyyn futuuriin, mutta ei tee itse futuurikauppaa pörssissä, vaan Avena tekee sen hänen puolestaan. Lisätiedot: Toimitusjohtaja Antti Snellman, Hankintapäällikkö Pekka Hyssy () Uudistettu Avenakauppa: www.avenakauppa.fi   Apetit-konsernin Viljakauppa- ja Öljykasvituotteet -liiketoiminnoista vastaava Avena Nordic Grain Oy on Suomen johtava vilja-, öljy- ja palkokasvi- sekä rehuraaka-ainekauppias sekä kasviöljyjen ja puristeiden valmistaja ja toimittaja. Yhtiön päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä ja toimipisteet palvelevat myös Vaasassa, Porissa, Salossa, Kirkkonummella, Loimaalla, Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Porvoossa. Yhtiön öljynpuristamo sijaitsee Kirkkonummella. Avena on suomalaisen viljelijän kotimainen kumppani, joka tarjoaa viljelijöille ammattitaitoista palvelua kaikissa vilja- ja öljykasvikaupan asioissa.

Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetilan toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä. Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan. Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia. Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä, esimerkiksi kuluvalla satokaudella on käynnissä lajike-, lannoitus- tai viljelytapakokeita mm. herneelle, lantulle, palsternakalle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle. Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin. Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja. Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet   Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen. Suomalaisen IP-viljelyosaamisen kehityskeskus   Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää.  Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.   Räpin koetila tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Åbo Akademin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm. koetilapäivillä Apetitin noin 100:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa. Esimerkkejä Räpin kasveista: Herne Härkäpapu Soijapapu Porkkana Lanttu Nauris Mukulaselleri Pinaatti Keltajuuri, raitajuuri, punajuuri Kiinankaali, kukkakaali, lehtikaali, kurttukaali Peruna Rypsiuutteen vaikutus rikkakasveihin (avokesanto ja lanttupelto) Sokerijuurikas sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselle   Juuret Lallin kartanon mailla Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi. Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.  

Järvikalapihvissä on särkeä – ja paljon järkeä

Järvikalapihvien taustalla on oikeiden verkostojen löytyminen ja halu hyödyntää kotimaista kalaa monipuolisesti. Syntyi Pyhäjärven kaloista paikallisesti valmistettu ekologinen ja maistuva järvikalapihvi. Tuote on toistaiseksi myynnissä vain ammattikeittiöille. Järvikalapihvin kehityksessä kuunneltiin tarkasti vaativien ruoan ammattilaisten asiakkaiden toiveita. Ammattikeittiöissä korostuu tuotteen soveltuvuus erilaisille ruokailijoille sekä hyvät ravitsemusarvot. Järvikalapihvi on laktoositon, gluteiiniton, soijaton ja sisältää runsaasti omega 3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Särki on vähärasvainen, mutta proteiinirikas kala. Särkeä ja pikkuahventa on totuttu pitämään vähempiarvoisena kalana. Järvikalapihveissä niitä on kuitenkin kunnioitettu raaka-aineena. - Kalan omaa makua ei haluttu peittää. Siksi pihviin kehitettiin kalan omaa makua vahvistava, pelkistetty ja perusmakuja korostava suolan, pippurin, kerman ja voin makuyhdistelmä, kertoo Apetit Ammattilaisten markkinointipäällikkö Hanna Pere. Maukas, kotimaisen kalan hyödyntämistä lisäävä ja ympäristöystävällinen tuote - yksi erilainen kalavaihtoehto ruokapöytään.   Ekologinen vaihtoehto Säkylän Pyhäjärven rehevöitymistä on pitkään vauhdittanut särkien ja pienten ahventen suuri määrä. Molemmat kalalajit käyttävät ravintonaan järven ravinnekuormaa kurissa pitävää planktonia, minkä väheneminen lisää erityisesti levien määrää. Alueen kalastajat ovat hoitokalastaneet Pyhäjärvestä vähempiarvoisia kaloja vesistön rehevöitymisen hillitsemiseksi ja kalakannan terveen rakenteen säilyttämiseksi. Hoitokalastuksesta syntynyt saalis meni aiemmin pääasiassa kalarehuksi turkiseläimille tai suoraan kaatopaikalle, sillä sen hyödyntämiseksi elintarvikkeena ei ollut oikeanlaista arvoketjua. Hoitokalastuksen saalis saatiin hyötykäyttöön, kun Pyhäjärvi-Instituutin Järvikalaa Nam -hanke toi yhteen Apetit Ruoka Oy:n tuotekehityksen ja Kolvaan kalan yrittäjän Jouni Aaltosen. Hoitokalastuksen saaliina tulevat särjet ja pikkuahvenet jalostetaan kalamassaksi, josta valmistetaan lopulta Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla Apetitin Säkylän tehtaalla Järvikalapihvejä.

Herneen matka pellolta pakasteeksi

Apetitin pakasteherneet pakastetaan kahden tunnin sisällä niiden puinnista. Tiukan aikataulun mahdollistaa hernepeltojen läheinen sijainti Apetitin Säkylän pakastetehtaaseen sekä koko prosessin tarkka ajoitus. Herneenpuinnin suunnittelussa huomioidaan eri hernelajikkeiden kylvö niin, että kesällä herneen ollessa kypsää hernettä voidaan puida ilman katkoksia. Kesän koko sato ei myöskään saa olla puintikypsää samaan aikaan, sillä kylvö suunnitellaan tehtaan pakastuskapasiteetin mukaan. Herneen kypsymistä ja puimisen aloittamista seurataan jopa tuntien tarkkuudella. Suomen ainoat Herneenpuinnin aloittamisajankohdan ennakointiin käytetään Suomen ainoaa tenderometrimittaria, jolla tarkastellaan herneen kovuutta. Hernenäytteitä kerätään kaikilta hernelohkoilta, ja tenderometrilukeman avulla ennakoidaan hernepeltojen puintiajankohta. Myös Apetitin käyttämät hernepuimurit ovat Suomessa ainutlaatuisia. Englantilaisen PMC:n valmistamat puimurit painavat peräti 25 tonnia. Apetit omistaa kolme hernepuimuria, joista uusin on vuodelta 2012. Ensimmäisen itsekulkevan hernepuimurin Apetit hankki jo vuonna 1979. [key-figures id="2660"] Puimuri irrottaa herneet paloista Puimurin ajonopeus herneenpuinnin aikana on tärkeä asia, sillä nopeuden mukaan määrittyy myös puimuriin päätyvä hernemassan määrä ja puintirummun nopeus. Rumpu ja sen sisällä olevat survimet pyörittävät herneenvartta, jolloin palot aukeavat ja herneet päätyvät puimurin säiliöön. Sieltä ne siirretään edelleen traktorien ja kuorma-autojen lavoille, joilla herneet kuljetetaan Säkylään pakastettavaksi. Nopeasti ja hellävaraisesti pakkaseen Tarkan puintiaikataulun ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta herne saadaan pellolta pakkaseen kahdessa tunnissa. Näin kotimaisen pakasteherneen maku ja rakenne säilyvät ensiluokkaisina saaden kesä maistumaan vaikka keskellä talvea. Hellävarainen ryöppäys ja ripeä pakastaminen leijupakastimessa varmistavat herneen säilyvyyden ja ravintoarvopitoisuuden. Yhteensä tunnissa pakastetaan 10 tonnia hernettä ja kun linjaston pesuaika lasketaan mukaan, saadaan vuorokaudessa pakkaseen 200 tonnia hernettä. Myös herne on Vastuuviljeltyä Kaikki herneenviljelijät ovat sitoutuneet Apetitin Vastuuviljely-menetelmään. Siinä viljelyn ja kasvisten laadun parantaminen ja ympäristövaikutusten hallinta toteutetaan useasta eri näkökulmasta, integroidusti.  Vastuuviljely-menetelmässä sopimusviljelijä käyttää kasvis- ja peltolohkokohtaisesti sellaisia tarkoituksenmukaisia viljelymenetelmiä, jotka ehkäisevät kasvintuhoojien ja rikkakasvien lisääntymistä ja parantavat sekä satoa että kasvisten laatua mahdollisimman ympäristöystävällisin ja vähiten viljelyekosysteemiä häiritsevin keinoin. Kesällä 2017 Apetitin pakastehernevalikoima sai lisäystä, kun myös luomusatoa päästiin korjaamaan.

Apetit tuontivihannekset tulevat tarkkaan valikoiduilta sopimusviljelijöil...

Kaikki ulkolaiset sopimusviljelijät ovat sertifioituja toimittajia ja he ovat sitoutuneet toimimaan laatujärjestelmän ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään myös vastuullisuuteen ja työoloihin. Apetitin hankintapäällikkö Matias Nybergin mukaan yrityksen vahvuus laatu- ja ostopuolella on erityisesti avoin yhteistyö ja jäljitettävyys. − Me tunnemme viljelijät sekä mistä raaka-aineet tulevat. Rakennamme kokonaisuutta yhdessä viljelijöiden kanssa ja kehitämme tuotteita Apetitin käyttöön. Luotettava kumppanuus on molemminpuolista. Apetit panostaa laatuun, joten laatutasosta ei tingitä tuontiraaka-aineidenkaan osalta. Laadulliset tekijät huomioidaan esimerkiksi sertifikaattien, laatujärjestelmän ja näytteiden avulla. Jokaisen raaka-aineen kohdalla arvioidaan sen kelpoisuus Apetitin käyttöön ja määritellään tarkat tuotespesifikaatiot jo ennalta.  Raaka-aineiden jäljitettävyys on tärkeää Raaka-aineen alkuperä voidaan jäljittää laatikkokohtaisesti erätunnisteen avulla peltolohkolle tai kasvihuoneelle asti. Myös viljelyyn ja maaperään liittyvät tiedot ovat selvitettävissä. Raaka-aineille tehdään aina aistinvaraiset tutkimukset, kun ne saapuvat Apetitin varastoille. Mikäli kaikki on kunnossa, voidaan tuote hyväksyä tuotantoon. Tuontivihannesten osalta toiminta on viljelyohjattua eikä välikäsiä ole – sopimusviljelijät ja Apetit toimivat avoimesti yhdessä. Nybergin mukaan yhteistyö ulkomaisten sopimusviljelijöiden kanssa sujuu hyvin. Myös viljelijät ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Se näkyy mm. haluna kehittää uusia lajikkeita Apetitin käyttöön sekä olla osaltaan kehittämässä toimintaa.

Blogi: Apetit luomu – luonteva lisä vastuuviljelyn rinnalle

Luomu on tässä ja nyt. Olemme tutkineet kuluttajien, ammattikeittiöiden ja asiakaskumppanien mielipiteitä ja tarpeita. On keskusteltu ja vaihdettu ideoita. Osalle luomu on tuttu juttu ja vakiinnuttanut paikkansa hankinnoissa ja ruokalistasuunnittelussa, osa taas kiinnostuu luomusta hiljalleen. Hankintaperiaatteissa lähiruoalla ja luomulla on kasvava rooli. Asiakkaita on kuunneltu ja luomun tarve tunnistettu – tähän tarpeeseen Apetit haluaa ehdottomasti vastata. Suomessa eletään puhtaan ruuan piirissä, mutta luomutuotteiden kulutus kasvaa yleisen trendin mukana. Apetit on ja haluaa olla kasvisten ykkönen – luomuun panostaminen on vastaus asiakkaiden odotuksiin. Haluamme kehittyä luomukasvisten osaajana sekä tuotteistomme että viljelyn kehittämistyön kautta. Räpin koetilalla luomuviljely on otettu mukaan tutkimusohjelmaan ja luomuviljelyyn siirtyminen on aloitettu. Vaatimukset luomuviljelyssä ovat tarkat ja tekniikoita monia. Apetit on uskottava, kehittyvä ja kotimaiseen, vastuulliseen luomuviljelyyn panostaja. Luomu ei ole meille aivan uusi asia. Töitä luomun eteen on tehty Apetitilla jo aiemmin 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Luomun edelläkävijänä Apetit toi tuolloin markkinoille viisi luomutuotetta. Aika ei kuitenkaan ollut vielä luomulle kypsä, joten nyt harpataankin eteenpäin uusista lähtökohdista. Tuotteistoa kasvatetaan lähitulevaisuudessa tutuilla luomukasviksilla, kuten luomuherneellä, luomuporkkanalla ja luomupinaatilla, minkä lisäksi viljelykehitykseen panostetaan luomun näkökulmista entistä enemmän. Erään tutkimuksen mukaan luomua käytettiin ammattikeittiöissä viime vuonna selvästi aiempaa enemmän – yli kolmannes ammattikeittiöistä käytti luomutuotteita vähintään viikoittain. Asiakkaat arvostavat vastuullisuutta. Suomalaisten tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat tuotteiden puhtaus, hyvä maku sekä ekologisuus ja terveellisyys. Aktiivisissa luomukuluttajissa on myös paljon lapsiperheitä. Laatu on meillä Apetitilla ensisijaisen tärkeää. Luomu tuokin luonnollisen lisän vastuuviljeltyjen pakastekasvisten rinnalle. Kotimainen kasvis on aina puhdasta ja erittäin laadukasta, makua unohtamatta. Varmaa on, että luomun kysyntä tulee kasvamaan ja arvostus kotimaisia raaka-aineita kohtaan lisääntyy suomalaisten kuluttajien ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Me Apetitilla haluamme olla tässäkin mukana ja tehdä asiakkaiden arjesta entistä luomumpaa.   Panu Korhonen Myyntijohtaja, Apetit Ammattilaiset

Apetit panostaa luomutuotantoon

Apetit tuo luomua markkinoille nyt kolmatta kertaa. Ensimmäiset yritykset 2000-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa eivät nostattaneet kysyntää, nyt ajan uskotaan olevan kypsä. - Kyllähän me on jo pitkän aikaa haettu luomustakin menetelmiä tähän tavanomaiseenkin viljelyyn. Ei luomu sillä tavalla ole meille vierasta ole, ja onhan sitä yrityksenäkin tehty jo aiemminkin, Apetitin hankintapäällikkö Timo Kaila kertoo. Syksyllä kauppoihin tulleet luomutuotteet on viljelty Apetitin sopimusviljelijöiden tiloilla. Luomuun on valmistauduttu siirtymään myös Säkylässä Apetitin koetilalla Räpillä. - Viime syksynä päätimme, että nyt lähdemme aktiivisesti luomumaailmaan. Tästä johtuen Räpilläkin on alettu toimenpiteitä tekemään, ja yksi peltolohko on laitettu luomun siirtymävaiheeseen. Vuonna 2019 sieltä saadaan luomukelpoista raaka-ainetta ihan tuotantoon asti, Kaila sanoo. Räpillä tapahtuvan tutkimuksen tulokset siirtyvät myös Apetitin sopimusviljelijöiden käyttöön. - Tarkoituksena on testata viljelymenetelmiä ja löytää niihin haasteisiin vastauksia, jotka helpottavat meidän sopimusviljelijöitä ja muitakin yhteistyökumppaneita. Eli tehdään sitä työtä mitä Räpillä yleensäkin tehdään: testataan, kokeillaan ja kehitetään niin, että tulokset saadaan koko ketjun hyödyksi, Kaila kertoo. Uskoa luomuun löytyy Panostukset luomutuotannon aloittamiseen ovat vakuuttaneet Kailan. - Näkyy kaikessa, että yritys todella uskoo tähän. Esimerkiksi laitteistoa on hankittu, ja se luo uskottavuutta ja luottamusta siihen, että Apetit on tosissaan tämän kanssa. Luomuviljelyn avuksi on hankittu esimerkiksi kameraohjauksella toimiva, osittain konenäköön perustuva hara, joka ohjaa traktorin haran hyvin lähelle vihannesten pintaa. - Sillä saadaan mahdollisimman tarkkaan rikkaruohoja pois. Konenäkö on tässä tapauksessa tarkempi kuin ihmissilmä, se on vain yksi esimerkki siitä, että tähän oikeasti uskotaan ja aidosti, Kaila toteaa. Apetitilla on myös uskoa siihen, että kuluttajat ovat valmiita ottamaan luomun omakseen. - Koko ketjun täytyy uskoa, kuluttajista se lähtee myös: Kuluttajat tekevät ne ratkaisut ja ainakin ilmapiiri on sellainen, että kysyntää löytyy myös pakasteluomulle. Kyllähän luomu on sellaisessa nosteessa, että Apetitin kasvistalona tulee olla siinä mukana, Kaila sanoo.

Räpin koetilalla testataan kasvilajikkeiden ominaisuuksia

Apetitin koetilalla Räpillä on parhaillaan käytössä noin 1000 koepalstaa, joilla testataan Apetitille tuttujen kasvisten eri lajikkeiden eroja ja myös uusia kasviksia valikoimaan. Kiinnostavia uutuuksia ovat esimerkiksi härkäpapu ja soijapapu. - Härkäpavun ja soijapavun suhteen haluamme tarkistella uusien mahdollisten kasviproteiinilähteiden kasvattamismahdollisuuksia täällä meidän alueellamme, kertoo hankintapäällikkö Timo Kaila. Uusien tulokkaiden lisäksi Räpillä testataan ahkerasti esimerkiksi eri herne- ja porkkanalajien ominaisuuksia ja kasvuedellytyksiä. Merkittävä osa Räpin tuhannesta koepalstasta on käytössä Apetitin Sucrokselle tekemissä sokerijuurikaskokeiluissa. Apetitin luomutuotteet lanseerataan kauppoihin syksyllä. Myös Räpin koetilalla otetaan askelia luomuviljelyn suhteen. Tilan pelloista yksi lohko on varattu luomuviljelyn aloittamiseen. - Pellon saaminen hyväksyttävästi luomuviljeltäväksi kestää pari vuotta. Sinä aikana kasvatamme pellolla eri lajikkeita hyvän pohjan ylläpitämiseksi. Luomuviljelyn käynnistäminen on iso prosessi, joka vaatii paljon työtä, Kaila sanoo. Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää. Yli 60 vuotta toiminnassa ollut Räpin koetila on poikkeuksellinen, sillä se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa.