Kategoriat

Kategoriat

Lehdistötiedote Pörssitiedote Uusimmat ajankohtaiset
Vastuullisuus Apetitilla Uutisia Apetit-konsernista Hyvinvointia kasviksista Ammattilaiset - Trends & News Blogit
Pörssitiedote

Ajankohtaista

Apetit Oyj:n taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2021

Apetit Oyj, pörssitiedote 25.9.2020 klo 9.00

Hallintoneuvoston järjestäytyminen ja hallituksen valinta

Apetit Oyj, pörssitiedote, 12.8.2020 klo 16.00

Apetit Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Apetit Oyj, Pörssitiedote 26.5.2020 klo 14.00

Apetit Oyj: Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Apetit Oyj, pörssitiedote 4.5.2020 klo 9.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 2.4.2020 klo 15.15

Apetit Oyj: Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Apetit Oyj, pörssitiedote 21.2.2020 klo 9.00

Apetit Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2019

Apetit Oyj, Tilinpäätöstiedote 21.2.2020 klo 8.30

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote, 4.12.2019 klo 13:00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote, 4.12.2019 klo 13:00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote, 4.12.2019 klo 13:00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote, 4.12.2019 klo 13:00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote, 4.12.2019 klo 13:00

Apetit Oyj: Ilmoitus omien osakkeiden luovutuksesta

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2019 klo 10:00

Teemu Luovila nimitetty Apetit Oyj:n talous- ja hallintojohtajaksi

Apetit Oyj, Pörssitiedote 7.11.2019 klo 10:00

Artikkelit

Vastuullisuus Apetitilla
Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Apetit Kummijoukkueet vuodelle 2020

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan. Vuoden 2020 kummijoukkueet on nyt valittu monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:    Säkylän Karhukopla    Säkylästä ponnistava Karhukopla on salibandyseura, jonka riveissä on tällä hetkellä noin 160 pelaajaa. Seuran joukkueet pelaavat Salibandyliiton alaisia sarjoja ja kaikkein nuorimmille junioreille laji tulee tutuksi kerhotoiminnan kautta.   Apetit tukee Karhukoplan juniorijoukkueiden toimintaa. Tuella mahdollistetaan varustehankintoja ja turnauksia sekä maksetaan esimerkiksi sali- ja kausimaksuja.  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tytöt  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tyttöjen joukkueessa on tällä hetkellä 14 pelaajaa ja innostus lentopalloharrastukseen on suuri. Seuran toiminnan mahdollistaa talkootyö ja vanhempien aktiivinen osallistuminen. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja tavoitteena on nuorten liikuntaharrastuksen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen.  Kummijoukkuetukea joukkue hyödyntää esimerkiksi pelimatkakustannuksiin, jotka voivat pohjoisessa venyä pitkiksi. Tukea tullaan käyttämään myös varuste- ja pelivälinekustannuksiin.    Siuntion Sisu  Siuntion Sisu aloitti juniorijalkapallotoimintansa noin 6 vuotta sitten. Parinkymmenen lapsen joukkueesta alkanut toiminta on kasvanut ja tällä hetkellä junioripelaajia on yhteensä 140. Kaikki joukkueet ovat sekajoukkueita, sillä tyttöjä ei ole vielä riittävästi muodostamaan omia joukkueitaan. Seura tekee kuitenkin töitä innostaakseen lisää tyttöjä jalkapallon pariin.  Sisun tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijoina että yleisesti liikkujina. Kaikille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittyä omalla taitotasollaan. 

Työturvallisuutta kehitetään ennaltaehkäisevällä toimintamallilla

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Kaikilla Apetit-konsernin toimipisteillä pidetään työturvallisuuskoulutuksia. Vuonna 2019 noin 280 apetitlaista osallistui työturvallisuuskoulutukseen. Tehtailla pidettävien työturvallisuuskoulutusten ja työsuojelupäivien lisäksi Apetitin verkko-oppimisympäristössä käsitellään säännöllisesti työturvallisuusaiheita. Koulutusten myötä esimerkiksi työturvallisuushavaintojen määrä on noussut selvästi. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä.

Räpin koetila osana Carbon Action -hanketta

Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyi mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti. Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä. Apetit teki Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025 Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta. Sitoumus koostuu kahdesta osasta: Apetit sisällyttää hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidensä viljelyohjeisiin ja kouluttaa kaikki sopimusviljelijänsä maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi Räpin koetila tuodaan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä. Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.


Uutisia Apetit-konsernista
Toimitusjohtajan katsaus Q3/2020

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetit-konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui kolmannella neljänneksellä: kaikki liiketoiminnot paransivat kannattavuuttaan vertailukauteen nähden. Tähänastiseen tuloskehitykseen voi olla tyytyväinen. Loppuvuoteen sisältyy epävarmuustekijöitä muun muassa Covid-19-pandemiaan liittyen. Pidämme tulosohjeistuksemme vuodelle 2020 ennallaan: arvioimme edelleen tekevämme voitollisen ja edellisvuotta paremman liiketuloksen. Covid-19-pandemian vaikutukset vuoden kolmannella neljänneksellä näkyivät ennen kaikkea Ruokaratkaisujen Food Service -kanavassa, jonka liikevaihto myynnin osittaisesta palautumisesta huolimatta jäi edellisvuodesta. Ruokaratkaisujen muissa kanavissa myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Öljykasvituotteissa ja Viljakaupassa Covid-19-pandemian vaikutukset jäivät vähäisiksi. Haastavassa toimintaympäristössä on ollut ensiarvoisen tärkeää, että henkilökuntamme on pysynyt terveenä ja olemme onnistuneet pitämään operatiivisen toiminnan normaalina. Haluankin tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitokseni koko Apetitin henkilökunnalle. Päättyvällä satokaudella avomaan kasvisten sadosta on tulossa tavanomainen. Alkukesän vaihtelevat säät olivat haasteelliset; kevään viileys, alkukesän sateettomuus ja kesäkuun hellejakso vaikeuttivat etenkin herneen kasvukautta. Vaikean kasvukauden takia jäimmekin herneelle asetetusta tavoitteesta 1,3 miljoonaa kiloa. Herne muodostaa ruoan viennistä merkittävän osan, ja sen vientitoimitukset edellisestä vuodesta poiketen toteutuivat tänä vuonna kokonaisuudessaan jo kolmannella neljänneksellä. Apetit on strategiassaan ottanut tavoitteekseen vahvistaa ruoan vientiä erityisesti Ruotsiin. Syyskuun loppuun mennessä ruoan kokonaisvienti on kaksinkertaistunut vertailukauteen nähden. Keväällä saimme kahdeksan Apetit-brändillä myytävää tuotetta Ruotsin suurimman vähittäiskauppaketjun ICA:n valikoimiin. Nyt syksyllä ICA:n valikoima laajentui kuudella uudella Apetit-tuotteella. Selkeänä tavoitteenamme onkin jatkaa asemamme vahvistamista Ruotsissa edelleen: vähittäiskaupan lisäksi haemme nyt kasvua Food service -kanavassa paikallisen yhteistyön kautta. Suomen viljasato on LUKE:n satoarvion mukaan 3,4 milj. tonnia, mikä jää edellisestä vuodesta noin 15 prosenttia. Pienehkö viljasato vähentää vientiylijäämää Suomesta edelliseen vuoteen verrattuna. Öljykasvisato on jäämässä poikkeuksellisen pieneksi laskeneen viljelyalan ja matalien hehtaarisato-odotusten johdosta. Baltiassa sekä vilja- että öljykasvisadot ovat puolestaan erinomaiset, mikä kompensoi erityisesti kotimaan ennätysheikkoa öljykasvisatoa. Apetit jatkaa systemaattista työtä öljykasvien viljelyinnokkuuden kasvattamista kotimaassa viljelypinta-alan ja satotason nostamiseksi. Kantvikin öljynpuristamon yhteyteen rakenteilla olevan bioenergialaitoksen käyttöönotto viivästyy tammi-helmikuulle 2021 laitetoimittajaan liittyen. Alkuperäisenä tavoitteena oli ottaa bioenergialaitos käyttöön loppuvuoden 2020 aikana. Valmistuessaan bioenergialaitos pienentää Kantvikin öljynpuristamon energiakustannuksia sekä koko konsernin hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Päätöstä rypsi-ingredientin uuselintarvikeluvasta odotetaan tämänhetkiseen tietoon perustuen vielä tämän vuoden puolella. Olemme syksyn aikana päättäneet investoida pientuotantolaitteistoon alihankkijan toimitiloissa. Pientuotannon käynnistyttyä pääsemme testaamaan rypsi-ingredienttiä aiempaa laajemmin potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Työ uusien ingredienttien kehittämiseksi on edennyt suunnitellusti. Jatkamme myös mahdollisten vaihtoehtojen arviointia rypsi-ingredientin kaupallistamiseen liittyen.      Toteutamme strategiaamme systemaattisesti tavoitteenamme luoda Apetitista menestyvä kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen yhtiö.”

Toimitusjohtajan katsaus H1/2020

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Onnistuimme positiivisessa tuloskäänteessä kaikkien liiketoimintojen parantaessa kannattavuuttaan vuoden toisella neljänneksellä: edelliseen vuoteen verrattuna jatkuvien liiketoimintojen liiketulos parani 4 miljoonaa euroa. Viljakaupassa voitollinen neljännes on viimeksi saavutettu vuonna 2017. Konsernin positiivinen tuloskehitys perustui ennen kaikkea kaupallisiin onnistumisiin niin kotimaassa kuin viennissäkin, tuotannon joustavaan sopeuttamiseen poikkeusoloissa, kaupankäynnin kyvykkyyden palautumiseen viljakaupassa sekä toiminnan tehostamiseen kaikessa tekemisessä. Covid-19-pandemian vaikutukset eri liiketoiminnoille ovat vaihtelevia. Ruokaratkaisuissa myynti vähittäiskaupassa säilyi korkealla tasolla myös toisella neljänneksellä, vaikka kysyntäpiikki tasaantuikin poikkeusolojen alkutasosta. Food service -myynti palautui osittain alkukesän aikana, jääden kuitenkin merkittävästi vertailukaudesta. Myynnin rakenteen äkillinen muutos aiheutti ylimääräisiä kustannuksia tuotannossa. Öljykasvituotteissa kasviöljyjen kysyntä kasvoi erityisesti vähittäiskaupassa. Viljakaupassa pandemian vaikutukset ovat olleet vähäisiä lukuun ottamatta normaalia hieman voimakkaampaa markkinavaihtelua. Covid-19-pandemia on edellyttänyt ylimääräisiä ponnisteluja ruokaketjun jokaisessa vaiheessa, mutta suomalainen ruoantuotanto on osoittanut toimivuutensa myös poikkeusoloissa. Tämän seurauksena kotimaisen ruoan näkyvyys ja arvostus on lisääntynyt silminnähtävästi. Tässä yhteydessä kiitos joustavuudesta ja kyvykkyydestä toimia myös haastavissa olosuhteissa kuuluu sekä sidosryhmillemme että Apetitin henkilöstölle. Viljelykausi käynnistyi hitaasti kevään kylmän sään pitkittäessä kylvöjä ja kasvukauden alkua. Kesäkuun helteet ja kuivuus toivat mukanaan omat haasteensa erityisesti herneelle. Herneen aikaisimmat lajikkeet kärsivätkin kuumasta ja kuivasta säästä, ja herneen kokonaissato tuleekin jäämään tavoitteista. Yleisesti avomaan kasvisten sadosta odotetaan kohtalaista. Öljykasvien viljelyala jäi ennätysalhaiseksi ja kotimaisesta öljykasvisadosta odotetaan huonointa vuosikymmeniin. Kotimaan viljasato on kokonaisuudessaan jäämässä selvästi edellisvuotta heikommaksi. Baltian satonäkymät sekä viljoissa että öljykasveissa ovat hyvät. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut uuselintarvikeluvan myöntämistä puoltavan lausunnon rypsi-ingredientille heinäkuun lopussa. Tätä voidaan pitää erävoittona tässä pitkässä prosessissa, jota täysin uuden elintarvikekelpoisen tuotteen kehittäminen edellyttää. Lopullinen ratkaisu uuselintarvikeluvan saamisesta on odotettavissa viimeistään vuoden 2021 alussa. Apetit julkaisi toukokuussa uuden strategian kaudelle 2020–2022. Sen viisi painopistealuetta ovat Ydintoiminnot kuntoon, Vahva jalansija Ruotsiin, Kasvua kasvipohjaisista lisäarvotuotteista, Viljelijäkumppanuuksien kehittäminen ja Vastuullisia tekoja. Painopistealueidensa mukaisesti Apetit keskittyy parantamaan suorituskykyään kaikissa toiminnoissaan, vahvistamaan markkina-asemaansa Ruotsissa erityisesti ruoassa, kasvamaan uusien kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden kautta, kehittämään ja syventämään viljelijäkumppanuuksia kaikissa liiketoiminnoissa sekä jatkuvasti parantamaan toimintansa vastuullisuutta käytännön tekojen kautta. Saavutettu kannattavuuskäänne antaa hyvät lähtökohdat uuden strategian toteuttamiselle ja siinä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Visiomme mukaisesti tavoitteena on luoda Apetitista menestyvä kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen yhtiö.”

Apetit Järvikalatuotteet tauolla raaka-ainepulan vuoksi

Apetit Järvikalatuotteet ovat tauolla raaka-ainepulan sekä ison kysynnän vuoksi tulevaan syksyyn saakka. Tauko koskee seuraavia tuotteita: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi, Apetit Kotimainen Järvikalapuikko. Apetit Järvikalatuotteiden raaka-aineet pyydetään kotimaisista järvistä, luonnollisista kalakannoista. Sekä syksyn 2019 että kevään 2020 kalastuskauden saaliit ovat olleet heikkoja. Lämmin talvi ja kylmä kevät ovat vaikuttaneet kalojen käyttäytymiseen: kalat eivät ole parveutuneet normaaliin tapaan, mikä puolestaan on vaikuttanut huomattavasti kalastuskausien saaliiseen. Apetit työskentelee yhdessä kalastajien kanssa turvatakseen mahdollisimman hyvin tulevien kausien saaliin olosuhteista riippumatta. Tavoitteenamme on, että ison kysynnän saavuttaneet Järvikala-tuotteet palaavat kauppojen valikoimiin syksyllä. Lue lisää vastuullisista Apetit Järvikalatuotteista täältä.

RypsiRapsi 2025 - Nostetta öljykasvien viljelyyn

Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. Laajassa käytössä olleiden peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Öljykasvien satotaso ei myöskään ole kehittynyt toivotulla tavalla. Siksi ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry toteuttavat yhdessä aktiivisten toimijoiden kanssa RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteenaan kehittää ja lisätä rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Rypsin ja rapsin edut viljelykierrossa ovat hyvin tiedossa, kuten myös öljykasvien tärkeys pölyttäjille ja luonnon monimuotoisuudelle. Valitettavasti nämä tekijät eivät yksin riitä palauttamaan öljykasvien suosiota. Tärkein kestävä keino öljykasvien viljelyn uuteen kasvuun on löytää tavat viljelyvarmuuden ja satotasojen nostamiseksi. Kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle on löydettävä uusia ratkaisuja. Myös lajikkeiston uudistumista ja viljelytekniikan kehitystä tulee viedä eteenpäin. Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen tuovat osaltaan ratkaisuja asiaan. RypsiRapsi 2025 - uuden vuosikymmenen viljelystrategia öljykasveille RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on kehittää syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa koko öljykasviketjun tehokkaalla yhteistyöllä. Kohderyhmänä ovat viljelijät, neuvonta ja teollisuus. Hanke palvelee koko Suomen öljykasvisektoria. Tärkeimpinä tavoitteina on parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä nostaa keskimääräistä satotasoa 2 000 kiloon hehtaarilta kevätöljykasveilla ja 2 500 kiloon hehtaarilta syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä. RypsiRapsi 2025 -hankkeen toteuttavat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Lisäksi aktiivisina toimijoina hankkeessa ovat Avena Nordic Grain Oy, Viljelijän Berner Oy, Nylands Svenska Lantbrukssällskap rf, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi hanketta rahoittavat Niemi-säätiö ja Kylvösiemensäätiö. Osallistu ja ehdota aiheita koetoimintaan! Hankkeessa toteutetaan käytännön ratkaisuja esille tuova koe- ja havaintokoetoiminta, johon kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus esittää ideoita testattavista aiheista. Mukaan voi myös ilmoittautua oman havaintokokeen järjestäjänä. Koe- ja havaintokoetoiminnasta viestitään kesän mittaan sosiaalisen median kanavissa sekä hankkeelle avattavilla verkkosivuilla. Tilanteen salliessa toimintaan tutustutaan pellonpiennartapahtumissa. Hankkeen puitteissa tuodaan esille onnistuneita ratkaisuja öljykasvien viljelytekniikasta meillä ja muualla. Hankkeessa järjestetään tapahtumia ja koulutuksia, tehdään selvityksiä öljykasvien viljelyn menestysresepteistä ja tiedotetaan aktiivisesti öljykasvien ympärillä tapahtuvasta koetoiminnasta ja tuloksista sekä kasvukauden kulusta ja havainnoista rypsi- ja rapsikasvustoissa. rypsirapsi.fi aukeaa lähiaikoina! Hankkeen Facebook-sivusto: https://www.facebook.com/rypsirapsi2025/ Lisätietoja: Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto , puh. 050 341 4406 Fanni Heinonen, Avena Nordic Grain Oy , puh. 044 509 0491 Max Schulman, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry , puh. 040 825 2112 Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC , puh. 040 518 9297 Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry , puh. 040 555 3683

Apetit mukana Ole osa hyvän ketjua – Osta työtä Suomeen -kampanjassa

Apetit on mukana Ole osa hyvän ketjua – Osta työtä Suomeen -kampanjassa yhdessä K-ryhmän, Suomalaisen Työn Liiton, Ruokatieto yhdistys ry:n ja Kotimaiset kasvikset ry:n kanssa. Kampanjassa kannustamme ostamaan suomalaista ruokaa, käyttötavaroita ja rautakaupan tuotteita. Tavoitteena on kohdistaa ostot suomalaiseen työhön, jotta työllistämme ja pidämme Suomen pyörät pyörimässä. ”Kotimainen työ ja kotimaiset raaka-aineet ovat oleellinen osa Apetitia. Olemme erityisen ylpeitä ainutlaatuisesta arvoketjustamme, jossa olemme vahvasti sitoutuneet suomalaiseen alkutuotantoon sekä kaikkien tuoteryhmiemme kotimaisuusasteesta. Apetit-konsernin kaikki kolme tuotantolaitosta myös sijaitsevat Suomessa.”, Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola sanoo. Suomalaisten tilanteet ovat tällä hetkellä erilaisia, mutta jokainen voi olla osa hyvän ketjua ja tehdä mahdollisuuksiensa mukaan joko pienen tai suuren valinnan suomalaisen työn puolesta, joten kaikilla valinnoilla on merkitystä. Kampanjayhteistyön kantava teema ”Ole osa hyvän ketjua” tekee kaikista toimijoista, eli tavarantoimittajista ja valmistajista aina kuluttajiin ja ostajiin saakka aktiivisia toimijoita yhteisen kriisin ratkaisussa. Jokainen ketjun osa on tärkeä. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala toivottaa Apetitin tervetulleeksi osaksi tätä ketjua ja mukaan kampanjaan. ”Tämä yhteistyö hakee voimansa koronakriisin aikana esiin nousseesta yhteisöllisyyden tunteesta ja suomalaisten auttamisen halusta. Ostamalla työtä Suomeen välittää myös niistä ihmisistä, jotka tekevät suomalaista työtä. Nyt tarvitaan kaikki toimimaan hyvän asian puolesta”, Lausala korostaa. Ole osa hyvän ketjua – Osta työtä Suomeen on Suomalaisen Työn Liiton, K-ryhmän, Ruokatieto yhdistys ry:n ja Kotimaiset kasvikset ry:n sekä yritysten yhteisviestintäkampanja suomalaisen työn puolesta. Se kannustaa suomalaiset ostamaan suomalaisia elintarvikkeita, käyttötavaroita sekä rakentamisen ja talotekniikan tuotteita. Kampanjan aihetunnisteet ovat: #oleosahyvänketjua ja #ostatyötäsuomeen. Lisäksi merkkien aihetunnisteet ovat: #Avainlippu #DesignfromFinland #hyvääsuomesta #puhtaastikotimainen   Lisätietoja: Sanna Väisänen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 010 402 4041 Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 407 2623, Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Apetit-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 313 miljoonaa euroa. Lue meistä lisää osoitteessa apetit.fi. Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä ja vaikuttaa ostopäätöksiin, jotta työpaikat säilyvät ja uusia syntyy. www.suomalainentyo.fi

Tuotteiden pääraaka-aineen alkuperämaata ilmoittavat pakkausmerkinnät 1.4.2...

Elintarvikkeen pääraaka-aineen alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus muuttui 1.4.2020 alkaen Euroopan Komission asetuksella. Myös Apetit-tuotteissa alkuperämaata koskevat pakkausmerkinnät muuttuvat. Suurimpaan osaan Apetit-tuotteita ei tule muutoksia uudistuksessa. Apetit-vihannespakasteiden kotimaisuusaste on vuosittain noin 80 prosenttia, ja kotimaisuus selviää pakkauksista selkeästi. Pääraaka-aineen alkuperämaa selviää ainesosaluettelosta tai parasta ennen -leimauksesta Jos Apetit-tuotteen pääraaka-aineen alkuperämaa ei ole Suomi, selviää alkuperämaa jatkossa parasta ennen -leimauksen yhteydestä. Leimauksessa viitataan tähdellä tuotteen ainesosaluetteloon ja tiettyyn pääraaka-aineeseen. Pääraaka-aineen määritelmä täyttyy, kun pääraaka-ainetta on tuotteessa yli 50 prosenttia tai pääraaka-aine ilmoitetaan tuotteen nimessä (esimerkiksi Apetit Kasvislisäke lehtikaalilla). Kotimaisuutta ilmaisevat merkinnät Apetit-tuotteissa Apetitin oman Kotimainen-tuotesarjan tuotteissa pääraaka-aine on aina täysin kotimaista. Apetit Kotimainen -tuotteissa kasvikset ovat aina 100-prosenttisesti kotimaisia ja tuotteen muut ainesosat Hyvää Suomesta -vaatimusten mukaisia.   Hyvää Suomesta -merkki lupaa suomalaisen raaka-aineen ja työn. Hyvää Suomesta -merkin tuotteissa vain yhdenlaista raaka-ainetta sisältävissä tuotteissa raaka-aine on aina 100-prosenttisesti kotimaista, monen raaka-aineen tuotteissa 75-100 prosenttia raaka-aineesta on kotimaista ja lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.


Hyvinvointia kasviksista
Apetitin brändifilmi juhlistaa suomalaista alkutuotantoa

Herne on Sofia Setolalle tuttuakin tutumpi kasvi, sillä hän on vastavalmistunut agrologi, Apetitin hernekonsulentti ja herneen sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Työ herneenviljelyn parissa johti hänet esiintymään myös Apetitin kotimaista alkutuotantoa ja hernettä juhlistavassa brändifilmissä.  ”Herne on se minun juttuni, suosikkikasvini. Meillä on viljelty hernettä niin pitkään kuin muistan, ja lapsena oli mahtavaa seurata puintia ja maistella herneitä pellonlaidalla kotitilallamme Nakkilassa”, Sofia muistelee.  Kiinnostus hernettä kohtaan jatkui, kun Sofia tuli kesätöihin Apetitin Räpin koetilalle hernenäytteitä keräämään. Sieltä hän jatkoi töitä viljelyneuvonnan parissa hernekonsulenttina. Työssä pääsi tapaamaan viljelijöitä ja tutustumaan tiloihin.  ”Herne on mielenkiintoinen kasvi, sillä se on aina vähän erilainen vuodesta, viljelypaikasta ja lajikkeesta riippuen. Se tekeekin herneen parissa työskentelemisestä kiinnostavaa”, Sofia sanoo.  Kotitilalla tutuksi tullut herneenviljely on jatkunut aikuisenakin - Sofian ja hänen isänsä yhteinen sopimustila tuottaa muun muassa pakastehernettä. Samaisella tilalla kuvattiin myös keväisiä tunnelmia herneen kylvöstä Apetitin brändifilmiä varten.  ”Kuvaukset aloitettiin kylvöaikaan kotitilallamme. Ajelin meidän omalla traktorillamme pellolla, ja kuvausryhmä antoi aina välillä ohjeita suunnasta ja kuvakulmista. Näyttelemistä ei vaadittu, sillä tilanne oli aito.”  Ei ihan tavallinen työpäivä  Sofia on työskennellyt hernekonsulenttina Apetitin viljelytiimissä jo neljänä kesänä. Sieltä hänet myös löydettiin mukaan brändifilmin kuvauksiin. Ajatus videolla esiintymisestä tuntui aluksi jännittävältä.  ”Ei se ihan tavallinen työpäivä ollut. Alkuun jännitin itselleni uutta tilannetta ja ihmisiä. Koko tuotantotiimi oli kuitenkin mukava ja rento, ja sain hyvät ohjeet kameran edessä olemiseen. Jo ensimmäisen kuvauspäivän aikana jännitys katosi”, Sofia sanoo.  Kuvauksia tehtiin sopivina ajankohtina viljelykauden aikana, ja ne kestivät yhteensä kolme päivää. Sofia yllättyi siitä, miten paljon kuvauksissa kiinnitettiin huomiota yksityiskohtiin ja miten paljon toistoa tarvittiin, jotta kuvamateriaalia olisi varmasti riittävästi.  ”Ohje oli, että unohda kamera ja tee vain töitäsi niin kuin normaalistikin tekisit. Niin se sitten tapahtuikin, ja isäkin oli taustalla auttelemassa ja ajamassa traktoria”, Sofia sanoo.  Kuvauspäivät olivat pitkiä ja viimeisenä, herneenpuintiin keskittyvänä päivänä kuvaukset jatkuivat iltamyöhään.  Aamulla puolestaan noustiin aikaisin kuvaamaan auringonnousua ja kesäaamuista peltomaisemaa.  Mieleenpainuva ja merkityksellinen kokemus  Valmis brändifilmi on näkynyt syksyn aikana esimerkiksi televisiossa, suoratoistopalveluissa ja netissä. Sofia on itsekin ehtinyt törmätä siihen jo muutaman kerran.   ”Kyllähän se tuntuu oudolta katsoa itseään televisiossa. Näin jo kesällä alustavat videoklipit kuvaamastamme materiaalista, mutta valmiin kokonaisuuden näin vasta kun se julkaistiin”, hän kertoo.  Myös moni hänen läheisistään ja ystävistään on tunnistanut filmistä tutut kasvot. Kehuja on tullut tuntemattomiltakin ihmisiltä. ”Moni on laittanut viestiä, että nyt on tuttu tyttö telkkarissa. Joku oli myös kehunut filmiä ja sen musiikkia maakuntalehden tekstiviestipalstalla, mistä tuli minulle erityisen hyvä mieli. Toivottavasti brändifilmi on piristänyt monia näin poikkeusaikoina”, Sofia sanoo. Viljelyyn ja viljelijän ammattiin voi liittyä monia syvään juurtuneita mielikuvia. Sen vuoksi Sofia pitää tärkeänä, että filmin keskiöön on nostettu juuri nuori naisviljelijä.   ”Senkin takia videolla esiintyminen oli hieno kokemus. Oli ilo olla mukana tekemässä omaan alaan vahvasti liittyvää juttua, ja tuoda esille ehkä hieman uudenlaista viljelijäkuvaa. On hienoa, että filmi tekee viljelyä ja maataloutta näkyväksi”, hän summaa.  Katso Apetitin brändifilmi tästä:

Kansainvälinen kalapuikkopäivä 3.4. - kiitos arjen pelastaja, kalapuikko!...

3.4. vietetään kansainvälistä kalapuikkopäivää. Kalapuikot ovat pitkäaikainen suosikki suomalaisten keittiöissä. Perinteisesti kalapuikot ovat olleet erityisesti lasten suosiossa. Myös Apetit on astunut kalapuikkojen maailmaan, kun se vuonna 2019 toi markkinoille kotimaisesta särjestä valmistetut Järvikalapuikot. Innostuneen vastaanoton saaneen Järvikalapuikon pääraaka-aine, kotimainen särki, on hoitokalastettu suomalaisista järvistä. Apetit Järvikalapuikot ovat osa Apetitin kotimaiseen järvikalaan pohjautuvaa tuoteperhettä. Lue lisää Apetitin järvikalatuotteista täältä. Järvikalapuikot ovat gluteenittomia, laktoosittomia, soijattomia, e-koodittomia ja runsasproteiinisia. Ennen kaikkea Järvikalapuikot ovat vastuullinen valinta! Tiesitkö? Vaikka kalapuikot todella ovat mainio ja maistuva arjen helpottaja, kalapuikkopäivän historia tulee hieman erilaisesta yhteydestä. Alun perin kalapuikkopäivää alettiin viettämään 3.4.2010 tv-sarja Doctor Whon jakson myötä, jossa nautiskeltiin kalapuikkoja ja makeaa maitokiisseliä (Fish Fingers and Custard). Apetit suosittelee kuitenkin kokeilemaan Järvikalapuikkojen seurana sitruunaista kermaviilikastiketta. Kalapuikko taipuu myös tacojen täytteeksi, kuten Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hurstin reseptissä. Lue lisää: apetit.fi/jarvikala  

Kasvikset kuuluvat joulupöytään - lue kasvisruokamestari Teemu Hurstin vink...

Jouluinen ateria on monessa kodissa tärkeä hetki. Kaikkea tarmoa ei kuitenkaan tarvitse käyttää ainoastaan ruoanlaittoon, sillä Apetit-pakastetuotteilla voi tuoda maukkaasti ja vaivattomasti kasviksia jouluiseen ruokapöytään. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti antaa vinkkinsä joulun perinneruokien piristämiseen. Herneet ovat joulupöydän klassikko. Apetit-pakasteherneet on puitu ja pakastettu optimaaliseen aikaan - näin Suomen valoisien ja pitkien kesäöiden tuoma makea maku säilyy joulupöytään asti. Herneet sopivat joulupöytään ihan sellaisenaan. Hieman joulupöydän perinteitä haastaville sopii puolestaan hernepesto. ”Cashew-pähkinöitä ja valkosipulia lisäämällä pestosta saa mukavan täyteläisen - se sopii mainiosti esimerkiksi joululimpun päälle levitettäväksi”, Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti sanoo. Lisää väriä joulupöytään juuressekoituksilla Värikkäät juurekset ovat mitä mainioin lisuke joulupöytään. Uunissa paahdetut Apetit Isot Uunijuurekset tai Apetit Kotimainen Juureskuutio tuovat meheviä makuja vaivattomasti. ”Juuressekoituksista saa pienellä maustamisella erittäin juhlavan osan ateriaa. Voi esimerkiksi lisätä hunajaa tai siirappia ja rosmariinia tuomaan makua. Juuressekoituksia voi höystää jouluiseksi myös esimerkiksi lisäämällä joukkoon mantelia tai leipäjuustoa. Pikkelöidyt sadonkorjuukasvikset ovat oma suosikkini joulupöytään”, kasvisruokamestari Hursti kertoo. Jos perinteisen joulupöydän antimet tuntuvat liian raskailta, on tarjoilua helppo keventää keitoilla. Valmiit juuressekoitukset sopivat erinomaisesti myös kasvissosekeittojen pohjaksi. ”Erilaiset värikkäät juuressosekeitot sopivat mainiosti myös jouluun. Ympäri vuoden toimivia reseptejä voi aina tuunata sesongin mukaan: täyteläisen punaiseksi punajuuresta värjäytyvä paahdettu kasvissosekeitto saa jännittävän vivahteen lakritsijauheesta. Myös erilaiset täyteläiset juustot sopivat keittoihin höysteeksi.” Punajuuresta joulun väriä Mikä olisikaan paremmin joulupöytään sopiva kasvis kuin punajuuri? Rosolli onkin perinteinen jouluherkku suomalaisten pöydässä. ”Uunissa paahdettava lämmin rosolli on mainio vaihtoehto perinteiselle rosollille. Sekoita siirappia ja sopivan happamia omenoita Apetit Isot Uunijuurekset -sekoitukseen, ja perinteinen rosolli saa tulevillekin jouluille mehevän kilpailijan.” Apetit Kotimainen Uunivalmis Punajuurigratiini tarjoaa joulupöytään erilaisia maistuvia vaihtoehtoja. Se on sellaisenaan maistuva ja juhlava lisuke, mutta antaa varaa myös mielikuvituksen käyttämiselle. ”Pienellä vaivannäöllä Punajuurigratiini taipuu juhlavan näyttävän ja ruokaisan kranssin täytteeksi - tai miksei jopa joulutorttujen täytteeksi. Sama täyte sopii molempien sisään”, Hursti vinkkaa.   Katso kasvisruokamestarin vinkin jouluun:   Juures-leipäjuustopaistosta 10 annosta Apetit Kotimainen Juureskuutio: 1 pss (à 500g) Apetit Rypsiöljyä: 1 rkl Valkosipulin kynsi: 1 kpl Balsamiviinietikkaa: 1 rkl Fariinisokeria: ½ dl Kuivattua timjamia: ½ tl Kuivattua salviaa: ½ tl Kuivattua rosmariinia: ½ tl Suolaa: ¼ tl Leipäjuustoa: 200 g Työohje: Laita juurekset voideltuun uunivuokaan. Sekoita öljyn joukkoon murskattu valkosipulin kynsi, viinietikka ja kaikki mausteet. Paahda kiertoilmauunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Leikkaa leipäjuusto kuutioiksi ja lisää juuresten joukkoon. Paahda vielä noin 2 minuuttia jotta juustokuutiot kuumenevat.   Pikkelöidyt sadonkorjuukasvikset 10 annosta                           Apetit Sadonkorjuukasvikset: 1 pss (á 300g)            Liemi: Vettä: 2 dl Sokeria: 100 g Omenaviinietikkaa: ½ dl Kuivattua rosmariinia: 1 tl Työohje: Kiehauta kattilassa vesi, sokeri, etikka ja rosmariini. Lisää jäiset kasvikset ja kiehauta. Ota kattila liedeltä ja anna kasvisten jäähtyä liemessä. Anna tekeytyä kylmässä yön yli.   Paahdettu kasvissosekeitto 4-6 annosta Apetit Isot Uunijuurekset: 2 pss (á 500g) Provencen yrttiseosta: 1 tl suolaa: 1 tl mustapippuria kasvislientä: 1 l hunajaa: 1 rkl kaurakermaa: 2 dl lehtipersiljaa lakritsijauhetta: 1 tl Työohje: Kaada Isot Uunijuurekset leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Ripottele pinnalle yrttiseos, suola ja mustapippuri. Paahda kasviksia 225-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Kiehauta sillä välin kattilassa kasvisliemi. Kaada paahdetut kasvikset kattilaan ja soseuta tasaiseksi. Mausta hunajalla ja lakritsijauheella, lisää kerma. Kiehauta ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Viimeistele halutessasi lehtipersiljalla.   Punajuurikranssi 10 annosta iso lehtitaikinalevy: 1pkt Apetit Punajuurigratiini: 1 pss perunajauhoa tai maissitärkkelystä: 2 rkl kananmuna haarukalla sekoitettuna: 1 kpl saksanpähkinää rouhittuna: 1 dl sinihomejuustoa muruina: 1 dl  Työohje: Siirrä punajuurigratiini mikroaaltouunin kestävään kulhoon ja kypsennä täydellä teholla 10 minuuttia. Sekoita ja jatka kuumennusta 5 minuuttia. Jäähdytä punajuuriseos. Sekoita joukkoon tärkkelysvalmiste. Kauli taikinalevy jauhotetulla työtasolla laakeammaksi. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja nosta taikinalevy sen päälle. Ota esille tarjoiluvati ja hahmottele sen avulla sopivan kokoinen ympyrä, jolle lusikoit punajuurigratiinin. Jaa päälle pähkinä- ja sinihomejuusto. Leikkaa keskusta kolmioiksi. Leikkaa ulkokehälle harvakseltaan kolmioita ja lyhennä niiden väliin jäävät taikinanosat puoleen pituuteen. Peitä punajuuritäyte nostamalla ensin lyhennetyt taikinaläpät ylös, seuraavaksi ulkokehän kolmiot ja viimeiseksi sisäkehän kolmiot. Tue taikinankulmat pitkillä puutikuilla ja sipaise kranssin pinta kananmunalla. Kypsennä 225-asteessa kiertoilma-alalämpö -toiminnolla uunin alaosassa noin 15 minuuttia tai tasalämmöllä 225-asteisen uunin alaosassa noin 20 minuuttia. Poista kaikki puutikut kranssin jäähdyttyä. Tarjoa salaatin tai lämpimän kasviswokin kera.   Lämmin rosolli 10 annosta Apetit Isot Uunijuurekset: 1pss (á 500g) Tuoretta omenaa (hapan esim. Granny Smith): 1 kpl Apetit Rypsiöljyä: 1 rkl Suolaa: ½  tl Siirappia: 1 rkl  Työohje: Pese omena ja leikkaa lohkoiksi. Laita Apetit Isot Uunijuurekset ja omenalohkot voideltuun uunivuokaan. Sekoita rypsiöljy, siirappi sekä suola keskenään ja sekoita juuresten joukkoon. Paahda kiertoilmauunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Sekoita kerran kypsennyksen aikana.   Hernepesto, cashew 10 annosta Apetit Kotimaisia herneitä: 1pss (á 200g) Cashew pähkinöitä: 150 g Apetit Rypsiöljyä: ½ dl Tuoretta Kotimaista basilikaa: 1 Ruukku Sitruunamehua: 2 rkl Valkosipulin kynsi: 1 kpl Rouhittua mustapippuria: ½ tl  Työohje: Sulata herneet. Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella karkeaksi soseeksi. Anna maustua noin 30 minuuttia. Vinkki: Basilikasta voit käyttää myös varret.

10 syytä käyttää vihannespakasteita

Vihannespakasteet säilyvät tuoreina, laadukkaina ja terveellisinä, koska ne toimitetaan jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian korjaamisen jälkeen. Kotimaisen herneen matka pellolta pakastimeen taittuu noin kahdessa tunnissa. Pakastetut kasvikset säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Esimerkiksi Apetit Kotimainen Herne säilyy tuoreena pakkasessa –20-asteessa vähintään 18 kuukautta. Suomen ilmasto on vihanneksille suotuisa: pitkät kesäpäivät ja valoisat yöt lisäävät aromeja ja parantavat laatua. Ripeän tuotantoprosessin ansioista, kasvisten hyvä, tuore maku säilyy myös pakastettaessa. Kasvikset pakastetaan, kun ne ovat parhaimmillaan – voit nauttia kaikista kotimaisista kasviksista sadonkorjuutuoreena vuodenajasta riippumatta. Vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä: ne on valmiiksi puhdistettu, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Kaikki vihannespakastepussissa on syötävää. Et maksa syömäkelvottomista osista kuten kuorista tai kannoista. Erityisruokavaliota noudattavan ja painoaan tarkkailevan on helppo tehdä valintoja, sillä pakasteiden pakkauksista löytyy tarkat tiedot ainesosista ja ravintosisällöstä. Apetit-vihannespakasteet valmistetaan niin, että ravintoarvot, raikkaus ja tuoreus säilyvät mahdollisimman hyvin. Vihannespakasteet ovat laadukkaita. Apetit valvoo tarkasti käyttämiensä kasvisten tuotantoprosesseja pellolta pakkaseen. Vihannespakasteita käyttämällä säästät aikaa, rahaa sekä vaivaa ja voit olla varma tuotteiden laadusta ja terveellisyydestä.

Korkealaatuisia kasviöljyjä Suomesta

Apetit-konsernin Öljykasvituotteet-liiketoiminnasta vastaava Avena on Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja öljykasvipohjaisten rehuraaka-aineiden tuottaja. Apetitin öljykasvituotteet valmistetaan Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossa, joka jalostaa rypsin ja rapsin siemenistä laadukkaita ja erittäin korkean jalostusarvon tuotteita kasviöljyiksi. Avena käyttää noin 90 prosenttia Suomessa viljellystä rypsin- ja rapsinsiemenistä Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossaan. Puristamon vuotuinen siementarve on lähes puolitoistakertainen Suomen satoon verrattuna.  Ruokaöljyjen tuotanto tapahtuu puhtaasti ja luonnollisin menetelmin fysikaalisilla minimiprosessointimenetelmillä, joissa öljykasvinsiemenestä hyödynnetään 99,9 prosenttia öljyksi ja rypsipuristeeksi. Siemenen arvokkaat ainesosat, kuten antioksidantit, sterolit ja vitamiinit saadaan miedosti lämmittämällä talteen paremmin kuin kylmäpuristuksessa. Rasvan laadun parantaminen suomalaisten ravinnossa on ravitsemussitoumusten tavoitteiden mukaista. Pehmeitä ja tyydyttymättömiä rasvoja sisältävät kasvispohjaiset ruokaöljyt ovatkin kiinteä osa terveellistä ruokavaliota. Rasvahappokoostumukseltaan rypsiöljy on monipuolinen, ja se sisältää sekä omega-6- että omega-3-rasvahappoja.   [ext-link url="https://apetit.fi/tuotteet?c=kasvioljyt"]Katso myös Apetitin kasviöljytuotteet:[/ext-link]  

Apetitin syksyn uutuudet tuovat ruokapöytiin lisää vegaanisia vaihtoehtoja ...

Apetitin syksyn uutuustuotteiden vegaaniset suosikit ovat klassikko Apetit Pinaattikeitto ja Kasvisjauhispizza Vegelover. - Pinaattikeitto on jo pitkään pitänyt paikkansa myydyimpien tuotteidemme joukossa. Klassikon uusi vegaaninen ja maidoton versio on täyttävä ja täyteläinen – ja luonnollisesti se sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen kertoo. Kasvisjauhispizza Vegelover on rinnakkaistuote alkuvuodesta lanseeratulle Kasvisjauhispizza Originalille. Pudasjärvellä valmistettava Kasvisjauhispizza on saavuttanut suosiota muun muassa maistuvan vegaanisen juustonsa myötä. - Uudessa Vegeloverissa täytteenä on lehtipinaattia, paprikaa ja ananasta sekä tietysti rouhittua Kasvisjauhista ja suussa sulavaa vuustoa. Vegelover onkin herättänyt paljon kiinnostusta jo ennakkoon, kun esittelimme tuotetta kesätapahtumissa, Haarasilta-Suutarinen sanoo. Helpotusta kasvisten käytön lisäämiseen – myös lapsille ja nuorille Apetitin missio on luoda kasviksista hyvinvointia. Osana strategiaansa Apetit on sitoutunut seitsemään ravitsemussitoumukseen, joista yhdessä Apetit sitoutui lisäämään kasvisten käyttöä tuotekehityksen keinoin. - Uudet Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit osuvat tähän kategoriaan hienosti. Napit ovat hauska ja helppo tapa tuoda kasviksia myös lasten lautasille – tästä meillä on kokemusta jo nappien aiemman ammattikeittiöissä saavutetun suosion myötä, Haarasilta-Suutarinen sanoo. Kasvisten käytön lisäämistä helpottamaan omiaan ovat myös Tuorekset-uutuudet. Sadonkorjuukasvikset ja Kolmen kaalin wok ovat sesonkiin sopivia sekoituksia, jotka sopivat erinomaisesti niin wokkeihin, pataruokiin kuin keittoihinkin. - Uusissa Tuoreksissa on menty satokausiajattelu edellä. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, esikäsiteltyjä ja paloiteltuja tuoreita kasviksia, joiden avulla on helppo tuoda lisää kasviksia päivään. Raikkaat sekoitukset ovat erittäin monikäyttöisiä arjen helpottajia, niitä voi napsia suurimpaan nälkään vaikka suoraan rasiasta, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.   Yhteystiedot: Riikka Haarasilta-Suutarinen, tuoteryhmäpäällikkö etunimi.sukunimi(a)apetit.fi 010 402 4011 Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö etunimi.sukunimi(a)apetit.fi 010 402 2174   Apetit-uutuudet: Apetit Vegaaninen Pinaattikeitto, 380 g Klassinen arjenpelastaja Apetit Pinaattikeitto ilmestyy pakastealtaisiin nyt myös maidottomana ja vegaanisena versiona. Täyttävä ja täyteläinen, proteiinipitoinen ja herkullinen, täysin kasvispohjainen keitto sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia. Apetit Kasvisjauhispizza Vegelover, 290 g Himoitun Kasvisjauhispizza Originalin runsaasti herkullisia kasviksia sisältävä rinnakkaistuote Vegelover on täysin vegaaninen ja superherkullinen uutuus. Täytteinä Apetit Kasvisjauhista, lehtipinaattia ja ananasta sekä erinomaiseksi todettua vuustoa, eli vegaanista juustoa. Apetit Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä. Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit, 240 g Uudet Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit tuovat kotimaisia kasviksia helposti ja hauskasti myös lasten lautasille. Ohut panerointi ja hieno rakenne tekevät kouluissa ja päiväkodeissa jo vuosia lapsille maistuneista napeista helposti lähestyttäviä. Apetit Pinaatti-raejuustonappi on vähälaktoosinen ja gluteeniton, Apetit Porkkanappi on vegaaninen, maidoton, laktoositon ja gluteeniton. Apetit Kotimainen Järvikalapihvi, 200 g Kotimaisesta hoitokalastetusta särjestä ja ahvenesta valmistetut Järvikalapihvit saapuvat viimein ammattikeittiöistä myös kuluttajien tarjontaan. Järvikalapihvit sisältävät runsaasti proteiinia ja omega3-rasvahappoja. Tuote on gluteeniton ja laktoositon. Todellinen ekotuote. Apetit Tuorekset Sadonkorjuukasvikset, 140 g Sadonkorjuukasvikset sisältävät porkkanaa, keräkaalia ja lehtikaalia. Lisää kasviksia ateriaan helposti esimerkiksi sekoittamalla Tuorekset munakkaaseen. Perinteisten wokkien lisäksi Sadonkorjuukasvikset toimivat myös keitoissa, pataruoissa ja salaateissa. Apetit Tuorekset Kolmen kaalin wok, 130g Kolmen kaalin wok on pirteä sekoitus keräkaalia, punakaalia ja lehtikaalia. Siitä onnistuvat erilaiset wok-ruoat, tai lisää sekoitus esimerkiksi paistetun ja maustetun jauhelihan joukkoon. Rasiasta saa myös helpon kaalisalaatin lisäämällä kaalisekoitukseen salaatinkastiketta.



Blogit
Pellosta pipettiin

Ratkaiseeko teknoruoka tulevaisuuden ruokakriisin? Elintarvike- ja ruoantuotantoteknologian kehitys on välttämättömyys kasvavan väestön ruokkimiseksi. Haasteena ruokatuotannolle on myös tarve tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä alueilla. Tulevaisuudessa uusien ruokainnovaatioiden määrä lisääntyy ja tuotekehitys tulee kiihtymään yhä entisestään. Uuden teknologian mahdollistamia innovaatioita on käytössä jo nyt: vertikaaliviljelmillä kasveja viljellään pystysuunnassa ja bioreaktoreissa kasvatetaan kasvi- ja eläinsoluja ruoantuotantoon. Puhutaankin eläintenjälkeisestä taloudesta, jossa eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa tai kananmunia kyllä tuotetaan, mutta täysin ilman eläimiä: laboratoriossa. Myös viljelyä voidaan optimoida teknologian avulla – ehkä tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät mittaavat optimaalisimmat kasteluajat ja robotit hoitavat kastelun tai lannoituksen. Nykymallin maatalous on altis ja haavoittuvainen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille uusille olosuhteille: kuivuudelle, sään ääri-ilmiöille ja epävarmuudelle. Uusia keinoja ja ratkaisuja tarvitaan siis kipeästi. Teknologia ja ihanneminä Teknologian kehitykseen liittyy vahvasti myös biohakkerointi. Ihmisillä on luontainen kiinnostus omia kehontoimintoja ja terveyttä kohtaan, ja teknologian kehittyminen mahdollistaa niiden mittaamisen ja tarkkailun aivan uudella tavalla. Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä. Pian tietoja yksilön terveydentilasta on mahdollista välittää suoraan esimerkiksi ruokakauppojen suosittelualgoritmeille, jotka poimivat ostoskoriin kaupan valikoimista juuri sen hetkistä terveyttä parhaiten edistäviä ja tukevia ruokia. Tämä voi olla todellisuutta ainakin terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että oman perimän perusteella luodaan yksilölliset ravitsemussuositukset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yksilön terveydentilaa. Luonnollista vai luonnotonta? Vaikka elintarvikkeiden teollistuminen mahdollistaa halvemman tuotannon ja mahdollisuuden valvoa tuotantoa, pitkälle viedyt tieteelliset prosessit saattavat näyttäytyä tavallisille ihmisille kaukaisina ja pelottavina. Emme välttämättä ymmärrä, miten syömämme ruoka on tuotettu tai mistä raaka-aineista se koostuu. Kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki teollisesta elintarvikkeesta, joka muistuttaa vain vähän alkuperäistä raaka-ainetta. Myös perinteisempiä teollisia elintarvikkeita, kuten makkaraa, on syöty jo vuosikymmeniä: kaupan hyllyltä poimitun paketin sisältö muistuttaa varsin vähän sen valmistukseen käytettyä eläintä. Voidaankin kysyä, eikö kaikki ruoka ole jollakin tavalla prosessoitua? Ihmisten asenteita ja julkista keskustelua ei voida jättää huomiotta, koska tuotteiden kysyntä määrittää lopulta sen, mitä tarjotaan. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä on tärkeä tarkastella. Väestön ruokkimiseksi ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan siis läpinäkyviä ja ympäristövaikutuksiltaan kestäviä tuotantoketjuja teknologian kehityksen ohella. Vuonna 2025 Luonnon määräämät kasvukaudet menettävät merkitystään, kun tuotanto siirtyy enenevissä määrin uusien teknologioiden mahdollistamiin tuotantolaitoksiin. Satokausi on aina. Ruokaostoksia tehdään verkossa entistä enemmän. Ostopäätöksiimme vaikuttavat yhä useammin algoritmien tekemät suositukset, jotka perustuvat aikaisempaan ostokäyttäytymiseen ja kehontoimintoihin. Kaupassakäynti muuttuu arkisesta suorituksesta vapaa-ajanviettotavaksi. Ruokakauppojen on pystyttävä tarjoamaan aistikokemuksia, elämyksiä ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Aidoista ja oikeista raaka-aineista tulee luksushyödykkeitä teollisten ja tasalaatuisten elintarvikkeiden arkipäiväistyessä. Esimerkiksi villejä marjoja tarjotaan luksustuotteina. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Maailma lautasellani

Merkitykselliset tarinat ohjaavat valintoja Ruoan tarjonta on monipuolistunut valtavasti globalisaation myötä. Kaikki mitä kuvittelee, on saatavilla. Nopeasti vaihtuvat mieltymykset haastavatkin yrityksiä, sillä ruokavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä – valittujen tuotteiden ja niiden tuotannon pitää puhutella ja tukea omaa arvomaailmaa. Suomessa maailmanlaajuiset ruokailmiöt näkyvät etenkin tuontiruoan tarjonnan monipuolistumisena: marketin hyllyltä löytyy tuotteita kaikkialta maailmasta. Nykyään myös tavallisilla ihmisillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista ruokaa syödään. Kysyntään reagoidaan entistä nopeammin ja herkemmin, sillä kilpailu elintarvikealalla on kovaa. Tuotekehityksen reagointinopeutta testataan jatkuvasti myös sosiaalinen median alustoilla ja varsinkin Instagramin ansioista. Eri vaikuttajien jakamat kuvat saavat aikaan maailman laajuisia trendejä silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä kaikkialla näkyy värikkäitä smoothiekulhoja ja yliampuvia pirtelöitä, mikä saa trendeistä kiinnostuneet ja ketterät elintarvikevalmistajat ja kahvilaketjut toimimaan rivakammin kuin koskaan. Globalisaatiolla on monet kasvot Samalla kun ruoka- ja hyvinvointitrendit ylittävät mantereiden rajat, ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Tuotantoketjut saattavat olla pitkiä, jolloin ruoan alkuperä hämärtyy. Informaatiota ruoan aidosta alkuperästä voi olla vaikea saada. Esimerkiksi einesaterian ainesosat saattavat tulla usealta eri mantereelta ja niitä on voitu prosessoida useassa eri paikassa matkan varrella. Tällöin yhdenkään maan elintarvikeviranomaisella ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tuotantoprosessista. Sanotaankin että syömme usein ruokaa, joka ei tule mistään eli ”food from nowhere”. Monen on vaikea ymmärtää, että omien valintojen vaikutukset saattavat näkyä toisella puolella maailmaa. Vastareaktiona yhä suurempi osa ihmisistä kaipaa läpinäkyvyyttä tehdäkseen kestäviä ja hyviä valintoja niin ihmisten kuin eläintenkin elinolosuhteita ajatellen. Kotimaisen ruoan suosiminen on yksi keino varmistaa ruoan kestävä alkuperä sekä tuotannon jäljitettävyys. Varmasti tästä syystä kotimaisen ja paikallisen ruoan suosio näyttää vain lisääntyvän. Se vaikuttaakin olevan yksi kestävästi kasvava trendi. Vuonna 2025 Uusille massatuotteille ei riitä enää vahvaa kysyntää, vaan tuotteiden täytyy puhutella täsmällisemmin eri kohderyhmille. Ruokatrendit syntyvät yhä useammin sosiaalisen median kanavissa ja ovat aiempaa pirstaloituneempia. Pienten asiakasryhmien rooli kasvaa, jolloin kaikkia ei tarvitse tai edes kannata yrittää miellyttää. Vapaaehtoinen avoimuus ja läpinäkyvyys puhuttelevat. Ne toimijat, jotka voivat pelata aidosti avoimin kortein hyötyvät eniten. Ihmiset haluavat olla entistä voimakkaammin kosketuksissa ruoan alkuperään ja siten osa ruoan tarinaa. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue teknologian kehityksen vaikutuksista ruoantuotantoon täältä> Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Lasketko kaloreita vai CO2-päästöjä?

Kun yksi maapallo ei riitä - iltapalaksi ilmastonmuutos Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat jopa yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta eli hiilijalanjäljestä. Tämä yllättää monen, sillä viime vuosina kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa on ruoka jäänyt vielä aika näkymättömään osaan. Vaikka yksittäisen ruoka-annoksen ilmastovaikutukset voivat jäädä melko vähäpätöisiksi, ei mitään muuta tuotetta käytetä joka päivä useita kertoja päivässä. Vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna yhden merkittävimmän ruokamurroksen äärellä. Väestönkasvu jatkaa kiihtymistään, mikä asettaa valtavia haasteita globaalille ruokajärjestelmälle. Väestönkasvun rinnalla elintason nousu asettaa jopa väestönkasvua suurempia paineita kestävälle ruoantuotannolle. Vauraampi elämä ei pelkästään lisää ruoan kysyntää, vaan myös resurssi-intensiivisempien elintarvikkeiden kuten lihan, maitotuotteiden sekä jalostettujen elintarvikkeiden) kysyntää ja vaikuttaa ruokahävikin kasvuun. Esimerkiksi korkean elintason maissa ruokahävikin määrät ovat valtavia: keskiverto suomalainen heittää vuodessa 23 kg syötäväksi tarkoitettua ruokaa roskiin. Tiesitkö, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta? Suurinta osaa maapallon viljelymaista hyödynnetään tuotantoeläinten ruoan sekä biopolttoaineiden tuotantoon eli ei suoraan ihmisten ravinnoksi. Kasvavan väestön ruokkiminen maapallon kantokyvyn rajoissa on mahdollista, mutta se vaatii radikaaleja muutoksia ihmisten ruokavaliossa ja kulutustottumuksissa. Paine kasvispitoisempaan ruoan suosimiseen kasvaa koko ajan, sillä lihan tuotanto ja kulutus ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Kasvissyöntiin suhtautuminen onkin muuttunut yhä myönteisemmäksi. Tämä aikaansaa positiivista kierrettä: kuluttajat kiinnostuvat eri vaihtoehdoista, mikä puolestaan kasvattaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysyntää ja tarjontaa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia maapallon sietokyvyn rajoista, ja moni yrittää omilla valinnoillaan auttaa. Ikävää on, että tämä tuottaa monelle myös ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Niin kutsutusta ilmastoanoreksiasta, eli ilmastoahdistuksesta aiheutuvasta oman ruokavalion syömishäiriöisestä rajoittamisesta kärsivät etenkin nuoret. Mikä sitten reseptiksi ilmastoahdistukseen? Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallista tahtoa. Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytymiseen tullaan vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskunnalliselta tasolta esimerkiksi hintapolitiikalla, säännöstelyllä ja rajoittamalla saatavuutta. Voi hyvin olla mahdollista, että historiasta tutut ruokarajoitukset palaavat joidenkin kriittisimpien elintarvikkeiden osalta osaksi kulutustamme. Vastuuta ei joka tapauksessa voi laittaa yksittäisten ihmisten ostopäätösten kontolle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kaikki päätökset tehdään sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Vuonna 2025 Yleinen arvoilmasto muuttuu kasvissyönnin suhteen yhä myönteisemmäksi, mikä lisää kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Yhä useampi laskee kaloreiden sijaan CO2-päästöjä. Matalapäästöisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Ruokahävikin vähentäminen tulee olemaan keskiössä, kun pyritään vastaamaan väestön ja siten myös ruoan kysynnän kasvuun. Innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä kaivataan. Ruoan kulutus jakautuu entistä enemmän kahtia ja syömisestä tulee yhä useammin kannanotto moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka vastaavat kuluttajien arvoja. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Seuraavassa blogitekstissä käsitellään ruokamaailman avartumista ja ruokakulttuurien iloista sekoittumista, lue teksti täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Olemme mitä syömme?

Kohti yksilöllistä ja kokemuksellista ruokaelämystä Suomessa on perinteisesti ollut varsin yhtenäinen ruokakulttuuri, jonka myötä vielä parikymmentä vuotta sitten kodeissa syötiin pitkälti samoja arkiruokia. Muutos kohti merkityksellisempiä ruokavalintoja on ollut nopea ja dramaattinen – 2010-luvulla samassa kotitaloudessa voidaan noudattaa useaa eri ruokavaliota tai näiden yhdistelmiä hyvin vaihtelevista syistä. Nähdäänkö tulevaisuudessa entistäkin yksilöllisempiä ruokailutottumuksia? Ravinnon lisäksi ruoka on tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke. Uudet trendit seuraavat toisiaan ja erilaisten ruokavalioiden määrä lisääntyy. Joku on ilmastosyistä vegaani, kun taas toinen valitsee luomutuotteita. Trendeillekin on vastareaktionsa: joukko ihmisiä ei tietoisesti noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Toisaalta niin sanottu hybridikuluttaminenkin lisääntyy.  Arkena syödään vegaanisesti, mutta lauantaibrunssilla kavereiden kanssa voi lautaselle ottaa munia ja pekonia. Ruokailuun liittyvät valinnat ovat monen motiivin summa, ja yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on kiivastahtinen arki. Vaikka toiselle ruoanlaitto on itsensä ilmaisua, toiselle se on pakollinen paha. Työelämän muutokset muovaavat elämänrytmiä ja toisaalta vapaa-ajalta odotetaan paljon. Monenlaisten arkea helpottavien palveluiden suosio kasvaa ja ruoanlaitosta tulee aiempaa enemmän valinta: kokataan, kun siltä tuntuu. Kaikilla ei ole varaa valita Elämyksellisyyden kaipuu näkyy ruokakaupassa. Appelsiinimehukoneet ja artesaanituotteet tekevät ostosreissusta erityisen kokemuksen hyvätuloisten joukossa, joille ruoka on muutenkin keskeinen osa henkilökohtaista hyvinvointia. Samaan aikaan yhteiskunta eriarvoistuu kasvavaan tahtiin, jolloin ruokavalinnat ja niiden vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin pirstaloituvat yhä näkyvämmin eri tuloluokkien keskuudessa. Kaikilla ei ole varaa syödä terveellisesti Suomessakaan. Tämän vuoksi elintapojen aiheuttamat terveysongelmat ja kansansairaudet kasaantuvat yhä useammin juuri väestön haavoittuvimpiin ryhmiin. Kulutusvalintojen taustalla on monta syytä – hinnan lisäksi terveellisyys on vain niistä yksi. Terveellisen ruoan määritelmä voi olla hyvin yksilöllinen, kun karismaattiset terveysgurut horjuttavat luottamusta kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kaiken informaatiotulvan keskellä hämmennys on taattu. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on ikävä kyllä nähtävissä yhä suurempaa vastakkainasettelua. Jokainen saa itse valita, mihin haluaa uskoa. Ruoan pitää olla edullista, jotta kaikilla olisi siihen varaa, mutta myös elämyksellisyyttä ja luksusta kaivataan. Terveyden tasa-arvo heikkenee, jos kuilu pieni- ja suurtuloisten välillä kasvaa. Olemmeko matkalla kohti entistäkin eriytyneempiä kulutuskuplia? Vuonna 2025 Ruoan kulutus pirstaloituu pienempiin ryhmiin. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kiireistä arkea helpottavat palvelut lisääntyvät. Valmisruokien ja ruoanlaittoa helpottavien puolivalmisteiden kulutus kasvaa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa kahtiajakautumiseen. Tulevaisuudessa sekä kalliiden luksuselintarvikkeiden että kaikista halvimpien elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Syömisellä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Puhutaan erityisesti täsmähyvinvoinnista, jolloin pyritään syömään sitä, mitä keho ja mieli juuri sillä hetkellä tarvitsevat Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue lisää ruoan ympäristövaikutuksista täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yhteensä noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa päätyy vuosittain hävikiksi Suomessa. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokahävikillä on iso jälki maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus onkin erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan - vain hävikiksi päätyäkseen. Ympäristövaikutukset ovat siis syntyneet läpi koko ketjun turhaan. Pelkästään Suomessa kotitalouksissa hävikkiruoaksi päätyneiden ruokien ilmastovaikutus vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä. Yleisin syy ruoan päätymiseksi hävikkiin on ruoan pilaantuminen. Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruoan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Monipuolisenkin aterian saa aikaan ilman hävikkiä. Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan. Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis. Hävikkiä pienemmäksi yhteistyöhankkeilla ja tarkalla tuotannonsuunnittelulla Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi. Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla.  #hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu Hursti, Juuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa.  Lähteet: havikkiviikko.fi Lue lisää aiheesta Apetitin sivuilta: 10 syytä käyttää vihannespakasteita

Myytinmurtajat: Voivatko pakasteet olla tuoreita – 3+1 faktaa pakastamisest...

Voivatko pakasteet olla tuoreita? Mitä pakastaminen oikeastaan tarkoittaa – ja miten se tehdään ruokateollisuudessa? Miten sana pakaste puolestaan syntyi? Apetitin pakasteasiantuntijat vastaavat.   1. Mitä teollinen pakastaminen tarkoittaa ja voivatko pakasteet olla tuoreita? Teollista pakastamista ohjaavat tiukat määritelmät. Teollisesti pakastettavien kasvisten prosessi on suunniteltu niin, että kasvisten ravintopitoisuus säilyy mahdollisimman hyvänä pellolta pakkaseen asti. Teollisesti pakastettavat kasvikset pestään, pilkotaan ja kuumennetaan aina nopeasti ennen pakastamista. Nopean kuumennuksen ansiosta kasvisten nahistumisprosessi pysähtyy ja kasvis säilyttää paitsi kauniin ulkomuotonsa, myös ravinteensa. Kuumentamisen jälkeen tuotteet jäähdytetään ensin kylmäksi, jonka jälkeen ne pakastetaan. Teollisessa leijupakastuksessa yksittäisen kasvispalan pakastuminen vie aikaa vain muutamia sekunteja. Nopean pakastuksen avulla kasvisolujen reaktiot saadaan pysäytettyä ja kasvikset pitävät hyvin tuoreutensa ja ravintoarvonsa. Pakastuslämpötila on keskimäärin -30 astetta. Pakastamisen jälkeen tuotteita säilytetään -25– -27-asteessa. Pakastetut kasvikset ovat siis tuoreita!   2. Miten pakastekasvikset kannattaa sulattaa käyttöön? Pakastekasvikset kannattaa sulattaa käyttöön nopeasti, sillä pitkään kestävän sulatuksen aikana kasvikset menettävät vesiliukoisia ravintoaineita. Lisää hävikkiä tulee, jos kasvikset huuhdellaan keittämisen jälkeen. Jäiset kasvikset kannattaa siis lisätä suoraan kiehuvaan veteen tai kuumalle pannulle. Kaikkia kotimaisia Apetit-pakastekasviksia voi myös käyttää sulatuksen jälkeen sellaisenaan, ilman lämmittämistä.   3. Voiko sulanutta pakastetta pakastaa uudestaan? Jos pakasteet on kuumennuskäsitelty sulamisen jälkeen, ne voidaan pakastaa uudestaan kotona. On esimerkiksi turvallista pakastaa kypsennetty ruoka, jonka tekemiseen on käytetty pakastettuja tuotteita. Sen sijaan sulanutta tuotetta, jota ei ole kuumennuskäsitelty, ei pidä pakastaa uudestaan. Esimerkiksi täysin sulaneita pakastekasviksia ei tule pakastaa uudestaan, ellei niitä ole paistettu tai keitetty. Ruokateollisuudessa ei myöskään koskaan pakasteta kertaalleen sulanutta tuotetta – tästä määrää laki.   + Miten sana pakaste syntyi? Pakaste-sana keksittiin vuonna 1946. Paulig järjesti kuluttajille sanakilpailun, jossa etsittiin toimivampaa vaihtoehtoa pakastetuista tuotteista käytetyn syväjäädytystuote-termin tilalle. Pakaste-sanan on siis keksinyt kilpailuun osallistunut yksityishenkilö. Kilpailussa toiseksi tuli jäädyte, kolmanneksi puolestaan jäiste.  (Lähde: https://www.kielikello.fi/-/kansa-kielen-asialla)  


Mediayhteydet

Sijoittajayhteydet

Apetit-aineistopankki

Tilaa Apetitin tiedotteet