Kategoriat

Kategoriat

Pörssitiedote Lehdistötiedote Uusimmat ajankohtaiset
Vastuullisuus Apetitilla Uutisia Apetit-konsernista Hyvinvointia kasviksista Ammattilaiset - Trends & News Blogit
Pörssitiedote

Ajankohtaista

Apetit Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Apetit Oyj, pörssitiedote 28.5.2021 klo 14.00

Muutos Apetit Oyj:n hallituksessa

Apetit Oyj, pörssitiedote 24.5.2021 klo 11.30

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Mäki)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Luovila)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Heikkinen)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Kulmala)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Partola)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet (Väisänen)

Apetit Oyj, Pörssitiedote 18.5.2021 klo 15.00

Kutsu Apetit Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Apetit Oyj, pörssitiedote 15.4.2021 klo 16.00

KORJAUS: Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, Johtohenkilöiden liiketoimet 30.3.2021 klo 9.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, Johtohenkilöiden liiketoimet 30.3.2021 klo 9.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, Johtohenkilöiden liiketoimet 26.3.2021 klo 9.00

Apetit Oyj:n vuosikertomus 2020 on julkaistu

Apetit Oyj, pörssitiedote 11.3.2021 klo 9.00

Apetit Oyj: Johdon liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 9.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Ilmoitus omien osakkeiden luovutuksesta

Apetit Oyj, pörssitiedote 4.12.2020 klo 14.00

Korjaus: Apetit Oyj: Johdon liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 4.12.2020 klo 13.55

Korjaus: Apetit Oyj: Johdon liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 4.12.2020 klo 13.55

Korjaus: Apetit Oyj: Johdon liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 4.12.2020 klo 13.55

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet

Apetit Oyj, pörssitiedote 3.12.2020 klo 8.00

Apetit Oyj:n taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2021

Apetit Oyj, pörssitiedote 25.9.2020 klo 9.00

Artikkelit

Vastuullisuus Apetitilla
Ella Junnila ja Apetit yhteistyökumppanuuteen - kotimaisuus ja kestävät ruo...

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa! 

Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Apetit Kummijoukkueet 2020-2021

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan. Kummijoukkueet vuosille 2020-2021 on nyt valittu monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:    Säkylän Karhukopla    Säkylästä ponnistava Karhukopla on salibandyseura, jonka riveissä on tällä hetkellä noin 160 pelaajaa. Seuran joukkueet pelaavat Salibandyliiton alaisia sarjoja ja kaikkein nuorimmille junioreille laji tulee tutuksi kerhotoiminnan kautta.   Apetit tukee Karhukoplan juniorijoukkueiden toimintaa. Tuella mahdollistetaan varustehankintoja ja turnauksia sekä maksetaan esimerkiksi sali- ja kausimaksuja.  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tytöt  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tyttöjen joukkueessa on tällä hetkellä 14 pelaajaa ja innostus lentopalloharrastukseen on suuri. Seuran toiminnan mahdollistaa talkootyö ja vanhempien aktiivinen osallistuminen. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja tavoitteena on nuorten liikuntaharrastuksen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen.  Kummijoukkuetukea joukkue hyödyntää esimerkiksi pelimatkakustannuksiin, jotka voivat pohjoisessa venyä pitkiksi. Tukea tullaan käyttämään myös varuste- ja pelivälinekustannuksiin.    Siuntion Sisu  Siuntion Sisu aloitti juniorijalkapallotoimintansa noin 6 vuotta sitten. Parinkymmenen lapsen joukkueesta alkanut toiminta on kasvanut ja tällä hetkellä junioripelaajia on yhteensä 140. Kaikki joukkueet ovat sekajoukkueita, sillä tyttöjä ei ole vielä riittävästi muodostamaan omia joukkueitaan. Seura tekee kuitenkin töitä innostaakseen lisää tyttöjä jalkapallon pariin.  Sisun tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijoina että yleisesti liikkujina. Kaikille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittyä omalla taitotasollaan. 

Työturvallisuutta kehitetään ennaltaehkäisevällä toimintamallilla

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Kaikilla Apetit-konsernin toimipisteillä pidetään työturvallisuuskoulutuksia. Vuonna 2019 noin 280 apetitlaista osallistui työturvallisuuskoulutukseen. Tehtailla pidettävien työturvallisuuskoulutusten ja työsuojelupäivien lisäksi Apetitin verkko-oppimisympäristössä käsitellään säännöllisesti työturvallisuusaiheita. Koulutusten myötä esimerkiksi työturvallisuushavaintojen määrä on noussut selvästi. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä.


Uutisia Apetit-konsernista
Toimitusjohtajan katsaus Q1/2021

Toimitusjohtaja Esa Mäki:   ”Apetit-konsernin ensimmäinen vuosineljännes oli kahtiajakoinen: ennätyksellinen tuloskehitys Ruokaratkaisuissa ja Öljykasvituotteissa on erittäin ilahduttavaa, mutta Viljakaupan tulos on iso pettymys.   Ruokaratkaisujen myynnin kasvu on koko alkuvuoden ollut voimakkainta vähittäiskaupassa ja viennissä. Vähittäiskaupan vahvaa myyntiä ovat tukeneet kotona lisääntynyt syöminen koronapandemiasta aiheutuen, kiinnostavat tuoteuutuudet sekä kaupalliset onnistumiset. Lisäksi strategisesti tärkeä vienti Ruotsiin on kasvanut hyvin tavoitteemme mukaisesti: kasvua vertailukauteen nähden oli 31 prosenttia. Food service -kanava kärsii edelleen koronaan liittyvistä rajoitustoimista, esimerkiksi kouluruokailun ja lounasravintoloiden supistuneesta toiminnasta. Toimitusvarmuutemme on ollut erittäin korkealla tasolla. Myös henkilökuntamme on pysynyt suurelta osin terveenä vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta.   Viljakaupan markkinatilanne on jatkunut erittäin haastavana koko alkuvuoden. Viljakaupan tulosta heikensivät kansainväliseen vehnäkauppaan liittyneet ennakoimattomat markkinamuutokset. Venäjän asettamat, helmi-maaliskuussa asteittain voimaan tulleet vientimaksut nostivat etenkin vehnän tarjontaa helmikuussa johtaen hintojen nopeaan laskuun. Tarjontapiikin jälkeen keväällä kansainvälinen kysyntä on heikentynyt ja vehnävarastojen arvoon tehtiin ensimmäisellä neljänneksellä merkittävä arvonalennus. Lisäksi viljan vienti kotimaasta on jäänyt normaalia vähäisemmäksi pienen sadon johdosta. Viljakaupan tilanteen ei odoteta paranevan ennen uutta satoa.  Rypsiöljyn kokonaismyynti kasvoi merkittävästi. Myynnin hyvä kasvu vähittäiskaupassa tukee strategiaamme jalostusasteen nostamiseksi. Myös rypsipuristeen kysyntä on ollut hyvällä tasolla. Tuotteiden markkinahintojen nousu paransi jalostusmarginaalia ensimmäisellä neljänneksellä. Selvitystyö liittyen rypsi-ingredientin kaupallistamiseen jatkuu. Ensimmäiset asiakastoimitukset sekä tuotesovellustestaukseen että koemyyntiin alkavat loppukesästä.  Apetit on jatkanut Kantvikin bioenergialaitoksen rakentamista uuden urakoitsijan kanssa maaliskuun alusta alkaen. Päivitetyn arvion mukaisesti bioenergialaitos otetaan kokonaisuudessaan käyttöön kesällä 2021. Toimittajavaihdos ja viivästyminen alkuperäisestä aikataulusta eivät olennaisesti vaikuta hankkeen kokonaiskustannuksiin. Valmistuessaan bioenergialaitos laskee konsernin energiakustannuksia sekä pienentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Apetit on jatkanut määrätietoista työtä kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan ja satotason kasvattamiseksi. Ensi syksyn sadolle on tehty aktiivisesti viljelysopimuksia ja olemmekin hyvässä vauhdissa saavuttaaksemme koko viljelykaudelle asetetun 50 prosentin kasvutavoitteen kotimaisten sopimusalojen osalta. Öljykasvien hintataso on nyt korkea, mikä onkin lisännyt viljelijöiden kiinnostusta öljykasvien viljelyyn.  Avomaan kasvisten osalta lähdemme viljelyttämään vakiintunutta määrää eli reilua 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia. Vanhojen tuttujen lajikkeiden rinnalla olemme mukana hankkeessa, jossa tutkimme kukkakaalin ja erilaisten palkokasvien, kuten kikherneen, viljelyn kehittämistä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kotimaisten raaka-aineiden käyttöasteemme on jo nyt erittäin korkea. Kehittämällä kukkakaalin ja palkokasvien tuotantoa saamme käyttöömme entistä enemmän kotimaisia kasviksia. Palkokasveilla on erityinen potentiaali myös maatilojen viljelykierroissa typpeä maahan lisäävinä kasveina.  Apetit julkaisi maaliskuussa päivitetyn yritysvastuuohjelman tavoitteineen. Yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista tavoitteistamme on 75 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennys vuoteen 2025 mennessä. Se tullaan saavuttamaan siirtymällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä parantamalla energiatehokkuuttamme. Ruokaan liittyvät kulutustottumukset ja -valinnat ovat merkittävässä roolissa kestävän kehityksen edistämiseksi ja sitä kautta ilmastovaikutuksiemme pienentämiseksi. Elintarviketeollisuuden yrityksenä meillä onkin hieno mahdollisuus, mutta samalla myös velvollisuus vaikuttaa. Vastuullisuustavoitteemme ovatkin sidottu kattavasti arvoketjumme eri vaiheisiin, pellolta pöytään saakka.  Apetit jatkaa strategiansa systemaattista toteuttamista ensisijaisena tavoitteena kannattavuuden parantaminen.”

Toimitusjohtajan katsaus Q4/2020

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Jatkoimme määrätietoisesti kannattavuutemme parantamista vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuositasolla kannattavuus parani lähes 9 miljoonaa euroa. Kannattavuuden parantumista ovat pääosin tukeneet Apetit-brändituotteiden vahva kysyntä vähittäiskaupassa, tehokkuuden parantaminen omassa toiminnassamme sekä kaupalliset onnistumiset niin kotimaassa kuin viennissä. Viljakaupassa olemme strategiamme mukaisesti keskittyneet kaupankäynnin kyvykkyyden kehittämiseen: olemme pääosin onnistuneet tavoitteessamme, vaikka loppuvuonna näkemyksemme viljan hinnan kehityksestä vaikuttikin negatiivisesti kannattavuuteen.  Vuoden viimeisellä neljänneksellä Covid-19-pandemian vaikutukset näkyivät edelleen voimakkaimmin Ruokaratkaisujen Food service -kanavassa, jonka liikevaihto huolimatta myynnin osittaisesta palautumisesta loppuvuoden aikana jäi edellisvuodesta. Muissa kanavissa, erityisesti vähittäiskaupassa ja viennissä, pakasteiden myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Öljykasvituotteissa ja Viljakaupassa Covid-19-pandemian vaikutukset jäivät edelleen vähäisiksi.   Apetitin yksi strategisista painopistealueista on Ruotsin markkinan vahvistaminen ruoan viennin kärkenä. Olemme edenneet tavoitteessamme Ruotsin vähittäiskaupassa ja marraskuussa teimme sopimuksen tuotteidemme myynnistä ammattikeittiöihin paikallisen kumppanin kanssa Ruotsissa. Yhteistyö käynnistyi helmikuun alussa. Jatkamme systemaattisesti viennin kasvattamista valikoiduilla markkinoilla. Vuonna 2020 ruoan viennin arvo oli 5,3 miljoonaa euroa.   Euroopan komissio myönsi joulukuussa uuselintarvikeluvan rypsi-ingredientille eli BlackGrain from Yellow Fields -rypsinsiemenjauheelle. Uuselintarvikelupa on sinetti sille tuotekehitystyölle, jota olemme tehneet BlackGrainin parissa jo vuosia. Sen myötä jatkamme myös uusien rypsipohjaisten ingredienttien kehitystyötä. Lisäksi edistämme ingredientin kaupallistamiseen liittyvien vaihtoehtojen arviointia.  Kantvikin kasviöljynpuristamon yhteyteen rakenteilla olevan bioenergialaitoksen käyttöönotto viivästyy edelleen laitetoimittajaan liittyen. Arvioimme parhaillaan eri toteutusvaihtoehtoja rakennustöiden loppuun saattamiseksi. Laitoksen rakennusvaihe on jo pitkällä ja tavoittelemme bioenergialaitoksen käyttöönottoa kesän 2021 aikana.  Kotimaisen rypsi- ja rapsiraaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi jatkamme edelleen määrätietoista työtä öljykasvien viljelypinta-alan ja satotason kasvattamiseksi. Tukes myönsi joulukuussa 2020 öljykasvien siementen peittaukseen käytettävälle aineelle poikkeusluvan keväälle 2021. Peittausmahdollisuus tukee osaltaan kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyä sekä sitä kautta kasvattaa satomääriä nykyisestä aallonpohjastaan. Hyvän ja varman kysynnän lisäksi öljykasvit ovat kannattava mahdollisuus monipuolistaa maatilojen viljelykiertoja. Uudistettu öljykasvikampanja vuodelle 2021 käynnistyi helmikuun alussa: tarjoamme sopimusviljelijöille uusia etuja ja työkaluja öljykasvien viljelyyn.  Tulevan viljelykauden suunnittelu on myös avomaan kasvisten osalta parhaillaan täydessä vauhdissa. Lähdemme tulevalla kasvukaudella tavoittelemaan ennätyssatoa herneessä, sillä sen kysyntä vientimarkkinoilla jatkuu vahvana. Tutkimme jatkuvasti myös uusia viljelykasveja Räpin koetilallamme ja edistämme kotimaisten kasviproteiinien kehittämistä: esimerkkinä tästä on härkäpapu, jonka viljelyä jatkamme koetilallamme välivuoden jälkeen. Sato jalostetaan tuotteiksi myöhemmin syksyllä.  Apetit julkisti päivitetyn strategian toukokuussa. Olemme edenneet tuloksellisesti kaikilla painopistealueilla, jotka ovat Ydintoiminnot kuntoon, Vahva jalansija Ruotsiin, Kasvua kasvipohjaisista lisäarvotuotteista, Viljelijäkumppanuuksien kehittäminen ja Vastuullisia tekoja. Vuoden 2020 tuloksen valossa olemme hyvässä vauhdissa asettamiemme taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa strategiakauden loppuun mennessä.” 

Toimitusjohtajan katsaus Q3/2020

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetit-konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui kolmannella neljänneksellä: kaikki liiketoiminnot paransivat kannattavuuttaan vertailukauteen nähden. Tähänastiseen tuloskehitykseen voi olla tyytyväinen. Loppuvuoteen sisältyy epävarmuustekijöitä muun muassa Covid-19-pandemiaan liittyen. Pidämme tulosohjeistuksemme vuodelle 2020 ennallaan: arvioimme edelleen tekevämme voitollisen ja edellisvuotta paremman liiketuloksen. Covid-19-pandemian vaikutukset vuoden kolmannella neljänneksellä näkyivät ennen kaikkea Ruokaratkaisujen Food Service -kanavassa, jonka liikevaihto myynnin osittaisesta palautumisesta huolimatta jäi edellisvuodesta. Ruokaratkaisujen muissa kanavissa myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Öljykasvituotteissa ja Viljakaupassa Covid-19-pandemian vaikutukset jäivät vähäisiksi. Haastavassa toimintaympäristössä on ollut ensiarvoisen tärkeää, että henkilökuntamme on pysynyt terveenä ja olemme onnistuneet pitämään operatiivisen toiminnan normaalina. Haluankin tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitokseni koko Apetitin henkilökunnalle. Päättyvällä satokaudella avomaan kasvisten sadosta on tulossa tavanomainen. Alkukesän vaihtelevat säät olivat haasteelliset; kevään viileys, alkukesän sateettomuus ja kesäkuun hellejakso vaikeuttivat etenkin herneen kasvukautta. Vaikean kasvukauden takia jäimmekin herneelle asetetusta tavoitteesta 1,3 miljoonaa kiloa. Herne muodostaa ruoan viennistä merkittävän osan, ja sen vientitoimitukset edellisestä vuodesta poiketen toteutuivat tänä vuonna kokonaisuudessaan jo kolmannella neljänneksellä. Apetit on strategiassaan ottanut tavoitteekseen vahvistaa ruoan vientiä erityisesti Ruotsiin. Syyskuun loppuun mennessä ruoan kokonaisvienti on kaksinkertaistunut vertailukauteen nähden. Keväällä saimme kahdeksan Apetit-brändillä myytävää tuotetta Ruotsin suurimman vähittäiskauppaketjun ICA:n valikoimiin. Nyt syksyllä ICA:n valikoima laajentui kuudella uudella Apetit-tuotteella. Selkeänä tavoitteenamme onkin jatkaa asemamme vahvistamista Ruotsissa edelleen: vähittäiskaupan lisäksi haemme nyt kasvua Food service -kanavassa paikallisen yhteistyön kautta. Suomen viljasato on LUKE:n satoarvion mukaan 3,4 milj. tonnia, mikä jää edellisestä vuodesta noin 15 prosenttia. Pienehkö viljasato vähentää vientiylijäämää Suomesta edelliseen vuoteen verrattuna. Öljykasvisato on jäämässä poikkeuksellisen pieneksi laskeneen viljelyalan ja matalien hehtaarisato-odotusten johdosta. Baltiassa sekä vilja- että öljykasvisadot ovat puolestaan erinomaiset, mikä kompensoi erityisesti kotimaan ennätysheikkoa öljykasvisatoa. Apetit jatkaa systemaattista työtä öljykasvien viljelyinnokkuuden kasvattamista kotimaassa viljelypinta-alan ja satotason nostamiseksi. Kantvikin öljynpuristamon yhteyteen rakenteilla olevan bioenergialaitoksen käyttöönotto viivästyy tammi-helmikuulle 2021 laitetoimittajaan liittyen. Alkuperäisenä tavoitteena oli ottaa bioenergialaitos käyttöön loppuvuoden 2020 aikana. Valmistuessaan bioenergialaitos pienentää Kantvikin öljynpuristamon energiakustannuksia sekä koko konsernin hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Päätöstä rypsi-ingredientin uuselintarvikeluvasta odotetaan tämänhetkiseen tietoon perustuen vielä tämän vuoden puolella. Olemme syksyn aikana päättäneet investoida pientuotantolaitteistoon alihankkijan toimitiloissa. Pientuotannon käynnistyttyä pääsemme testaamaan rypsi-ingredienttiä aiempaa laajemmin potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Työ uusien ingredienttien kehittämiseksi on edennyt suunnitellusti. Jatkamme myös mahdollisten vaihtoehtojen arviointia rypsi-ingredientin kaupallistamiseen liittyen.      Toteutamme strategiaamme systemaattisesti tavoitteenamme luoda Apetitista menestyvä kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen yhtiö.”

Toimitusjohtajan katsaus H1/2020

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Onnistuimme positiivisessa tuloskäänteessä kaikkien liiketoimintojen parantaessa kannattavuuttaan vuoden toisella neljänneksellä: edelliseen vuoteen verrattuna jatkuvien liiketoimintojen liiketulos parani 4 miljoonaa euroa. Viljakaupassa voitollinen neljännes on viimeksi saavutettu vuonna 2017. Konsernin positiivinen tuloskehitys perustui ennen kaikkea kaupallisiin onnistumisiin niin kotimaassa kuin viennissäkin, tuotannon joustavaan sopeuttamiseen poikkeusoloissa, kaupankäynnin kyvykkyyden palautumiseen viljakaupassa sekä toiminnan tehostamiseen kaikessa tekemisessä. Covid-19-pandemian vaikutukset eri liiketoiminnoille ovat vaihtelevia. Ruokaratkaisuissa myynti vähittäiskaupassa säilyi korkealla tasolla myös toisella neljänneksellä, vaikka kysyntäpiikki tasaantuikin poikkeusolojen alkutasosta. Food service -myynti palautui osittain alkukesän aikana, jääden kuitenkin merkittävästi vertailukaudesta. Myynnin rakenteen äkillinen muutos aiheutti ylimääräisiä kustannuksia tuotannossa. Öljykasvituotteissa kasviöljyjen kysyntä kasvoi erityisesti vähittäiskaupassa. Viljakaupassa pandemian vaikutukset ovat olleet vähäisiä lukuun ottamatta normaalia hieman voimakkaampaa markkinavaihtelua. Covid-19-pandemia on edellyttänyt ylimääräisiä ponnisteluja ruokaketjun jokaisessa vaiheessa, mutta suomalainen ruoantuotanto on osoittanut toimivuutensa myös poikkeusoloissa. Tämän seurauksena kotimaisen ruoan näkyvyys ja arvostus on lisääntynyt silminnähtävästi. Tässä yhteydessä kiitos joustavuudesta ja kyvykkyydestä toimia myös haastavissa olosuhteissa kuuluu sekä sidosryhmillemme että Apetitin henkilöstölle. Viljelykausi käynnistyi hitaasti kevään kylmän sään pitkittäessä kylvöjä ja kasvukauden alkua. Kesäkuun helteet ja kuivuus toivat mukanaan omat haasteensa erityisesti herneelle. Herneen aikaisimmat lajikkeet kärsivätkin kuumasta ja kuivasta säästä, ja herneen kokonaissato tuleekin jäämään tavoitteista. Yleisesti avomaan kasvisten sadosta odotetaan kohtalaista. Öljykasvien viljelyala jäi ennätysalhaiseksi ja kotimaisesta öljykasvisadosta odotetaan huonointa vuosikymmeniin. Kotimaan viljasato on kokonaisuudessaan jäämässä selvästi edellisvuotta heikommaksi. Baltian satonäkymät sekä viljoissa että öljykasveissa ovat hyvät. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut uuselintarvikeluvan myöntämistä puoltavan lausunnon rypsi-ingredientille heinäkuun lopussa. Tätä voidaan pitää erävoittona tässä pitkässä prosessissa, jota täysin uuden elintarvikekelpoisen tuotteen kehittäminen edellyttää. Lopullinen ratkaisu uuselintarvikeluvan saamisesta on odotettavissa viimeistään vuoden 2021 alussa. Apetit julkaisi toukokuussa uuden strategian kaudelle 2020–2022. Sen viisi painopistealuetta ovat Ydintoiminnot kuntoon, Vahva jalansija Ruotsiin, Kasvua kasvipohjaisista lisäarvotuotteista, Viljelijäkumppanuuksien kehittäminen ja Vastuullisia tekoja. Painopistealueidensa mukaisesti Apetit keskittyy parantamaan suorituskykyään kaikissa toiminnoissaan, vahvistamaan markkina-asemaansa Ruotsissa erityisesti ruoassa, kasvamaan uusien kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden kautta, kehittämään ja syventämään viljelijäkumppanuuksia kaikissa liiketoiminnoissa sekä jatkuvasti parantamaan toimintansa vastuullisuutta käytännön tekojen kautta. Saavutettu kannattavuuskäänne antaa hyvät lähtökohdat uuden strategian toteuttamiselle ja siinä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Visiomme mukaisesti tavoitteena on luoda Apetitista menestyvä kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen yhtiö.”

Apetit Järvikalatuotteet tauolla raaka-ainepulan vuoksi

Apetit Järvikalatuotteet ovat tauolla raaka-ainepulan sekä ison kysynnän vuoksi tulevaan syksyyn saakka. Tauko koskee seuraavia tuotteita: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi, Apetit Kotimainen Järvikalapuikko. Apetit Järvikalatuotteiden raaka-aineet pyydetään kotimaisista järvistä, luonnollisista kalakannoista. Sekä syksyn 2019 että kevään 2020 kalastuskauden saaliit ovat olleet heikkoja. Lämmin talvi ja kylmä kevät ovat vaikuttaneet kalojen käyttäytymiseen: kalat eivät ole parveutuneet normaaliin tapaan, mikä puolestaan on vaikuttanut huomattavasti kalastuskausien saaliiseen. Apetit työskentelee yhdessä kalastajien kanssa turvatakseen mahdollisimman hyvin tulevien kausien saaliin olosuhteista riippumatta. Tavoitteenamme on, että ison kysynnän saavuttaneet Järvikala-tuotteet palaavat kauppojen valikoimiin syksyllä. Lue lisää vastuullisista Apetit Järvikalatuotteista täältä.

RypsiRapsi 2025 - Nostetta öljykasvien viljelyyn

Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. Laajassa käytössä olleiden peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Öljykasvien satotaso ei myöskään ole kehittynyt toivotulla tavalla. Siksi ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry toteuttavat yhdessä aktiivisten toimijoiden kanssa RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteenaan kehittää ja lisätä rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Rypsin ja rapsin edut viljelykierrossa ovat hyvin tiedossa, kuten myös öljykasvien tärkeys pölyttäjille ja luonnon monimuotoisuudelle. Valitettavasti nämä tekijät eivät yksin riitä palauttamaan öljykasvien suosiota. Tärkein kestävä keino öljykasvien viljelyn uuteen kasvuun on löytää tavat viljelyvarmuuden ja satotasojen nostamiseksi. Kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle on löydettävä uusia ratkaisuja. Myös lajikkeiston uudistumista ja viljelytekniikan kehitystä tulee viedä eteenpäin. Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen tuovat osaltaan ratkaisuja asiaan. RypsiRapsi 2025 - uuden vuosikymmenen viljelystrategia öljykasveille RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on kehittää syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa koko öljykasviketjun tehokkaalla yhteistyöllä. Kohderyhmänä ovat viljelijät, neuvonta ja teollisuus. Hanke palvelee koko Suomen öljykasvisektoria. Tärkeimpinä tavoitteina on parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä nostaa keskimääräistä satotasoa 2 000 kiloon hehtaarilta kevätöljykasveilla ja 2 500 kiloon hehtaarilta syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä. RypsiRapsi 2025 -hankkeen toteuttavat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Lisäksi aktiivisina toimijoina hankkeessa ovat Avena Nordic Grain Oy, Viljelijän Berner Oy, Nylands Svenska Lantbrukssällskap rf, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi hanketta rahoittavat Niemi-säätiö ja Kylvösiemensäätiö. Osallistu ja ehdota aiheita koetoimintaan! Hankkeessa toteutetaan käytännön ratkaisuja esille tuova koe- ja havaintokoetoiminta, johon kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus esittää ideoita testattavista aiheista. Mukaan voi myös ilmoittautua oman havaintokokeen järjestäjänä. Koe- ja havaintokoetoiminnasta viestitään kesän mittaan sosiaalisen median kanavissa sekä hankkeelle avattavilla verkkosivuilla. Tilanteen salliessa toimintaan tutustutaan pellonpiennartapahtumissa. Hankkeen puitteissa tuodaan esille onnistuneita ratkaisuja öljykasvien viljelytekniikasta meillä ja muualla. Hankkeessa järjestetään tapahtumia ja koulutuksia, tehdään selvityksiä öljykasvien viljelyn menestysresepteistä ja tiedotetaan aktiivisesti öljykasvien ympärillä tapahtuvasta koetoiminnasta ja tuloksista sekä kasvukauden kulusta ja havainnoista rypsi- ja rapsikasvustoissa. rypsirapsi.fi aukeaa lähiaikoina! Hankkeen Facebook-sivusto: https://www.facebook.com/rypsirapsi2025/ Lisätietoja: Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto , puh. 050 341 4406 Fanni Heinonen, Avena Nordic Grain Oy , puh. 044 509 0491 Max Schulman, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry , puh. 040 825 2112 Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC , puh. 040 518 9297 Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry , puh. 040 555 3683


Hyvinvointia kasviksista
Juhannuksen herkut grillistä ja uunista

Grillaaminen sopii juhannukseen kuin nenä päähän! Tänä vuonna juhannuspöytä on kukkuroillaan grillattuja kasviksia. Ota tästä talteen Apetitin kasvisruokamestarin reseptivinkit juhannuksen maistuvimpaan ateriaan. Resepteissä on hyödynnetty Apetitin uusia Uuni- ja grillikasvissekoituksia, jotka valmistuvat vikkelästi ja taipuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kalaa kahdella tapaa Tiesitkö, että kala kypsyy folionyytissä ihanan meheväksi ja maukkaaksi? Kala-grillikasvisnyytit kurkuma-valkosipulivoilla valmistuvat grillissä vaivattomasti ja ovat taattu hitti juhannuspöydässä. Maustevoin makuja voit muuten muokata ruokailijoiden maun mukaan.   Lasten suosikkiruoka kalapuikot sopivat erinomaisesti myös juhannukseen ja valmistuvat ihanan rapeiksi grillissä. Grillatut järvikalapuikot kasvisvartaiden ja pinaattijogurtin kanssa nostavat perinteisen arkiruoan uudelle tasolle.   Välimeren tunnelmaa Juhannuspöydässä astetta täyttävämmät lämpimät salaatit toimivat erinomaisesti sekä pääruokana että muiden annosten rinnalla. Lämpimän halloumi-kasvissalaatin ainekset kypsennetään grillissä ja parilassa ulkoilmasta nauttien. Suolainen halloumi saa lisäpotkua kasvissekoituksen yrttisestä mausta, ja koko komeus aateloidaan lorauksella hunajaa.      Halloumin lisäksi myös feta kypsyy maukkaaksi grillissä. Grillifeta, grillikasvikset ja ihanan raikas minttutsatsiki ovat täydellinen valinta lämpimällä säällä, mutta valmistuvat huonon sään yllättäessä helposti myös sisätiloissa. Maukkaat vegeburgerit Tuhtia grilliruokaa kaipaava kokki valitsee juhannusmenulle tietenkin kasvisburgerit! Rings-burgeri hernehummuksella saa maistuvaa lisätwistiä ja rapeutta Apetit Ringseistä, joiden kolmesta makuvaihtoehdosta voit valita suosikkisi. Mexican-burgeri puolestaan sopii kokille, joka haluaa säväyttää: Apetit Kasvispihvi Mexican saa burgerissa kaverikseen makean papaijasalsan ja kirpeän yrttisen salsa verden. Näyttävä ja herkullinen burgeri kerää taatusti ihailua osakseen. Kesäinen jälkkäri Juhannusaterian päättää tietenkin makea jälkkäri. Raparperi on kesäinen herkku, joka on juhannuksen tienoilla parhaimmillaan. Vegaanisessa raparperikakussa sen kirpeys taittuu lempeäksi, ja koko komeuden kruunaa vegaaninen tuorejuustokuorrute. Jos jälkiruoka tuntuu turhan tuhdilta, voi palanpainikkeeksi siemailla myös raikkaan hernemojiton. Pirtsakka hernemojito viilentää oloa kuumana kesäpäivänä! Maistuvaa juhannusta! -Apetit

Kokoa äitienpäivän unelmamenu

Äitienpäivänä juhlapöytään katetaan aimo annos kotimaisia kasviksia. Kasvisruokamestarin reseptinvinkeillä kokoat helposti mieleisesi menun, jonka valmistaminen käy vaivattomasti Apetitin tuotteita hyödyntämällä. Katso tästä kaikki inspiroivat reseptivinkit ja valitse juuri sinun juhlapöytääsi sopivimmat reseptit. Täyteläinen kanttarellikeitto aloittaa aterian Aloita äitienpäivän ateria juhlavasti tarjoilemalla alkuruoka. Apetit Kanttarellikeitto on herkullisen täyteläinen pakastealtaan klassikko ja vaivaton valmistaa. Tuunaa keittoa juhlapäivänsankarin maun mukaan itsetehdyillä krutongeilla ja muilla lisukkeilla! Pääruokia jokaiseen makuun Grillissä haudutettu kirjolohi on kalanystävän valinta. Se tarjoillaan hunajaisten uunikasvisten ja raikkaan herneaiolin kanssa. Käyttämällä valmiiksi maustettua hunajaista uunikasvissekoitusta säästät kasvisten valmisteluun kuluvan ajan. Grilliin sopivat erinomaisesti myös erilaiset juustot. Yllätä äiti esimerkiksi ihanalla lämpimällä halloumi-kasvissalaatilla, jossa suolainen halloumi, hunaja ja yrttiset juurekset muodostavat maukkaan makukokonaisuuden. Grillifeta, -kasvikset ja minttutsatsiki puolestaan tuovat äitienpäivän aterialle Välimeren tunnelmaa. Grillissä paahtunut suolainen feta sopii mainiosti yhteen makean kasvissekoituksen ja raikkaan tsatsikin kanssa. Grillatut broilerkoftat tarjoillaan pariloitujen kasvisten ja ihanan hernehummuksen kanssa. Juhlava annos valmistuu vaivattomasti, kun käytät hyödyksesi pakastealtaan antimia: valmis grillikasvissekoitus ja sipulikuutiot säästävät pilkkomiseen kuluvan ajan. Aasialaisten makujen ystävä tarjoaa pääruoaksi Tom yam -kookoskeittoa kasvispihvien ja riisin kanssa. Mausteisen lämmittävä keitto aasialaisittain maustettujen kasvispihvien kanssa on taattu hitti Hienostunut Crispy Chick piccata ja fenkolisalaatti keräävät taatusti kehuja. Rapeaksi paistetut Crispy Chick Kasvisjauhispihvit aateloidaan sitruunalla, valkosipulilla ja kapriksilla, ja aromaattinen fenkolisalaatti viimeistelee annoksen. Perinteisten lihapullien ja spagetin innoittama kasvisversio sopii sekin erinomaisesti äitienpäivän juhlapöytään. Kasvisjauhispyörykät ja kesäkurpitsapasta saavat lisäpotkua mausteisesta sambal oelek -chilikastikkeesta, jossa pyörykät maustuvat kypsyessään. Makea herkku kruunaa aterian Äitienpäivän ehdoton ykkösherkku on herne-suolamanteli Rocky Road, jonka suolaisenmakeaan makuyhdistelmään kotimaiset herneet tuovat pikantin lisän. Tämä vaahtokarkki- ja suklaapitoinen unelmajälkkäri kruunaa koko aterian. Perinteisempien jälkiruokien ystävä tykästyy varmasti porkkanakääretorttuun, jossa porkkanakakun maku yhdistyy kääretortun muotoon ja samettiseen tuorejuustokuorrutteeseen. Gluteenittomana se sopii myös erikoisruokavaliota noudattaville! Suklaanystävän jälkkärivalinta on ehdottomasti Rings-churrot, jotka tarjoillaan itsetehdyn suklaakastikkeen kanssa. Maukkaat ja rapeat churrot syntyvät vaivattomasti Apetit Rings -uutuustuotteesta. [caption id="attachment_18507" align="alignnone" width="683"] Herkullisia hetkiä ja hyvää äitienpäivää![/caption] -Apetit

Katso kasvisruokamestarin vinkit värikkäiden kasvismunkkien paistoon

On vapun ja vappumunkkien aika! Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti lähti hakemaan vappumunkkeihin uusia, hieman yllättäviä elementtejä. Kasvisruokamestari suunnitteli vapun kunniaksi kolme vappumunkkireseptiä, joihin lisätään herneitä, pinaattia ja porkkanaa. ”Kasvisten maku tulee esiin aika mietona, perinteisen munkin olemusta ei siis ole mitenkään syrjäytetty. Tietysti kovimmat kasvisten ystävät voivat lisätä resepteissä kasvisten määrää, silloin saa varmasti uudenlaisen makuelämyksen aikaan”, Hursti kertoo. Uutta twistiä herneistä Hernemunkeissa maistuu ihana kotimainen herne! Se tarjoaa mielenkiintoisen, erilaisen makeuden munkin makuun - maistuen kuitenkin kerrassaan herkulliselta. Lisää makua hernemunkkeihin saat maustamalla pintaan ripoteltavan sokerin esimerkiksi vaniljalla, kanelilla tai lakritsijauheella. Suolaiset munkit pinaatista [caption id="attachment_18424" align="alignnone" width="768"]  [/caption] Vapun maukkaimmat munkit syntyvät lisäämällä pinaattia munkkitaikinaan. Suolaiset pinaattimunkit ovat vapun taattu hitti ja maistuvat taatusti niin suolaisen kuin makeankin ystäville. Vaihtelua munkkeihin saat pyörittelemällä kypsät munkit esimerkiksi eri mausteseoksissa, kuivatuissa yrteissä tai seesaminsiemenissä Lisää makeutta porkkanasta [caption id="attachment_18425" align="alignnone" width="683"]  [/caption] Ihanan makeat porkkanamunkit ovat oiva tapa lisätä kasviksia herkuttelun lomaan miltei huomaamatta. Porkkanan luontainen makeus sopii munkkeihin kuin nenä päähän. Käyttämällä pakasteporkkanoita vältät myös porkkanoiden kuorimisen ja raastamisen aiheuttaman vaivan. Kotimainen rypsiöljy tarjoaa munkinpaistoon miedon maun Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto munkkienpaistoon. Rypsiöljy tarjoaa munkinpaistoon tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista. ”Jos öljyn kautta haluaa lisää makua munkkeihin, voi rypsiöljyn ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten munkkien kohdalla rosmariininoksien kanssa”, Hursti vinkkaa. Kasvisruokamestarin vinkit munkinpaistoon: Jauhoja voi lisätä vaivauksen aikana taikinan tuntuessa liian löysältä, mutta mitä löysempi taikina on, sitä paremmat munkit saat aikaiseksi Älä laita liian montaa munkkia öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä munkit paistu tasaisesti Liian kylmällä öljyllä paistaessa munkit imevät itseensä liikaa öljyä, jonka takia munkeista tulee liian rasvaisia Oikea öljyn lämpötila munkkien paistamiseen on noin 180 astetta Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä

Pääsiäispöytä täyttyy kasviksista

Tänä keväänä pääsiäisen ruokalistalle kasataan monipuolinen kattaus erilaisia kasvisruokia ja -lisukkeita. Tutustu reseptivinkkeihin ja rakenna oma ateriakokonaisuutesi. Täyteläiset gratiinit lampaan kaveriksi Erilaiset gratiinit ovat tuttu pääsiäispöydän klassikko. Hyödyntämällä valmiita kermaperuna- ja perunasiivupakasteita ne myös valmistuvat vikkelästi ja vaivattomasti. Pääsiäisen perinteisen lampaan kanssa sopii erinomaisesti piparjuuri-perunagratiini, jossa piparjuuren, timjamin ja valkosipulin pikantti yhdistelmä tuo aterialle uudenlaista makumaailmaa. Haluatko valmista nopeasti? Kokeile silloin kasvis-perunagratiinia, joka valmistuu sekoittamalla valmiiksi maustetuista perunasiivuista ja wokvihanneksista. Helppoa, nopeaa ja taatusti maukasta! Paahdettuja juureksia kahdella tapaa Paahdetut uunijuurekset ovat täydellinen lisuke aterialle kuin aterialle. Vaihtelua niihin saat testaamalla erilaisia valmiita juuressekoituksia ja maustamalla niitä makusi mukaan. Pääsiäispöytään kannattaa tänä vuonna kattaa hunaja-rosmariini uunijuurekset, joiden makea aromaattisuus toimii niin lampaan kuin erilaisten kasvisruokienkin kanssa. Kiireinen kokki loihtii pöytään makoisat uunijuurekset hyödyntämällä Apetitin Isot uunijuurekset -sekoitusta. Mausta vain kevyesti, ja anna uunin lämmön loihtia juuresten maut esiin. Kasvikset valokeilassa Pääsiäispöytään on helppo kattaa kasviksia myös alku- tai pääruoan muodossa. Täyteläinen kukkakaali-vuohenjuustokeitto sopii erinomaisesti niin alkukeitoksi kuin maittavaksi pääruoaksikin. Voimakkaan vuohenjuuston ja raikkaan kukkakaalin yhdistelmä toimii taatusti. Maistuva risotto on pääsiäisen taattu hitti! Kokeile tätä raikasta hernepestorisottoa, joka syntyy nopeasti ja vähällä vaivalla. Pakasteherneissä maistuu jo tuulahdus tulevasta kesästä, samalla kun pesto tuo risottoon aimo annoksen makua ja aromaattisuutta. Pääsiäinen on myös oiva mahdollisuus nostaa kasvisruoat aterian keskiöön. Tarjoile lampaan tilalla esimerkiksi täyteläinen burgundinpata Kasvisjauhispyöryköistä ja juurisellerimuusi. Tuhdin makuinen pataruoka maistuu taatusti kaikille sekasyöjistä vegaaneihin Makea päätös aterialle Herkullinen jälkiruoka on onnistuneen aterian kruunu, myös pääsiäisenä. Raikkaan makea kaura-porkkanapiiras maistuu erityisen hyvältä täyttävän aterian jälkeen. Tämä porkkanapiiras syntyy helposti ilman raastamista, kun hyödynnät pakasteporkkanoita.

Talvinen makumatka keittolautasella

Pakkasen paukkuessa ei mikään maistu paremmalta kuin höyryävän lämmin lautasellinen keittoa. Keräsimme tähän artikkeliin inspiroivia keittoreseptejä, joista löytyy kansainvälisiä makuja, mausteita ja kotimaisia raaka-aineita. Tutustu resepti-ideoihin ja kokeile maistuvia keittoja! Italialainen klassikko, minestronekeitto, sopii pakkasen kylmentämiin päiviin kuin kirsikka kakun päälle. Papuminestronessa herkullinen yhdistelmä kasviksia antaa lisämakua tomaattiselle liemelle. Viimeistele koko komeus tuoreella sitruunalla ja laadukkaasta parmesaanista vuolluilla lastuilla. Maissi-perunachowder on herkullinen keitto, joka luonnistuu kotikokilta alta aikayksikön. Yhdysvaltojen itärannikon klassikkokeittoa mukaileva resepti on täynnä lempeitä ja tuttuja makuja: makean maissin ja savuisen pekonin yhdistelmä kruunataan kermalla ja tuoreella timjamilla. Täyteläinen chowder onkin parhaimmillaan ulkoiluntäyteisen pakkaspäivän jälkeen tai vaikkapa lohturuokana. Mausteista ja maistuvaa Jos kaipaat piristystä harmaaseen talvipäivään, on meksikolainen linssikeitto varma valinta. Mausteinen sosekeitto lämmittää kehoa ja mieltä, ja täyteläinen keitto kruunataan pirskahtelevalla ja raikkaalla kasvislisukkeella. Vinkki: tuunaa annoksesta vegaaninen korvaamalla keiton viimeistelevä ranskankerma vegaanisella kaurafraichella. Unkarilaisesta lihapadasta inspiraationsa saanut kasvisgulassi on herkullisen paprikainen ja täyttävä kasvisvaihtoehto esimerkiksi talviseen viikonloppuun. Keitto valmistuu nopeasti, sillä pakastekasviksia hyödyntämällä pilkkomista vaativien kasvisten määrä pienenee. Tarjoile valmis gulassi ranskankermalla viimeisteltynä ja pyyhi lautaselle jäävä liemi talteen laadukkaalla vaalealla leivällä. Yksinkertaista ja suomalaista Tekeekö mielesi kuitenkin kotimaisia makuja? Kokeile silloin tätä nopeaa leipäjuustokeittoa, jonka yksinkertaiset raaka-aineet muodostavat yhdessä tasapainoisen ja maukkaan kokonaisuuden. Perinteisesti lakkahillosta makuparinsa saava leipäjuusto antaa tälle samettiselle sosekeitolle ryhtiä ja rakennetta.

Toivota vuosi 2021 tervetulleeksi herkutellen

Vuodenvaihteessa joulukinkku ja laatikot on syöty, ja mieli tekee jo jotain muuta. Nappaa tästä reseptivinkit vuodenvaihteeseen ja toivota vuosi 2021 tervetulleeksi hyvien makujen saattelemana. Uudenvuoden ylellisin ateria on ehdottomasti samettisen täyteläinen kukkakaali-mac n cheese, joka valmistuu vaivatta uunissa ja maistuu taatusti koko perheelle. Inspiroidu street foodista Kokeile Apetitin suosittuja Järvikalapuikkoja tacoissa tai mini hot dogeissa. Muista myös vegevaihtoehdot: vegaaninen kasvis-nachopelti maistuu taatusti sekaanillekin, ja kasvistacot saavat piristystä pirskahtelevasta herne-maissi-paprikasalsasta. Erilaiset naposteltavat herkut kuuluvat uudenvuoden kattaukseen. Apetitin kukkakaaliwingsit ovatkin näppärää sormiruokaa, joilla taittuu tarvittaessa isompikin nälkä. Kokeile esimerkiksi kukkakaaliwings tacoja, joissa maistuvat chili ja korianteri. Sormiruokaan kuuluu tietenkin myös hyvä dippi! Miltä kuulostaisi esimerkiksi täyteläinen maapähkinä- tai yllättävä turkinpippuridippi? Kukka- ja parsakaaliwingseille suunniteltu hummusplatter on myös aina varma valinta. Makea päätös vuodelle 2020 Heitä hyvästit kuluneelle vuodelle ja herkuttele herne-suolamanteli rocky roadilla. Täyteläinen tumma suklaa, suolaisen rouskuvat mantelit ja ilmavan pehmeät vaahtokarkit sopivat hyvin yhteen yllättävän, uuden makuparinsa kanssa. Kiitos kuluneesta vuodesta, ja onnea uudelle vuodelle 2021! -Apetit



Blogit
Apetitin ainutlaatuinen arvoketju perustuu kotimaiselle alkutuotannolle ja ...

Kotimaisuus on Apetitin toiminnan kivijalka, ja olemme sitoutuneet kotimaiseen ruoantuotantoon sen puhtauden, turvallisuuden ja vastuullisuuden vuoksi. Kotimainen ruoantuotanto on arvokas valttikortti, jota on syytä vaalia nyt ja tulevaisuudessa.  Apetit nojaa kaikessa toiminnassaan tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten alkutuottajien kanssa. Noin 140 sopimusviljelijäämme kasvattavat meille vuosittain noin 34 miljoonaa kiloa puhtaita kotimaisia kasviksia, joista jalostamme suomalaisille maistuvia ja laadukkaita kasvipohjaisia tuotteita.   Kotimaisuus näkyy meillä sekä raaka-aineissa että tuotannossa. Tuotteillamme on korkea kotimaisuusaste: vihannes- ja ruokapakasteissa käyttämämme raaka-aineet ovatkin vuodesta toiseen noin 80-prosenttisesti kotimaisia. Kotimainen-sarjamme kasvikset ovat nimensä mukaisesti aina täysin kotimaisia.  Kaikki Apetitin tuotanto on Suomessa, missä työllistämme noin 370 ihmistä. Kasvis- ja ruokapakasteemme valmistetaan Säkylässä, kasviöljyt Kirkkonummella ja pakastepizzat Pudasjärvellä. Toiminnallamme on myös merkittäviä työllistäviä vaikutuksia elintarvikeketjun eri osissa aina alkutuotannosta lähtien.  Kotimaisuus näkyy myös tuotekehityksessä  Apetitin tuotteet ovat näkyvä osa vähittäiskauppojen pakastealtaita ja kuuluneet jo pitkään suomalaisten ruokapöytiin. Kotimaisuus näkyy klassikkotuotteiden lisäksi myös tuotekehityksessämme. Kotimaiseen lähikalaan perustuva tuoteperhe on luotu vahvasti kotimaista raaka-ainetta arvostaen. Viime vuonna toimme vähittäiskauppaan myös esimerkiksi ensimmäiset 100-prosenttisesti kotimaiset pakastewokvihannekset.  Wokit ovat suosittu pakastetuote, ja halusimme tarjota suomalaisille kuluttajille kotimaisen ja vastuullisen vaihtoehdon, joka tähän saakka on puuttunut pakastevalikoimasta. Tuotteet sisältävät mm. valkokaalia, punasipulia, lehtikaalia sekä Apetit Vastuuviljely-menetelmällä viljeltyä kotimaista porkkanaa, palsternakkaa ja lanttua.  Kestävä kotimainen ruoantuotanto on valttikortti  Meille Apetitilla vastuullinen ruoantuotanto tarkoittaa kestäviä toimintatapoja koko arvoketjussa sekä turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Vastuulliset toimintatavat ovat erottamaton osa kaikkea toimintaamme ja kattavat toimintamme ympäristövaikutusten ja kestävän ruoantuotannon lisäksi myös toimintamme sosiaaliset vaikutukset.  Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä kotimaisten sopimusviljelijöidemme kanssa kehittääksemme Vastuuviljely-menetelmäämme laadukkaan, turvallisen ja ympäristömyötäisen viljelyn takaamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla Köyliössä on tehty tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn ja kasvilajikkeiden kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan.   Kotimainen ruoka on tärkeä valttikortti, jota myös kuluttajat arvostavat: tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaisia elintarvikkeita. Valinta kotimaisen ruoan puolesta on myös valinta kotimaisten viljelijöiden, suomalaisen työn ja oman hyvinvointisi puolesta.

Pellosta pipettiin

Ratkaiseeko teknoruoka tulevaisuuden ruokakriisin? Elintarvike- ja ruoantuotantoteknologian kehitys on välttämättömyys kasvavan väestön ruokkimiseksi. Haasteena ruokatuotannolle on myös tarve tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä alueilla. Tulevaisuudessa uusien ruokainnovaatioiden määrä lisääntyy ja tuotekehitys tulee kiihtymään yhä entisestään. Uuden teknologian mahdollistamia innovaatioita on käytössä jo nyt: vertikaaliviljelmillä kasveja viljellään pystysuunnassa ja bioreaktoreissa kasvatetaan kasvi- ja eläinsoluja ruoantuotantoon. Puhutaankin eläintenjälkeisestä taloudesta, jossa eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa tai kananmunia kyllä tuotetaan, mutta täysin ilman eläimiä: laboratoriossa. Myös viljelyä voidaan optimoida teknologian avulla – ehkä tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät mittaavat optimaalisimmat kasteluajat ja robotit hoitavat kastelun tai lannoituksen. Nykymallin maatalous on altis ja haavoittuvainen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille uusille olosuhteille: kuivuudelle, sään ääri-ilmiöille ja epävarmuudelle. Uusia keinoja ja ratkaisuja tarvitaan siis kipeästi. Teknologia ja ihanneminä Teknologian kehitykseen liittyy vahvasti myös biohakkerointi. Ihmisillä on luontainen kiinnostus omia kehontoimintoja ja terveyttä kohtaan, ja teknologian kehittyminen mahdollistaa niiden mittaamisen ja tarkkailun aivan uudella tavalla. Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä. Pian tietoja yksilön terveydentilasta on mahdollista välittää suoraan esimerkiksi ruokakauppojen suosittelualgoritmeille, jotka poimivat ostoskoriin kaupan valikoimista juuri sen hetkistä terveyttä parhaiten edistäviä ja tukevia ruokia. Tämä voi olla todellisuutta ainakin terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että oman perimän perusteella luodaan yksilölliset ravitsemussuositukset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yksilön terveydentilaa. Luonnollista vai luonnotonta? Vaikka elintarvikkeiden teollistuminen mahdollistaa halvemman tuotannon ja mahdollisuuden valvoa tuotantoa, pitkälle viedyt tieteelliset prosessit saattavat näyttäytyä tavallisille ihmisille kaukaisina ja pelottavina. Emme välttämättä ymmärrä, miten syömämme ruoka on tuotettu tai mistä raaka-aineista se koostuu. Kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki teollisesta elintarvikkeesta, joka muistuttaa vain vähän alkuperäistä raaka-ainetta. Myös perinteisempiä teollisia elintarvikkeita, kuten makkaraa, on syöty jo vuosikymmeniä: kaupan hyllyltä poimitun paketin sisältö muistuttaa varsin vähän sen valmistukseen käytettyä eläintä. Voidaankin kysyä, eikö kaikki ruoka ole jollakin tavalla prosessoitua? Ihmisten asenteita ja julkista keskustelua ei voida jättää huomiotta, koska tuotteiden kysyntä määrittää lopulta sen, mitä tarjotaan. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä on tärkeä tarkastella. Väestön ruokkimiseksi ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan siis läpinäkyviä ja ympäristövaikutuksiltaan kestäviä tuotantoketjuja teknologian kehityksen ohella. Vuonna 2025 Luonnon määräämät kasvukaudet menettävät merkitystään, kun tuotanto siirtyy enenevissä määrin uusien teknologioiden mahdollistamiin tuotantolaitoksiin. Satokausi on aina. Ruokaostoksia tehdään verkossa entistä enemmän. Ostopäätöksiimme vaikuttavat yhä useammin algoritmien tekemät suositukset, jotka perustuvat aikaisempaan ostokäyttäytymiseen ja kehontoimintoihin. Kaupassakäynti muuttuu arkisesta suorituksesta vapaa-ajanviettotavaksi. Ruokakauppojen on pystyttävä tarjoamaan aistikokemuksia, elämyksiä ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Aidoista ja oikeista raaka-aineista tulee luksushyödykkeitä teollisten ja tasalaatuisten elintarvikkeiden arkipäiväistyessä. Esimerkiksi villejä marjoja tarjotaan luksustuotteina. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Maailma lautasellani

Merkitykselliset tarinat ohjaavat valintoja Ruoan tarjonta on monipuolistunut valtavasti globalisaation myötä. Kaikki mitä kuvittelee, on saatavilla. Nopeasti vaihtuvat mieltymykset haastavatkin yrityksiä, sillä ruokavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä – valittujen tuotteiden ja niiden tuotannon pitää puhutella ja tukea omaa arvomaailmaa. Suomessa maailmanlaajuiset ruokailmiöt näkyvät etenkin tuontiruoan tarjonnan monipuolistumisena: marketin hyllyltä löytyy tuotteita kaikkialta maailmasta. Nykyään myös tavallisilla ihmisillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista ruokaa syödään. Kysyntään reagoidaan entistä nopeammin ja herkemmin, sillä kilpailu elintarvikealalla on kovaa. Tuotekehityksen reagointinopeutta testataan jatkuvasti myös sosiaalinen median alustoilla ja varsinkin Instagramin ansioista. Eri vaikuttajien jakamat kuvat saavat aikaan maailman laajuisia trendejä silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä kaikkialla näkyy värikkäitä smoothiekulhoja ja yliampuvia pirtelöitä, mikä saa trendeistä kiinnostuneet ja ketterät elintarvikevalmistajat ja kahvilaketjut toimimaan rivakammin kuin koskaan. Globalisaatiolla on monet kasvot Samalla kun ruoka- ja hyvinvointitrendit ylittävät mantereiden rajat, ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Tuotantoketjut saattavat olla pitkiä, jolloin ruoan alkuperä hämärtyy. Informaatiota ruoan aidosta alkuperästä voi olla vaikea saada. Esimerkiksi einesaterian ainesosat saattavat tulla usealta eri mantereelta ja niitä on voitu prosessoida useassa eri paikassa matkan varrella. Tällöin yhdenkään maan elintarvikeviranomaisella ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tuotantoprosessista. Sanotaankin että syömme usein ruokaa, joka ei tule mistään eli ”food from nowhere”. Monen on vaikea ymmärtää, että omien valintojen vaikutukset saattavat näkyä toisella puolella maailmaa. Vastareaktiona yhä suurempi osa ihmisistä kaipaa läpinäkyvyyttä tehdäkseen kestäviä ja hyviä valintoja niin ihmisten kuin eläintenkin elinolosuhteita ajatellen. Kotimaisen ruoan suosiminen on yksi keino varmistaa ruoan kestävä alkuperä sekä tuotannon jäljitettävyys. Varmasti tästä syystä kotimaisen ja paikallisen ruoan suosio näyttää vain lisääntyvän. Se vaikuttaakin olevan yksi kestävästi kasvava trendi. Vuonna 2025 Uusille massatuotteille ei riitä enää vahvaa kysyntää, vaan tuotteiden täytyy puhutella täsmällisemmin eri kohderyhmille. Ruokatrendit syntyvät yhä useammin sosiaalisen median kanavissa ja ovat aiempaa pirstaloituneempia. Pienten asiakasryhmien rooli kasvaa, jolloin kaikkia ei tarvitse tai edes kannata yrittää miellyttää. Vapaaehtoinen avoimuus ja läpinäkyvyys puhuttelevat. Ne toimijat, jotka voivat pelata aidosti avoimin kortein hyötyvät eniten. Ihmiset haluavat olla entistä voimakkaammin kosketuksissa ruoan alkuperään ja siten osa ruoan tarinaa. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue teknologian kehityksen vaikutuksista ruoantuotantoon täältä> Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Lasketko kaloreita vai CO2-päästöjä?

Kun yksi maapallo ei riitä - iltapalaksi ilmastonmuutos Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat jopa yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta eli hiilijalanjäljestä. Tämä yllättää monen, sillä viime vuosina kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa on ruoka jäänyt vielä aika näkymättömään osaan. Vaikka yksittäisen ruoka-annoksen ilmastovaikutukset voivat jäädä melko vähäpätöisiksi, ei mitään muuta tuotetta käytetä joka päivä useita kertoja päivässä. Vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna yhden merkittävimmän ruokamurroksen äärellä. Väestönkasvu jatkaa kiihtymistään, mikä asettaa valtavia haasteita globaalille ruokajärjestelmälle. Väestönkasvun rinnalla elintason nousu asettaa jopa väestönkasvua suurempia paineita kestävälle ruoantuotannolle. Vauraampi elämä ei pelkästään lisää ruoan kysyntää, vaan myös resurssi-intensiivisempien elintarvikkeiden kuten lihan, maitotuotteiden sekä jalostettujen elintarvikkeiden) kysyntää ja vaikuttaa ruokahävikin kasvuun. Esimerkiksi korkean elintason maissa ruokahävikin määrät ovat valtavia: keskiverto suomalainen heittää vuodessa 23 kg syötäväksi tarkoitettua ruokaa roskiin. Tiesitkö, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta? Suurinta osaa maapallon viljelymaista hyödynnetään tuotantoeläinten ruoan sekä biopolttoaineiden tuotantoon eli ei suoraan ihmisten ravinnoksi. Kasvavan väestön ruokkiminen maapallon kantokyvyn rajoissa on mahdollista, mutta se vaatii radikaaleja muutoksia ihmisten ruokavaliossa ja kulutustottumuksissa. Paine kasvispitoisempaan ruoan suosimiseen kasvaa koko ajan, sillä lihan tuotanto ja kulutus ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Kasvissyöntiin suhtautuminen onkin muuttunut yhä myönteisemmäksi. Tämä aikaansaa positiivista kierrettä: kuluttajat kiinnostuvat eri vaihtoehdoista, mikä puolestaan kasvattaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysyntää ja tarjontaa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia maapallon sietokyvyn rajoista, ja moni yrittää omilla valinnoillaan auttaa. Ikävää on, että tämä tuottaa monelle myös ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Niin kutsutusta ilmastoanoreksiasta, eli ilmastoahdistuksesta aiheutuvasta oman ruokavalion syömishäiriöisestä rajoittamisesta kärsivät etenkin nuoret. Mikä sitten reseptiksi ilmastoahdistukseen? Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallista tahtoa. Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytymiseen tullaan vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskunnalliselta tasolta esimerkiksi hintapolitiikalla, säännöstelyllä ja rajoittamalla saatavuutta. Voi hyvin olla mahdollista, että historiasta tutut ruokarajoitukset palaavat joidenkin kriittisimpien elintarvikkeiden osalta osaksi kulutustamme. Vastuuta ei joka tapauksessa voi laittaa yksittäisten ihmisten ostopäätösten kontolle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kaikki päätökset tehdään sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Vuonna 2025 Yleinen arvoilmasto muuttuu kasvissyönnin suhteen yhä myönteisemmäksi, mikä lisää kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Yhä useampi laskee kaloreiden sijaan CO2-päästöjä. Matalapäästöisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Ruokahävikin vähentäminen tulee olemaan keskiössä, kun pyritään vastaamaan väestön ja siten myös ruoan kysynnän kasvuun. Innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä kaivataan. Ruoan kulutus jakautuu entistä enemmän kahtia ja syömisestä tulee yhä useammin kannanotto moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka vastaavat kuluttajien arvoja. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Seuraavassa blogitekstissä käsitellään ruokamaailman avartumista ja ruokakulttuurien iloista sekoittumista, lue teksti täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Olemme mitä syömme?

Kohti yksilöllistä ja kokemuksellista ruokaelämystä Suomessa on perinteisesti ollut varsin yhtenäinen ruokakulttuuri, jonka myötä vielä parikymmentä vuotta sitten kodeissa syötiin pitkälti samoja arkiruokia. Muutos kohti merkityksellisempiä ruokavalintoja on ollut nopea ja dramaattinen – 2010-luvulla samassa kotitaloudessa voidaan noudattaa useaa eri ruokavaliota tai näiden yhdistelmiä hyvin vaihtelevista syistä. Nähdäänkö tulevaisuudessa entistäkin yksilöllisempiä ruokailutottumuksia? Ravinnon lisäksi ruoka on tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke. Uudet trendit seuraavat toisiaan ja erilaisten ruokavalioiden määrä lisääntyy. Joku on ilmastosyistä vegaani, kun taas toinen valitsee luomutuotteita. Trendeillekin on vastareaktionsa: joukko ihmisiä ei tietoisesti noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Toisaalta niin sanottu hybridikuluttaminenkin lisääntyy.  Arkena syödään vegaanisesti, mutta lauantaibrunssilla kavereiden kanssa voi lautaselle ottaa munia ja pekonia. Ruokailuun liittyvät valinnat ovat monen motiivin summa, ja yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on kiivastahtinen arki. Vaikka toiselle ruoanlaitto on itsensä ilmaisua, toiselle se on pakollinen paha. Työelämän muutokset muovaavat elämänrytmiä ja toisaalta vapaa-ajalta odotetaan paljon. Monenlaisten arkea helpottavien palveluiden suosio kasvaa ja ruoanlaitosta tulee aiempaa enemmän valinta: kokataan, kun siltä tuntuu. Kaikilla ei ole varaa valita Elämyksellisyyden kaipuu näkyy ruokakaupassa. Appelsiinimehukoneet ja artesaanituotteet tekevät ostosreissusta erityisen kokemuksen hyvätuloisten joukossa, joille ruoka on muutenkin keskeinen osa henkilökohtaista hyvinvointia. Samaan aikaan yhteiskunta eriarvoistuu kasvavaan tahtiin, jolloin ruokavalinnat ja niiden vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin pirstaloituvat yhä näkyvämmin eri tuloluokkien keskuudessa. Kaikilla ei ole varaa syödä terveellisesti Suomessakaan. Tämän vuoksi elintapojen aiheuttamat terveysongelmat ja kansansairaudet kasaantuvat yhä useammin juuri väestön haavoittuvimpiin ryhmiin. Kulutusvalintojen taustalla on monta syytä – hinnan lisäksi terveellisyys on vain niistä yksi. Terveellisen ruoan määritelmä voi olla hyvin yksilöllinen, kun karismaattiset terveysgurut horjuttavat luottamusta kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kaiken informaatiotulvan keskellä hämmennys on taattu. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on ikävä kyllä nähtävissä yhä suurempaa vastakkainasettelua. Jokainen saa itse valita, mihin haluaa uskoa. Ruoan pitää olla edullista, jotta kaikilla olisi siihen varaa, mutta myös elämyksellisyyttä ja luksusta kaivataan. Terveyden tasa-arvo heikkenee, jos kuilu pieni- ja suurtuloisten välillä kasvaa. Olemmeko matkalla kohti entistäkin eriytyneempiä kulutuskuplia? Vuonna 2025 Ruoan kulutus pirstaloituu pienempiin ryhmiin. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kiireistä arkea helpottavat palvelut lisääntyvät. Valmisruokien ja ruoanlaittoa helpottavien puolivalmisteiden kulutus kasvaa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa kahtiajakautumiseen. Tulevaisuudessa sekä kalliiden luksuselintarvikkeiden että kaikista halvimpien elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Syömisellä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Puhutaan erityisesti täsmähyvinvoinnista, jolloin pyritään syömään sitä, mitä keho ja mieli juuri sillä hetkellä tarvitsevat Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue lisää ruoan ympäristövaikutuksista täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yhteensä noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa päätyy vuosittain hävikiksi Suomessa. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokahävikillä on iso jälki maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus onkin erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan - vain hävikiksi päätyäkseen. Ympäristövaikutukset ovat siis syntyneet läpi koko ketjun turhaan. Pelkästään Suomessa kotitalouksissa hävikkiruoaksi päätyneiden ruokien ilmastovaikutus vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä. Yleisin syy ruoan päätymiseksi hävikkiin on ruoan pilaantuminen. Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruoan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Monipuolisenkin aterian saa aikaan ilman hävikkiä. Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan. Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis. Hävikkiä pienemmäksi yhteistyöhankkeilla ja tarkalla tuotannonsuunnittelulla Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi. Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla.  #hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu Hursti, Juuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa.  Lähteet: havikkiviikko.fi Lue lisää aiheesta Apetitin sivuilta: 10 syytä käyttää vihannespakasteita


Mediayhteydet

Sijoittajayhteydet

Apetit-aineistopankki

Tilaa Apetitin tiedotteet