Kategoriat

Kategoriat

Pörssitiedote Lehdistötiedote Uusimmat ajankohtaiset
Vastuullisuus Apetitilla Uutisia Apetit-konsernista Hyvinvointia kasviksista Ammattilaiset - Trends & News Blogit
P��rssitiedote

Ajankohtaista

Artikkelit

Vastuullisuus Apetitilla
Apetit kummijoukkueet 2022

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan Säkylässä, Kirkkonummella ja Pudasjärvellä. Kummijoukkueet on nyt valittu kaksivuotiselle kaudelle monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:   Pesäsudet Säkylä Pesäsudet on säkyläläinen pesäpallon erikoisseura, joka keskittyy erityisesti junioritoimintaan Pyhäjärviseudulla. ”Kesällä 2022 seurassamme toimii yhteensä 13 joukkuetta, harrastajien ikähaarukan ollessa 6-56 vuotta, joten menoa ja meininkiä riittää! Kotikenttämme ovat Lallinpesä Köyliössä (Apetitin Räpin koetilan läheisyydessä) ja Katinhännän kenttä Säkylässä. Toivotamme kaikki pesäpallon harrastamisesta ja pelaamisesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaamme!” Apetitin kummijoukkuetuella pienennetään junioripelaajien harrastekustannuksia ja madalletaan aivan pienimpien junioreiden pesäpallon aloituskynnystä. Pudasjärven FC Kurenpojat FC Kurenpojat on pudasjärveläinen jalkapallon ja futsalin erikoisseura, jonka yli 500-henkiseen jäsenistöön mahtuu junioreita, ukkoja, pappoja, mutseja ja mammoja. Kaikki otetaan mukaan ja jokainen on tärkeä. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän FC Kurenpoikien tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijana että liikkujina yleensä. Kaikille halutaan tarjota mahdollisuus joukkueurheiluun taitotasosta riippumatta. Joukkuetoiminnan lisäksi Hippo-jalkapallokoulu tavoittaa kymmeniä pallolajeista kiinnostuneita lapsia vuosittain ja Kurenpojat tarjoaa yhdessä koulun kanssa futsalkerhoa koululaisille. ”Toimintamme perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen ja osallistumismaksut eivät saa olla yhdenkään lapsen tai nuoren harrastamisen esteenä. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäjänä seuralla on vahvat perinteet. Motivoituneille lapsille ja nuorille seura tarjoaa tukea kehittymiseen taloudellisesti sekä luomalla pelaajapolkua kohti huippu-urheilua. Apetitin kummijoukkueena Kurenpojat tarjoaa eri joukkueille harrastusvälineitä, avustaa vähävaraisia perheitä maksuissa tai tukee kehittyvien pelaajien leiri- ja koulutustoimintaa. Kurenpoikien toimintaan ovat kaikki tervetulleita!" Kirkkonummen FC Wild FC Wild on Kirkkonummen kunnan alueella toimiva jalkapallon erikoisseura. Seuran toiminnan tarkoituksena on kehittää pelaajia ja heidän yksilöllisiä taitojaan jalkapalloilijoina sekä tukea lasten liikunnan harrastamista luomalla monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia, luomalla hyvät lajin perustaidot ammattitaitoisen valmennuksen avulla sekä kannustaa perustaitojen omatoimiseen harjoitteluun, tarjoamalla pelitapahtumia ja toimimalla lähellä omaa asuinaluetta. ”Innostamme oman huipun tavoitteluun ja terveeseen elämään iloisesti kehittyvässä jalkapalloperheessä.”  Apetitin kummijoukkuetuki käytetään vähävaraisten tukirahastoon, jonka avulla varmistetaan että jokainen lapsi pystyy harrastamaan, vaikka perheessä olisi taloudellisesti heikko tilanne.

Haku Apetit-kummijoukkueeksi on nyt käynnissä

Apetit-kummijoukkueet toimivat lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin puolesta. Nyt käynnissä on haku vuosille 2022-2024. Apetit tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikuntaa kummijoukkuetoiminnan kautta. Apetit-kummijoukkueet saavat kauden ajaksi rahallista tukea, joka käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Kummijoukkuevalinnoissa painotetaan seuran tai joukkueen paikallisesti merkittävää työtä, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Apetitin kummijoukkueet valitaan yhtiön tuotantopaikkakuntien, Säkylän, Kirkkonummen ja Pudasjärven läheisyydestä. ”Haluamme tukea tärkeää työtä lasten liikunnan eteen tekeviä seuroja. Kummijoukkuetoiminta käynnistettiin vuonna 2020 kehittämään entisestään läsnäoloamme ja vuorovaikutustamme tuotantopaikkakunnillamme. Nyt haemme siis kummijoukkueita toista kertaa kahden vuoden kaudelle”, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen kertoo. Mitä Apetit-kummijoukkueelta vaaditaan? Apetit-kummijoukkue on paikkakunnallaan ansiokasta juniorityötä tekevä seura tai joukkue, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Kummijoukkueeksi hakevalla seuralla on selkeät periaatteet kiusaamisen ja syrjimisen estämiseksi: jokaisen tulee kokea olevansa tervetullut seuran toimintaan ja kaikki halukkaat saavat harrastaa ja liikkua omalla tavallaan. Apetitin kummijoukkueilleen myöntämän tuen täytyy suoraan edesauttaa seuran toimintaa sekä lasten ja nuorten liikkumista. Mahdollisia tuen käyttämiskohteita ovat esimerkiksi varustehankinnat ja turnausmatkat tai esimerkiksi vähävaraisten lasten ja nuorten harrastuksen tukeminen. Kummijoukkueelle myönnetyn tuen kohdennus tulee todentaa Apetitille selkeästi. Kummijoukkueeksi hakeva seura tai joukkue sitoutuu viestinnälliseen yhteistyöhön Apetitin kanssa tuettavan kauden ajaksi. Apetit-kummijoukkueet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kummijoukkuehaku on nyt käynnissä vuosille 2022-2024 Hae kummijoukkueeksi täältä. Muista mainita lomakkeessa, että joukkueenne hakee kummijoukkueille suunnattua tukea.

Ella Junnila ja Apetit yhteistyökumppanuuteen - kotimaisuus ja kestävät ruo...

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa! 

Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.


Uutisia Apetit-konsernista
Tuotemuutoksia kotimaisen porkkanaraaka-aineen pulan vuoksi

Osassa Apetitin pakastetuotteita joudutaan tekemään tuotemuutoksia kotimaisen raaka-aineen, oranssin porkkanan, pulan vuoksi. Muutokset koskevat tiettyjä Apetit-brändin vähittäiskaupassa myytäviä tuotteita sekä ammattikeittiö- ja teollisuustuotteita.  Tuotemuutoksilla haluamme varmistaa kotimaisen raaka-aineen riittävyyden mahdollisimman moneen täysin kotimaiseen tuotteeseen sekä tuotteiden saatavuuden jatkossakin.  Oranssin porkkanan viime vuoden kotimainen sato oli aiempia vuosia pienempi.  Tuotemuutoksia koskevien tuotteiden kotimaisuusaste on haluttu pitää mahdollisimman alkuperäisellä tasolla raaka-ainepulasta huolimatta. Tämän vuoksi kotimainen oranssi porkkana on tuotemuutoksia koskevissa tuotteissa korvattu mahdollisuuksien mukaan kotimaisella keltaisella porkkanalla.  Muutokset ja tuotteiden uudet koostumukset tullaan päivittämään Apetitin verkkosivuille sitä mukaan, kun muutokset astuvat voimaan.   Tuotemuutoksia kokeneet tuotteet ovat saatavilla toukokuun alusta alkaen.  Tuotemuutokset koskevat seuraavia tuotteita:  Apetit Vihannessekoitus 250 g  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tilalle lisätään kotimaista keltaista porkkanaa ja ulkomaista oranssia porkkanaa  Apetit Puutarhurin sekoitus 300 g  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tilalle lisätään kotimaista keltaista porkkanaa  ***  Apetit Paola 10 kg  Kotimainen oranssi porkkana korvataan kokonaan kotimaisella keltaisella porkkanalla  Apetit Puutarhurin sekoitus 4,5 kg  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tuotteeseen lisätään kotimaista keltaista porkkanaa  Apetit Vegemix 1,5 kg  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tuotteeseen lisätään kotimaista keltaista porkkanaa Apetit Kotimaiset Pienet Juureskuutiot 1,5 kg  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tuotteeseen lisätään kotimaista keltaista porkkanaa  Apetit Keittojuures ilman lanttua 13 kg  Kotimaisen oranssin porkkanan määrää vähennetään, tuotteeseen lisätään kotimaista keltaista porkkanaa  Pahoittelemme tuotemuutoksista mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. 

Liiketoimintakatsaus Q1 2022

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Voimakas tuotantopanosten hintojen nousu painoi jatkuvien toimintojen ensimmäisen neljänneksen tulosta. Ruokaratkaisuissa kannattavuutta heikensivät erityisesti kohonneet energiakustannukset. Öljykasvituotteiden kannattavuutta rasittivat puolestaan korkeat raaka-aine- ja rahtikustannukset. Kohonneiden kustannusten vieminen myyntihintoihin tulee jatkumaan molemmissa liiketoiminnoissa.   Ilmoitimme joulukuun lopussa, että Apetit sopi Viljakauppa-liiketoiminnan Baltian toimintojen myymisestä Scandagra-konsernille. Liiketoimintakauppa sisälsi Avenan Viron ja Liettuan yhtiöiden liiketoiminnan. Molempien yhtiöiden liiketoimintakaupat toteutuivat suunnitellusti maaliskuun aikana. Samassa yhteydessä päätimme sulkea Latvian yhtiön ja ajaa alas sen liiketoiminnan. Latvian yhtiö on pääasiassa toiminut Liettuassa hankitun vehnän ja öljykasvien logistisena tukena. Maaliskuussa ilmoitimme Viljakauppa-liiketoiminnan Suomen toimintojen myymisestä Berner Oy:lle. Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana sisältäen Avenan kotimaan viljakauppaliiketoiminnan sekä viljavarastot ja satamaoperaatiot Suomessa. Kaupan odotetaan toteutuvan toisen vuosineljänneksen aikana. Toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää. Toteutuessaan Viljakauppa-liiketoiminnasta luopuminen parantaa Apetitin kannattavuutta ja mahdollistaa keskittymisen jalostavien liiketoimintojen eli Ruokaratkaisuiden ja Öljykasvituotteiden kasvattamiseen ja kehittämiseen. Viljakaupan toimintaympäristö ja kilpailutilanne on muuttunut rajusti viime vuosina. Toimintaedellytykset ovat tulleet jatkuvasti haastavammaksi puhtaasti viljakauppiaana toimivalle yritykselle. Tulevalla viljelykaudella lähdemme viljelyttämään vakiintunutta määrää eli reilua 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia. Sopimusviljelytyksen ohessa jatkamme koetilallamme useita hankkeita, joissa muun muassa etsimme keinoja maaperän kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseen sekä kehitämme eri palkokasvien, kuten kikherneen viljelyä, vastaamaan teollisuuden tarpeita. Näin meillä on mahdollisuus edelleen kasvattaa kotimaisuusastettamme ja omavaraisuuttamme erikoiskasvien osalta. Jatkamme työtämme öljykasvien viljelypinta-alan ja satotason kasvattamiseksi kotimaassa. Öljykasvien voimakkaan hinnannousun myötä viljelyn kannattavuus on myös viljelijän näkökulmasta houkuttelevalla tasolla ja raaka-aineella on varma kysyntä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Korkealaatuista rypsiöljyä arvostetaan ja kysytään kaikissa myyntikanavissa: teollisuudessa, ammattikeittiöissä ja vähittäiskaupassa. Myös pientuotannossa oleva rypsi-ingredientti BlackGrain vastaa tarpeeseen lisätä kasvipohjaisia proteiineja. Olemme kehitystyössämme edistäneet valmistuksen siirtämistä teolliseen mittakaavaan. Apetit on yritysvastuuohjelmassaan ottanut tavoitteekseen oman toiminnan CO2-päästöjen vähentämisen 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät viime vuonna käyttöön otetusta Kantvikin kasviöljynpuristamon yhteyteen valmistuneesta bioenergialaitoksesta sekä Säkylään toteutettavasta uudesta energiaratkaisusta. Säkylän pakastetehtaalle toteutettavan lämmön talteenottoon ja uusiutuvan energian käyttöön perustuva energiaratkaisu pienentää tehtaan CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia. Uusi energiaratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Tähän mennessä olemme vähentäneet konsernin päästöjä yli 50 prosentilla yritysvastuuohjelmamme vertailuvuodesta. Fossiilisista energialähteistä luopuminen ja kiinteä sähkön hinta tasaavat myös konsernin energiakustannuksia merkittävästi lähivuosina. Apetit on kokonaisuutena onnistunut tavoitteessaan turvata henkilöstön terveys ja turvallisuus sekä varmistaa toiminnan häiriöttömyys koko ruokaketjussa koronapandemian aikana. Pandemiasta aiheutuneet sairaspoissaolot ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet alkuvuoden aikana. Apetit jatkaa työtä kestävän ruokaketjun edistämiseksi kannattavasti.”

Toimitusjohtajan katsaus Q4/2021

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetit-konsernin liikevaihto viimeisellä neljänneksellä säilyi vertailukauden tasolla kannattavuuden kuitenkin heikentyessä. Kannattavuutta loppuvuodesta heikensivät erityisesti energiakustannusten nousu ja öljykasviraaka-aineen kesästä saakka jatkunut kallistuminen. Vuositasolla liikevoittomme jäi edellisvuodesta johtuen Viljakauppa-liiketoiminnan heikosta kannattavuudesta. Öljykasvituotteiden kannattavuutta rasitti ennätyskorkealle noussut raaka-aineen hinta ja kohonneet logistiikkakustannukset. Jalostusmarginaalin osalta tilanne säilyy haasteellisena alkuvuonna. Ruokaratkaisuissa kehitys on puolestaan pääosin ollut erittäin positiivista. Ruoan vähittäiskauppakysyntä jatkui vahvana vuoden loppuun saakka. Kysyntä Food service -kanavassa jatkoi myös palautumistaan. Ruoan viennissä vahvistimme asemaamme erityisesti Ruotsin vähittäiskaupassa uusien asiakkuuksien myötä. Vaikka hernesato jäi merkittävästi tavoitteesta, mikä teki loven viennin volyymeihin loppuvuodesta, kasvoi viennin kokonaisarvo vuositasolla 5 prosenttia. Kannattavuus parani kaikissa myyntikanavissa. Myös toimitusvarmuutemme on säilynyt erinomaisella tasolla. Öljykasvituotteet-liiketoiminnassa olemme jatkaneet systemaattista työtä uuden rypsipohjaisen kasviproteiinin kaupallistamiseksi kuluneen vuoden aikana. BlackGrain from Yellow Fields -nimellä kulkevan kasviproteiinin pientuotanto käynnistyi lokakuussa 2021. Pientuotannon käynnistyttyä asiakkaat pääsevät testaamaan BlackGrainia omassa tuotekehityksessään. Apetitilla BlackGrainia on kokeiltu kaupallisessa tuotteessa ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2022 HoReCa-markkinoille lanseerattavissa uusissa Apetit Minijauhispyöryköissä.  Kantvikin bioenergialaitos otettiin tuotannolliseen käyttöön loppuvuodesta. Laitos pienentää merkittävästi sekä konsernin hiilidioksidipäästöjä että energiakustannuksia. Saamme hyödynnettyä bioenergialaitoksessa myös tuotannon sivujakeet, kuten siementen mukana tulevat oljet, täysimääräisesti. Sivujakeiden osuus polttoaineiden kokonaismäärästä on noin 10 prosenttia. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 7 miljoonaa euroa. Olemme onnistuneet Kantvikin öljynpuristamon tuotannon tehokkuuden parantamisessa kauttaaltaan: öljynpuristamolla saavutettiin ennätykset sekä rypsin puristamisen että öljyn raffinoinnin eli puhdistamisen osalta. Kotimaisten öljykasvien viljelyn lisääntyminen tavoitteemme mukaisesti tukee työtämme Öljykasvituotteiden kannattavuuden parantamiseksi uudella satokaudella. Apetit-konsernin tytäryhtiö Avena Nordic Grain sopi joulukuussa Viljakauppa-liiketoiminnan Baltian toimintojen myymisestä Scandagra-konsernille, joka on johtava maatalousalan toimija Baltian maissa. Liiketoimintakauppa on strategiamme mukainen ja tervehdyttää merkittävästi Viljakaupan liiketoimintaa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Vaihteleva koronatilanne on edellyttänyt meiltä joustavuutta ja kyvykkyyttä erilaisten poikkeusjärjestelyjen läpiviennissä. Kaikesta huolimatta olemme onnistuneet hyvin tavoitteessamme turvata henkilöstömme terveys ja turvallisuus sekä varmistaa toiminnan häiriöttömyys koko ruokaketjussa. Tästä suuri kiitos koko henkilökunnallemme. Apetit on vuoden 2021 keväällä julkaistussa yritysvastuuohjelmassaan asettanut tavoitteita arvoketjun jokaiseen vaiheeseen. Merkittävänä tavoitteena on oman toimintamme ilmastovaikutuksien pienentäminen, joiden osalta olemme tunnistaneet oleelliseksi vaikutukset energian käytöstä. Sekä Kantvikin että Säkylän merkittävät investoinnit uusiutuvan energian käyttöön sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen pienentävät ilmastovaikutuksiamme merkittävästi. Niiden yhteenlaskettu vaikutus vie meitä isoin askelin kohti tavoitettamme, omien suorien CO2-päästöjemme vähentämistä 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.”

Luktstörningar från Avena Kantviks fabrik i närområdet - åtgärder har vidta...

Avena Kantvik Oy, meddelande 8.12.2021 kl 8.00 Luktstörningar har under den senaste tiden observerats i närområdet av Avena Kantviks fabrik. Källan till luktstörningarna är gasluktstvättaren som togs i bruk i december 2020 vid växtoljepresseriet. Den nya gasluktstvättaren, s.k. skrubber, är en del av Avena Kantvik fabrikens nya helhetsomfattande energilösningar. Hösten 2021 tog Avena Kantvik i bruk den nya bioenergianläggningen och övergick därmed från användningen av fossila bränslen till användningen av förnybara energikällor. Den nya energilösningen minskar betydligt på Avena Kantviks koldioxidutsläpp. Luktgaserna har tidigare bränts, men den nuvarande energilösningen möjliggör inte förbränning av luktgaser. Luktgaserna behandlas med skrubbern. Optimeringar av skrubbern har utförts under våren och sommaren. Skrubbern eliminerar, som planerat, nästan 100 % av det svavelvätet som bildas i fabrikens pressningsprocess för vegetabiliska oljor. Det har inte förekommit störningar i Avenas skrubber. Skrubberns mätutrustning kalibreras regelbundet och dess funktion övervakas i realtid. Faktorer, som kunde påverka uppkomsten av lukter vid olika tidpunkter av dygnet förekommer inte. Avenas fabrik är inte helt luktfri och väderleksförhållandena påverkar avsevärt spridningen av lukter. Det är möjligt att lukter sprids i närområdet beroende på väderleken. Produktionsanläggningens luktutsläpp är inte skadlig för hälsan. Avena utför veckovis egenkontroll i Kantviksområdet, och har utökat egenkontrollen i närområdena till följd av att kommunen och fabriken kontaktats i ärendet. Den nya energilösningen och skrubbern behöver ännu optimeras och åtgärderna för att minska på luktstörningar pågår. Avena arbetar för närvarande tillsammans med leverantören av anläggningen, för att hitta lämpliga lösningar för att åtgärda situationen. Målsättningen är att testningen av alternativ teknik påbörjas i januari 2022. Avena samarbetar i ärendet med Kyrkslätt kommunala miljöinspektion, ELY-centralen samt Esboregionens miljöhälsa. Vi strävar efter att så snart som möjligt minska på luktstörningarna. Avena Kantvik ber om ursäkt för eventuella luktstörningar som uppstår under optimeringen av processen.  Tilläggsuppgifter och avvikande luktstörningar riktas till: Avena Kantvik Oy, Toni Oravakangas, tfn. 010 402 2352 eller

Avena Kantvikin tehtaalta hajuhaittoja lähialueelle - toimenpiteet hajuhait...

Avena Kantvik Oy, tiedote 8.12.2021 klo 8.00 Avena Kantvikin tehtaan lähiympäristössä on viime aikoina tunnistettu hajuhaittoja. Hajuhaittojen lähde on kasviöljynpuristamon vuonna 2020 joulukuussa käyttöönotettu hajukaasupesuri. Uusi hajukaasupesuri on osa Avena Kantvikin tehtaan uutta kokonaisvaltaista energiaratkaisua, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin syksyllä 2021 käyttöönotetussa bioenergialaitoksessa. Uusi energiaratkaisu pienentää Avena Kantvikin hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Aikaisemmin hajukaasut on poltettu, mutta nykyinen energiaratkaisu ei mahdollista hajukaasujen polttamista, vaan hajukaasut käsitellään pesurilla. Hajukaasupesurin optimointia on suoritettu viime kevään ja kesän aikana. Pesuri poistaa suunnitellusti tehtaan kasviöljynpuristusprosessissa syntyvät rikkivedyt lähes 100-prosenttisesti. Avenan hajukaasukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti. Avena Kantvikin tuotantoprosessi on jatkuvatoimista ja muutokset prosessissa ovat hyvin vähäisiä. Muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa hajujen muodostumisen eri vuorokauden aikoina ei ole. Avenan tehdas ei ole täysin hajuton ja sääolot vaikuttavat oleellisesti hajujen leviämiseen. On mahdollista, että sääolojen vaikutuksesta hajuja voi kantautua lähialueelle. Tuotantolaitoksen hajukaasupäästöt eivät kuitenkaan aiheuta terveyshaittaa. Avena tekee viikoittaista omavalvontaa Kantvikin alueella, ja on kuntaan ja tehtaalle tulleiden yhteydenottojen myötä laajentanut omavalvontaa lähialueilla. Uusi energiaratkaisu hajukaasupesureineen vaatii vielä optimointia ja toimenpiteet hajuhaittojen pienentämiseksi ovat käynnissä. Avena etsii laitevalmistajien kanssa parhaillaan sopivaa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ja tavoitteena on käynnistää vaihtoehtoisten tekniikoiden testaaminen tammikuussa 2022. Avena tekee asian osalta yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan, ELY-keskuksen ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Tavoitteena on vähentää hajuhaittoja mahdollisimman pian. Avena Kantvik pahoittelee mahdollisia hajuhaittoja prosessin optimoinnin ajan. Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: Avena Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai

Toimitusjohtajan katsaus Q3/2021

Toimitusjohtaja Esa Mäki, heinä-syyskuu 2021: ”Apetit-konsernin liikevaihto vuoden kolmannella neljänneksellä laski kannattavuuden kuitenkin parantuessa lievästi vertailukauteen nähden. Öljykasvituotteissa raaka-aineen hinnan poikkeuksellinen ja nopea nousu on kesästä alkaen pienentänyt jalostusmarginaalia. Viljakaupan liikevaihto laski selvästi heikon sadon vuoksi pienentyneiden volyymien johdosta ja kannattavuus jäi hieman vertailukaudesta. Ruokaratkaisuissa tuloskehitys on puolestaan jatkunut vahvana. Ruokaratkaisuissa vähittäiskauppakysyntä oli hyvällä tasolla. Myös Food service -kanava on jatkanut palautumistaan pandemian ajan matalasta tasosta. Itämeripäivänä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa lanseerattu Itämeren kalapuikko lisäsi yksittäisenä tuotteena kanavan myyntiä merkittävästi. Näiden lisäksi vienti erityisesti Ruotsiin on kasvanut edelleen. Logistiikan, energian ja pakkausmateriaalien hintojen nousu aiheuttaa korotuspaineita myyntihintoihin. Valmistelevat työt, kuten suunnittelu sekä laite- ja komponenttitilaukset Pudasjärven pizzatehtaan investoinnin osalta ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Investointi kattaa koko tuotantolaitteiston uudistamisen nykyisessä tehdasrakennuksessa. Samanaikaisesti edistämme valikoimauudistusta tuotekehityksessä: tavoitteenamme on tarjota suomalaisille entistä herkullisempaa pakastepizzaa, mahdollisimman kotimaisista raaka-aineista. Uudistunut pizzavalikoima tuodaan markkinoille ensi vuoden aikana. Tuotannon tehokkuuden parantaminen on keskeinen osa toimintaamme ja kannattavuuden parantamista. Säkylässä olemme investoineet raaka-aineiden käsittelyyn uusimalla kasvisten pesuun käytettävän laitteiston. Uudet harjapesurit pienentävät merkittävästi vedenkäyttöä. Investointi on merkittävää myös raaka-ainetehokkuuden näkökulmasta: tehokkaamman pesun ansiosta kasviksista jää enemmän prosessoitavaa tuotantoon. Uudistamme herneen vastaanottoa tuotantolinjan alkupäässä investoimalla puhdistus- ja prosessointilaitteistoon kapasiteetin lisäämiseksi. Herne tulee saada pellolta pakkaseen kahdessa tunnissa, mikä luonnollisesti rajaa viljelyaluetta tehtaan lähiympäristöön, mutta on myös suoraan riippuvainen tuotannon kyvykkyydestä herneen nopeaan käsittelyyn. Herne on Apetitin merkittävin vientituote; sitä viedään erityisesti Italiaan ja Ruotsiin. Investointi tukee mahdollisuuksiamme kasvattaa herneen vientiä tulevaisuudessa. Ruoan vähittäiskauppamyynti Ruotsissa on kehittynyt odotustemme mukaisesti. Syksyn aikana lanseeraamme wok-vihannekset sekä uuden vihannessekoituksen Ruotsin markkinoille. ICA:n lisäksi olemme kuluvan vuoden aikana saaneet jalansijaa myös muissa Ruotsin vähittäiskauppaketjuissa. Ruoan viennin arvo kasvoi ja oli tammi-syyskuussa 4,4 (3,9) miljoonaa euroa, vaikka herneen vientimäärä jää merkittävästi viime vuodesta. Avomaan kasvisten sadosta näyttää tulevan kokonaisuudessaan kohtalainen. Varhaiskasvien, kuten herneen ja pinaatin, sato kärsi kuumasta ja kuivasta kesästä. Öljykasvituotteissa raaka-aineiden hinnannousu on ollut poikkeuksellisen suurta: raaka-aineen hinnat ovat nousseet vuodessa noin 70 prosenttia. Kovinta nousutahti on ollut kesän jälkeen. Korkealle kohonneen raaka-ainekustannuksen lisäksi Öljykasvituotteiden kannattavuutta painavat kasvaneet rahtikustannukset. Raaka-aine- ja rahtikustannusten ei odoteta laskevan lähitulevaisuudessa, mikä heikentääkin Öljykasvituotteiden näkymiä loppuvuoden aikana. Rypsi-ingredientin pientuotannon ylösajo laitteiston testaamiseksi alihankkijan tiloissa alkoi syyskuussa. Pientuotannon käynnistyminen mahdollistaa aiempaa suuremmat volyymit ja asiakkaamme pääsevät testaamaan ingredienttiä myös omissa tuotteissaan. Asiakastoimitusten lisäksi jatkamme omaa testaustamme ingredientin loppukäyttökohteista sekä tuoteperheen mahdollisesta laajentamisesta. Ingredienttiä tullaan käyttämään myös Apetitin kasvispyöryköissä, jotka lanseerataan ammattikeittiöille vuoden 2022 alussa. Samanaikaisesti suunnittelemme kaupallisen mittakaavan tuotannon käynnistämistä. Viimeisimpien satoarvioidemme mukaan rypsi- ja rapsisato kasvaa reilun kolmanneksen. Syysrypsin viljelypinta-ala kasvoi edelliseen satokauteen verrattuna, mitä voi pitää hyvänä uutisena: syysöljykasvit ovat kevätöljykasveja satoisampia ja kestävämpiä tuholaisille. Iloksemme onnistuimme myös omassa tavoitteessamme kasvattaa sopimusviljelijöiden määrää ja sopimusalaa. Viljojen osalta Suomen satotaso jää heikoksi ja myös Baltiassa selvästi viime vuotta pienemmäksi. Tietyistä  viljalaaduista on jopa selkeää puutetta. Viljojen hinnat ovat nousseet sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla voimakkaasti erityisesti loppukesästä alkaen. Covid-19-pandemiaan liittyneitä poikkeusjärjestelyjä on purettu konsernissa valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Olemme läpi pandemian onnistuneet hyvin tavoitteessamme turvata henkilöstömme terveys ja turvallisuus sekä varmistaa toiminnan häiriöttömyys koko ruokaketjussa.”


Hyvinvointia kasviksista
Kotimainen rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen miedon maun

Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto uppopaistamiseen. Rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista. Öljyn kautta voi halutessaan myös lisätä makua lopputulokseen. Riippuen siitä, mitä on uppopaistamassa, rypsiöljyn voi ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten rosmariininoksien kanssa. Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle. Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras. Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä. Oikea öljyn lämpötila uppopaistamiseen on noin 180 astetta Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea. Älä laita liian montaa uppopaistettavaa tuotetta öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä tuotteet paistu tasaisesti. Liian kylmällä öljyllä paistaessa kypsennettävät tuotteet imevät itseensä liikaa öljyä, jonka vuoksi niistä tulee liian rasvaisia. Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin.

Vinkkejä ruokaöljytahrojen puhdistamiseen

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen. Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​ Näin poistat ruokaöljytahran: Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.

Ruokaöljyn ja pakkausten kierrättäminen

Ruokaöljy Kiinteän tai hyytyneen rasvan tai pienen määrän ruokaöljyä voit lajitella esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos öljyä on isompi määrä tai mikäli sinulla ei ole käytössäsi kompostoria tai biojäteastiaa, pakkaa öljy tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja lajittele se polttokelpoisen jätteen astiaan. Ruokaöljyä ei saa kaataa viemäriin. Biojätteeseen tai kotikompostiin kiinteä tai hyytynyt rasva, sekä pienet määrät nestemäistä rasvaa paperiin imeytettynä. pyyhkäise talouspaperilla rasvan jäämät paistinpannulta ja laita paperi biojätteeseen. pakkaa biojäte maatuvaan kääreeseen, kuten sanomalehteen tai biohajoavaan pussiin ennen biojäteastiaan laittoa. Näin biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät. Kotikompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Sekajätteeseen ruokaöljyt ja muu nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa pakkauksessa - esim. muovipullossa, -rasiassa tai kiinniteipatussa maitotölkissä. Ei viemäriin! Ammattikeittiöissä tms. säännöllisesti syntyvät ja suuret määrät puhdasta ruokaöljyä voi toimittaa hyötykäyttöön. Pakkaus Muovipakkaus Elintarvikkeiden tyhjät pakkaukset, joiden materiaali on (suurimmaksi osaksi) muovia kuuluvat muovipakkauskeräykseen. PVC-muovipakkaukset (tunnus 03) kuuluvat sekajätteeseen. Tyhjennä pakkaukset, tarvittaessa puhdista ja anna kuivahtaa. Irrota korkit ja kannet ja laita ne keräysastiaan erikseen. Apetit Rypsiöljyt on pakattu kierrätettävään PET-muovipulloon. Lasipakkaus Poista korkit ja kannet sekä muut helposti irrotettavat osat. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset pakkaukset kevyesti tarvittaessa.

Hyvinvointia rypsiöljystä

On pehmeää rasvaa ja kovaa rasvaa, näkyvää ravintorasvaa ja piilorasvaa. Elimistön aineenvaihdunta tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvoja ei pidä kokonaan välttää, mutta rasvanlaatuun tulee kiinnittää huomiota.​ Karkeasti ottaen rasvat voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan paitsi energiantarpeen tyydyttämiseen myös normaaleihin elintoimintoihin. Rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kasvussa ja kehityksessä, ihon, hermoston ja silmien toiminnassa sekä elimistön toimintojen säätelyssä. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin ja imeytymisen turvaamiseksi. ​ Kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ei tarvita ruokavaliossa, sillä elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse. ​ Varmista päivittäinen rasvan tarve pehmeillä rasvoilla, joita saat tietyistä öljyistä, kalasta, avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. ​ Tärkeitä rasvahappoja pehmeistä rasvoista ​Elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä omega-3- tai omega-6-rasva-happoja, joten niiden saannista pitää huolehtia joka päivä. Tarvittavan päivittäisen määrän näitä välttämättömiä rasvahappoja saat jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä.​ Omega-6 vaikuttaa ihon kosteuden säätelyyn. Omega-6:sta muodostuu elimistössä arakidonihappoa, joka on solukalvojen tärkeä ainesosa.​ Omega-3:n aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä tehtävä hermoston kehityksessä ja toiminnassa.​ Välttämättömät rasvahapot toimivat elimistössä myös ns. eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat mm. verenpaineen, hermoston toiminnan, tulehdusreaktioiden, ruumiin lämpötilan ja vastustuskyvyn säätelyyn.​   Artikkelin ravitsemus- ja lääketieteelliset tiedot on tarkistettu laillistetun ravitsemusterapeutin toimesta.

Isänpäivän brunssilla herkutellaan kasviksilla

Isänpäivänä 14.11. juhlistetaan isää, isoisää ja kaikkia oman elämän isähahmoja. Ihana brunssi on mahtava tapa saada koko perhe yhteen saman pöydän ääreen. Näillä resepteillä loihdit suussa sulavia herkkuja isänpäivän brunssille - simppelit reseptit takaavat, että lapsetkin voivat osallistua juhlapäivän kokkailuun oman ikätasonsa mukaan.   Brunssin brekuklassikko  Maistuvat aamiaisannokset kuuluvat brunssiin. Kokeile esimerkiksi tätä herkullista kruunusekoitusmunakasta, jota ryydittää pakastealtaan vaivaton kasvissekoitusklassikko. Munakas kypsyy helposti hellalla eikä vaadi pilkkomista, eli sen valmistaminen onnistuu koko perheeltä.  Tähtenä ruokaisa salaatti maistuvalla vegetwistillä  Ruokaisan raikas salaatti on brunssipöydän hitti. Klassikkoannos Cobbin salaatti tarjoillaan isänpäivän brunssilla vegeversiona, jossa salaatin tähtenä toimivat kanan sijaan ihanan makeat porkkanapihvit. Cobbin salaatti porkkanapihveillä sopii hyvin myös hieman varttuneempien lasten kanssa valmistettavaksi ja maistuu taatusti koko perheelle.  Vinkki: Porkkanapihvien sijaan Cobbin salaattiin sopivat erinomaisesti myös rapsakat Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick –pihvit.  Tuhtia juhlaruokaa  Isänpäivänä brunssipöytään katetaan maistuvan salaatin lisäksi myös täyteläisiä herkutteluannoksia. Viileiden syyspäivien ehdoton brunssisuosikki onkin kukkakaali-mac’n’cheese, jossa perinteinen pasta ja juusto saavat kasviskaverin lempeästi kypsysennetystä kukkakaalista. Helppo vuokaruoka onnistuu käden käänteessä ja myös perheen pienet kokit pääsevät osallistumaan tämän simppelin ja suussasulavan annoksen kokkailuun.  Makea herkku kruunaa brunssin  Isänpäivän brunssin kruunaa tietenkin makea jälkkäri! Perinteinen porkkanakakku valmistuu tällä kertaa vaivattomasti pakasteporkkanoista, ja kakun valmistuksen eri vaiheissa on sopivia töitä niin isoille kuin myös pienille leipureille. Mehevä porkkanakakku hunnutetaan ihanalla, kanelinmakuisella tuorejuustokuorrutteella, joka vie takuulla kielen mennessään.  Ihanaa isänpäivää kaikille isille!  -Apetit   

Juhannuksen herkut grillistä ja uunista

Grillaaminen sopii juhannukseen kuin nenä päähän! Tänä vuonna juhannuspöytä on kukkuroillaan grillattuja kasviksia. Ota tästä talteen Apetitin kasvisruokamestarin reseptivinkit juhannuksen maistuvimpaan ateriaan. Resepteissä on hyödynnetty Apetitin uusia Uuni- ja grillikasvissekoituksia, jotka valmistuvat vikkelästi ja taipuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kalaa kahdella tapaa Tiesitkö, että kala kypsyy folionyytissä ihanan meheväksi ja maukkaaksi? Kala-grillikasvisnyytit kurkuma-valkosipulivoilla valmistuvat grillissä vaivattomasti ja ovat taattu hitti juhannuspöydässä. Maustevoin makuja voit muuten muokata ruokailijoiden maun mukaan.   Lasten suosikkiruoka kalapuikot sopivat erinomaisesti myös juhannukseen ja valmistuvat ihanan rapeiksi grillissä. Grillatut järvikalapuikot kasvisvartaiden ja pinaattijogurtin kanssa nostavat perinteisen arkiruoan uudelle tasolle.   Välimeren tunnelmaa Juhannuspöydässä astetta täyttävämmät lämpimät salaatit toimivat erinomaisesti sekä pääruokana että muiden annosten rinnalla. Lämpimän halloumi-kasvissalaatin ainekset kypsennetään grillissä ja parilassa ulkoilmasta nauttien. Suolainen halloumi saa lisäpotkua kasvissekoituksen yrttisestä mausta, ja koko komeus aateloidaan lorauksella hunajaa.      Halloumin lisäksi myös feta kypsyy maukkaaksi grillissä. Grillifeta, grillikasvikset ja ihanan raikas minttutsatsiki ovat täydellinen valinta lämpimällä säällä, mutta valmistuvat huonon sään yllättäessä helposti myös sisätiloissa. Maukkaat vegeburgerit Tuhtia grilliruokaa kaipaava kokki valitsee juhannusmenulle tietenkin kasvisburgerit! Rings-burgeri hernehummuksella saa maistuvaa lisätwistiä ja rapeutta Apetit Ringseistä, joiden kolmesta makuvaihtoehdosta voit valita suosikkisi. Mexican-burgeri puolestaan sopii kokille, joka haluaa säväyttää: Apetit Kasvispihvi Mexican saa burgerissa kaverikseen makean papaijasalsan ja kirpeän yrttisen salsa verden. Näyttävä ja herkullinen burgeri kerää taatusti ihailua osakseen. Kesäinen jälkkäri Juhannusaterian päättää tietenkin makea jälkkäri. Raparperi on kesäinen herkku, joka on juhannuksen tienoilla parhaimmillaan. Vegaanisessa raparperikakussa sen kirpeys taittuu lempeäksi, ja koko komeuden kruunaa vegaaninen tuorejuustokuorrute. Jos jälkiruoka tuntuu turhan tuhdilta, voi palanpainikkeeksi siemailla myös raikkaan hernemojiton. Pirtsakka hernemojito viilentää oloa kuumana kesäpäivänä! Maistuvaa juhannusta! -Apetit



Blogit
Apetitin ainutlaatuinen arvoketju perustuu kotimaiselle alkutuotannolle ja ...

Kotimaisuus on Apetitin toiminnan kivijalka, ja olemme sitoutuneet kotimaiseen ruoantuotantoon sen puhtauden, turvallisuuden ja vastuullisuuden vuoksi. Kotimainen ruoantuotanto on arvokas valttikortti, jota on syytä vaalia nyt ja tulevaisuudessa.  Apetit nojaa kaikessa toiminnassaan tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten alkutuottajien kanssa. Noin 140 sopimusviljelijäämme kasvattavat meille vuosittain noin 34 miljoonaa kiloa puhtaita kotimaisia kasviksia, joista jalostamme suomalaisille maistuvia ja laadukkaita kasvipohjaisia tuotteita.   Kotimaisuus näkyy meillä sekä raaka-aineissa että tuotannossa. Tuotteillamme on korkea kotimaisuusaste: vihannes- ja ruokapakasteissa käyttämämme raaka-aineet ovatkin vuodesta toiseen noin 80-prosenttisesti kotimaisia. Kotimainen-sarjamme kasvikset ovat nimensä mukaisesti aina täysin kotimaisia.  Kaikki Apetitin tuotanto on Suomessa, missä työllistämme noin 370 ihmistä. Kasvis- ja ruokapakasteemme valmistetaan Säkylässä, kasviöljyt Kirkkonummella ja pakastepizzat Pudasjärvellä. Toiminnallamme on myös merkittäviä työllistäviä vaikutuksia elintarvikeketjun eri osissa aina alkutuotannosta lähtien.  Kotimaisuus näkyy myös tuotekehityksessä  Apetitin tuotteet ovat näkyvä osa vähittäiskauppojen pakastealtaita ja kuuluneet jo pitkään suomalaisten ruokapöytiin. Kotimaisuus näkyy klassikkotuotteiden lisäksi myös tuotekehityksessämme. Kotimaiseen lähikalaan perustuva tuoteperhe on luotu vahvasti kotimaista raaka-ainetta arvostaen. Viime vuonna toimme vähittäiskauppaan myös esimerkiksi ensimmäiset 100-prosenttisesti kotimaiset pakastewokvihannekset.  Wokit ovat suosittu pakastetuote, ja halusimme tarjota suomalaisille kuluttajille kotimaisen ja vastuullisen vaihtoehdon, joka tähän saakka on puuttunut pakastevalikoimasta. Tuotteet sisältävät mm. valkokaalia, punasipulia, lehtikaalia sekä Apetit Vastuuviljely-menetelmällä viljeltyä kotimaista porkkanaa, palsternakkaa ja lanttua.  Kestävä kotimainen ruoantuotanto on valttikortti  Meille Apetitilla vastuullinen ruoantuotanto tarkoittaa kestäviä toimintatapoja koko arvoketjussa sekä turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Vastuulliset toimintatavat ovat erottamaton osa kaikkea toimintaamme ja kattavat toimintamme ympäristövaikutusten ja kestävän ruoantuotannon lisäksi myös toimintamme sosiaaliset vaikutukset.  Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä kotimaisten sopimusviljelijöidemme kanssa kehittääksemme Vastuuviljely-menetelmäämme laadukkaan, turvallisen ja ympäristömyötäisen viljelyn takaamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla Köyliössä on tehty tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn ja kasvilajikkeiden kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan.   Kotimainen ruoka on tärkeä valttikortti, jota myös kuluttajat arvostavat: tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaisia elintarvikkeita. Valinta kotimaisen ruoan puolesta on myös valinta kotimaisten viljelijöiden, suomalaisen työn ja oman hyvinvointisi puolesta.

Pellosta pipettiin

Ratkaiseeko teknoruoka tulevaisuuden ruokakriisin? Elintarvike- ja ruoantuotantoteknologian kehitys on välttämättömyys kasvavan väestön ruokkimiseksi. Haasteena ruokatuotannolle on myös tarve tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä alueilla. Tulevaisuudessa uusien ruokainnovaatioiden määrä lisääntyy ja tuotekehitys tulee kiihtymään yhä entisestään. Uuden teknologian mahdollistamia innovaatioita on käytössä jo nyt: vertikaaliviljelmillä kasveja viljellään pystysuunnassa ja bioreaktoreissa kasvatetaan kasvi- ja eläinsoluja ruoantuotantoon. Puhutaankin eläintenjälkeisestä taloudesta, jossa eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa tai kananmunia kyllä tuotetaan, mutta täysin ilman eläimiä: laboratoriossa. Myös viljelyä voidaan optimoida teknologian avulla – ehkä tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät mittaavat optimaalisimmat kasteluajat ja robotit hoitavat kastelun tai lannoituksen. Nykymallin maatalous on altis ja haavoittuvainen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille uusille olosuhteille: kuivuudelle, sään ääri-ilmiöille ja epävarmuudelle. Uusia keinoja ja ratkaisuja tarvitaan siis kipeästi. Teknologia ja ihanneminä Teknologian kehitykseen liittyy vahvasti myös biohakkerointi. Ihmisillä on luontainen kiinnostus omia kehontoimintoja ja terveyttä kohtaan, ja teknologian kehittyminen mahdollistaa niiden mittaamisen ja tarkkailun aivan uudella tavalla. Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä. Pian tietoja yksilön terveydentilasta on mahdollista välittää suoraan esimerkiksi ruokakauppojen suosittelualgoritmeille, jotka poimivat ostoskoriin kaupan valikoimista juuri sen hetkistä terveyttä parhaiten edistäviä ja tukevia ruokia. Tämä voi olla todellisuutta ainakin terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että oman perimän perusteella luodaan yksilölliset ravitsemussuositukset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yksilön terveydentilaa. Luonnollista vai luonnotonta? Vaikka elintarvikkeiden teollistuminen mahdollistaa halvemman tuotannon ja mahdollisuuden valvoa tuotantoa, pitkälle viedyt tieteelliset prosessit saattavat näyttäytyä tavallisille ihmisille kaukaisina ja pelottavina. Emme välttämättä ymmärrä, miten syömämme ruoka on tuotettu tai mistä raaka-aineista se koostuu. Kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki teollisesta elintarvikkeesta, joka muistuttaa vain vähän alkuperäistä raaka-ainetta. Myös perinteisempiä teollisia elintarvikkeita, kuten makkaraa, on syöty jo vuosikymmeniä: kaupan hyllyltä poimitun paketin sisältö muistuttaa varsin vähän sen valmistukseen käytettyä eläintä. Voidaankin kysyä, eikö kaikki ruoka ole jollakin tavalla prosessoitua? Ihmisten asenteita ja julkista keskustelua ei voida jättää huomiotta, koska tuotteiden kysyntä määrittää lopulta sen, mitä tarjotaan. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä on tärkeä tarkastella. Väestön ruokkimiseksi ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan siis läpinäkyviä ja ympäristövaikutuksiltaan kestäviä tuotantoketjuja teknologian kehityksen ohella. Vuonna 2025 Luonnon määräämät kasvukaudet menettävät merkitystään, kun tuotanto siirtyy enenevissä määrin uusien teknologioiden mahdollistamiin tuotantolaitoksiin. Satokausi on aina. Ruokaostoksia tehdään verkossa entistä enemmän. Ostopäätöksiimme vaikuttavat yhä useammin algoritmien tekemät suositukset, jotka perustuvat aikaisempaan ostokäyttäytymiseen ja kehontoimintoihin. Kaupassakäynti muuttuu arkisesta suorituksesta vapaa-ajanviettotavaksi. Ruokakauppojen on pystyttävä tarjoamaan aistikokemuksia, elämyksiä ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Aidoista ja oikeista raaka-aineista tulee luksushyödykkeitä teollisten ja tasalaatuisten elintarvikkeiden arkipäiväistyessä. Esimerkiksi villejä marjoja tarjotaan luksustuotteina. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Maailma lautasellani

Merkitykselliset tarinat ohjaavat valintoja Ruoan tarjonta on monipuolistunut valtavasti globalisaation myötä. Kaikki mitä kuvittelee, on saatavilla. Nopeasti vaihtuvat mieltymykset haastavatkin yrityksiä, sillä ruokavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä – valittujen tuotteiden ja niiden tuotannon pitää puhutella ja tukea omaa arvomaailmaa. Suomessa maailmanlaajuiset ruokailmiöt näkyvät etenkin tuontiruoan tarjonnan monipuolistumisena: marketin hyllyltä löytyy tuotteita kaikkialta maailmasta. Nykyään myös tavallisilla ihmisillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista ruokaa syödään. Kysyntään reagoidaan entistä nopeammin ja herkemmin, sillä kilpailu elintarvikealalla on kovaa. Tuotekehityksen reagointinopeutta testataan jatkuvasti myös sosiaalinen median alustoilla ja varsinkin Instagramin ansioista. Eri vaikuttajien jakamat kuvat saavat aikaan maailman laajuisia trendejä silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä kaikkialla näkyy värikkäitä smoothiekulhoja ja yliampuvia pirtelöitä, mikä saa trendeistä kiinnostuneet ja ketterät elintarvikevalmistajat ja kahvilaketjut toimimaan rivakammin kuin koskaan. Globalisaatiolla on monet kasvot Samalla kun ruoka- ja hyvinvointitrendit ylittävät mantereiden rajat, ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Tuotantoketjut saattavat olla pitkiä, jolloin ruoan alkuperä hämärtyy. Informaatiota ruoan aidosta alkuperästä voi olla vaikea saada. Esimerkiksi einesaterian ainesosat saattavat tulla usealta eri mantereelta ja niitä on voitu prosessoida useassa eri paikassa matkan varrella. Tällöin yhdenkään maan elintarvikeviranomaisella ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tuotantoprosessista. Sanotaankin että syömme usein ruokaa, joka ei tule mistään eli ”food from nowhere”. Monen on vaikea ymmärtää, että omien valintojen vaikutukset saattavat näkyä toisella puolella maailmaa. Vastareaktiona yhä suurempi osa ihmisistä kaipaa läpinäkyvyyttä tehdäkseen kestäviä ja hyviä valintoja niin ihmisten kuin eläintenkin elinolosuhteita ajatellen. Kotimaisen ruoan suosiminen on yksi keino varmistaa ruoan kestävä alkuperä sekä tuotannon jäljitettävyys. Varmasti tästä syystä kotimaisen ja paikallisen ruoan suosio näyttää vain lisääntyvän. Se vaikuttaakin olevan yksi kestävästi kasvava trendi. Vuonna 2025 Uusille massatuotteille ei riitä enää vahvaa kysyntää, vaan tuotteiden täytyy puhutella täsmällisemmin eri kohderyhmille. Ruokatrendit syntyvät yhä useammin sosiaalisen median kanavissa ja ovat aiempaa pirstaloituneempia. Pienten asiakasryhmien rooli kasvaa, jolloin kaikkia ei tarvitse tai edes kannata yrittää miellyttää. Vapaaehtoinen avoimuus ja läpinäkyvyys puhuttelevat. Ne toimijat, jotka voivat pelata aidosti avoimin kortein hyötyvät eniten. Ihmiset haluavat olla entistä voimakkaammin kosketuksissa ruoan alkuperään ja siten osa ruoan tarinaa. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue teknologian kehityksen vaikutuksista ruoantuotantoon täältä> Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Lasketko kaloreita vai CO2-päästöjä?

Kun yksi maapallo ei riitä - iltapalaksi ilmastonmuutos Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat jopa yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta eli hiilijalanjäljestä. Tämä yllättää monen, sillä viime vuosina kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa on ruoka jäänyt vielä aika näkymättömään osaan. Vaikka yksittäisen ruoka-annoksen ilmastovaikutukset voivat jäädä melko vähäpätöisiksi, ei mitään muuta tuotetta käytetä joka päivä useita kertoja päivässä. Vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna yhden merkittävimmän ruokamurroksen äärellä. Väestönkasvu jatkaa kiihtymistään, mikä asettaa valtavia haasteita globaalille ruokajärjestelmälle. Väestönkasvun rinnalla elintason nousu asettaa jopa väestönkasvua suurempia paineita kestävälle ruoantuotannolle. Vauraampi elämä ei pelkästään lisää ruoan kysyntää, vaan myös resurssi-intensiivisempien elintarvikkeiden kuten lihan, maitotuotteiden sekä jalostettujen elintarvikkeiden) kysyntää ja vaikuttaa ruokahävikin kasvuun. Esimerkiksi korkean elintason maissa ruokahävikin määrät ovat valtavia: keskiverto suomalainen heittää vuodessa 23 kg syötäväksi tarkoitettua ruokaa roskiin. Tiesitkö, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta? Suurinta osaa maapallon viljelymaista hyödynnetään tuotantoeläinten ruoan sekä biopolttoaineiden tuotantoon eli ei suoraan ihmisten ravinnoksi. Kasvavan väestön ruokkiminen maapallon kantokyvyn rajoissa on mahdollista, mutta se vaatii radikaaleja muutoksia ihmisten ruokavaliossa ja kulutustottumuksissa. Paine kasvispitoisempaan ruoan suosimiseen kasvaa koko ajan, sillä lihan tuotanto ja kulutus ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Kasvissyöntiin suhtautuminen onkin muuttunut yhä myönteisemmäksi. Tämä aikaansaa positiivista kierrettä: kuluttajat kiinnostuvat eri vaihtoehdoista, mikä puolestaan kasvattaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysyntää ja tarjontaa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia maapallon sietokyvyn rajoista, ja moni yrittää omilla valinnoillaan auttaa. Ikävää on, että tämä tuottaa monelle myös ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Niin kutsutusta ilmastoanoreksiasta, eli ilmastoahdistuksesta aiheutuvasta oman ruokavalion syömishäiriöisestä rajoittamisesta kärsivät etenkin nuoret. Mikä sitten reseptiksi ilmastoahdistukseen? Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallista tahtoa. Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytymiseen tullaan vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskunnalliselta tasolta esimerkiksi hintapolitiikalla, säännöstelyllä ja rajoittamalla saatavuutta. Voi hyvin olla mahdollista, että historiasta tutut ruokarajoitukset palaavat joidenkin kriittisimpien elintarvikkeiden osalta osaksi kulutustamme. Vastuuta ei joka tapauksessa voi laittaa yksittäisten ihmisten ostopäätösten kontolle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kaikki päätökset tehdään sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Vuonna 2025 Yleinen arvoilmasto muuttuu kasvissyönnin suhteen yhä myönteisemmäksi, mikä lisää kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Yhä useampi laskee kaloreiden sijaan CO2-päästöjä. Matalapäästöisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Ruokahävikin vähentäminen tulee olemaan keskiössä, kun pyritään vastaamaan väestön ja siten myös ruoan kysynnän kasvuun. Innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä kaivataan. Ruoan kulutus jakautuu entistä enemmän kahtia ja syömisestä tulee yhä useammin kannanotto moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka vastaavat kuluttajien arvoja. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Seuraavassa blogitekstissä käsitellään ruokamaailman avartumista ja ruokakulttuurien iloista sekoittumista, lue teksti täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Olemme mitä syömme?

Kohti yksilöllistä ja kokemuksellista ruokaelämystä Suomessa on perinteisesti ollut varsin yhtenäinen ruokakulttuuri, jonka myötä vielä parikymmentä vuotta sitten kodeissa syötiin pitkälti samoja arkiruokia. Muutos kohti merkityksellisempiä ruokavalintoja on ollut nopea ja dramaattinen – 2010-luvulla samassa kotitaloudessa voidaan noudattaa useaa eri ruokavaliota tai näiden yhdistelmiä hyvin vaihtelevista syistä. Nähdäänkö tulevaisuudessa entistäkin yksilöllisempiä ruokailutottumuksia? Ravinnon lisäksi ruoka on tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke. Uudet trendit seuraavat toisiaan ja erilaisten ruokavalioiden määrä lisääntyy. Joku on ilmastosyistä vegaani, kun taas toinen valitsee luomutuotteita. Trendeillekin on vastareaktionsa: joukko ihmisiä ei tietoisesti noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Toisaalta niin sanottu hybridikuluttaminenkin lisääntyy.  Arkena syödään vegaanisesti, mutta lauantaibrunssilla kavereiden kanssa voi lautaselle ottaa munia ja pekonia. Ruokailuun liittyvät valinnat ovat monen motiivin summa, ja yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on kiivastahtinen arki. Vaikka toiselle ruoanlaitto on itsensä ilmaisua, toiselle se on pakollinen paha. Työelämän muutokset muovaavat elämänrytmiä ja toisaalta vapaa-ajalta odotetaan paljon. Monenlaisten arkea helpottavien palveluiden suosio kasvaa ja ruoanlaitosta tulee aiempaa enemmän valinta: kokataan, kun siltä tuntuu. Kaikilla ei ole varaa valita Elämyksellisyyden kaipuu näkyy ruokakaupassa. Appelsiinimehukoneet ja artesaanituotteet tekevät ostosreissusta erityisen kokemuksen hyvätuloisten joukossa, joille ruoka on muutenkin keskeinen osa henkilökohtaista hyvinvointia. Samaan aikaan yhteiskunta eriarvoistuu kasvavaan tahtiin, jolloin ruokavalinnat ja niiden vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin pirstaloituvat yhä näkyvämmin eri tuloluokkien keskuudessa. Kaikilla ei ole varaa syödä terveellisesti Suomessakaan. Tämän vuoksi elintapojen aiheuttamat terveysongelmat ja kansansairaudet kasaantuvat yhä useammin juuri väestön haavoittuvimpiin ryhmiin. Kulutusvalintojen taustalla on monta syytä – hinnan lisäksi terveellisyys on vain niistä yksi. Terveellisen ruoan määritelmä voi olla hyvin yksilöllinen, kun karismaattiset terveysgurut horjuttavat luottamusta kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kaiken informaatiotulvan keskellä hämmennys on taattu. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on ikävä kyllä nähtävissä yhä suurempaa vastakkainasettelua. Jokainen saa itse valita, mihin haluaa uskoa. Ruoan pitää olla edullista, jotta kaikilla olisi siihen varaa, mutta myös elämyksellisyyttä ja luksusta kaivataan. Terveyden tasa-arvo heikkenee, jos kuilu pieni- ja suurtuloisten välillä kasvaa. Olemmeko matkalla kohti entistäkin eriytyneempiä kulutuskuplia? Vuonna 2025 Ruoan kulutus pirstaloituu pienempiin ryhmiin. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kiireistä arkea helpottavat palvelut lisääntyvät. Valmisruokien ja ruoanlaittoa helpottavien puolivalmisteiden kulutus kasvaa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa kahtiajakautumiseen. Tulevaisuudessa sekä kalliiden luksuselintarvikkeiden että kaikista halvimpien elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Syömisellä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Puhutaan erityisesti täsmähyvinvoinnista, jolloin pyritään syömään sitä, mitä keho ja mieli juuri sillä hetkellä tarvitsevat Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue lisää ruoan ympäristövaikutuksista täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yhteensä noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa päätyy vuosittain hävikiksi Suomessa. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokahävikillä on iso jälki maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus onkin erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan - vain hävikiksi päätyäkseen. Ympäristövaikutukset ovat siis syntyneet läpi koko ketjun turhaan. Pelkästään Suomessa kotitalouksissa hävikkiruoaksi päätyneiden ruokien ilmastovaikutus vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä. Yleisin syy ruoan päätymiseksi hävikkiin on ruoan pilaantuminen. Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruoan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Monipuolisenkin aterian saa aikaan ilman hävikkiä. Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan. Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis. Hävikkiä pienemmäksi yhteistyöhankkeilla ja tarkalla tuotannonsuunnittelulla Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi. Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla.  #hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu Hursti, Juuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa.  Lähteet: havikkiviikko.fi Lue lisää aiheesta Apetitin sivuilta: 10 syytä käyttää vihannespakasteita


Mediayhteydet

Sijoittajayhteydet

Apetit-aineistopankki

Tilaa Apetitin tiedotteet