Kategoriat Sijoittajauutinen

Ajankohtaista

Artikkelit

Uutisia Apetit-konsernista
Tuotteiden pääraaka-aineen alkuperämaata ilmoittavat pakkausmerkinnät 1...

Elintarvikkeen pääraaka-aineen alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus muuttui 1.4.2020 alkaen Euroopan Komission asetuksella. Myös Apetit-tuotteissa alkuperämaata koskevat pakkausmerkinnät muuttuvat. Suurimpaan osaan Apetit-tuotteita ei tule muutoksia uudistuksessa. Apetit-vihannespakasteiden kotimaisuusaste on vuosittain noin 80 prosenttia, ja kotimaisuus selviää pakkauksista selkeästi. Pääraaka-aineen alkuperämaa selviää ainesosaluettelosta tai parasta ennen -leimauksesta Jos Apetit-tuotteen pääraaka-aineen alkuperämaa ei ole Suomi, selviää alkuperämaa jatkossa parasta ennen -leimauksen yhteydestä. Leimauksessa viitataan tähdellä tuotteen ainesosaluetteloon ja tiettyyn pääraaka-aineeseen. Pääraaka-aineen määritelmä täyttyy, kun pääraaka-ainetta on tuotteessa yli 50 prosenttia tai pääraaka-aine ilmoitetaan tuotteen nimessä (esimerkiksi Apetit Kasvislisäke lehtikaalilla). Kotimaisuutta ilmaisevat merkinnät Apetit-tuotteissa Apetitin oman Kotimainen-tuotesarjan tuotteissa pääraaka-aine on aina täysin kotimaista. Apetit Kotimainen -tuotteissa kasvikset ovat aina 100-prosenttisesti kotimaisia ja tuotteen muut ainesosat Hyvää Suomesta -vaatimusten mukaisia.   Hyvää Suomesta -merkki lupaa suomalaisen raaka-aineen ja työn. Hyvää Suomesta -merkin tuotteissa vain yhdenlaista raaka-ainetta sisältävissä tuotteissa raaka-aine on aina 100-prosenttisesti kotimaista, monen raaka-aineen tuotteissa 75-100 prosenttia raaka-aineesta on kotimaista ja lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.

Kasviöljyjen nimeäminen

Rypsi- ja rapsi-sanojen vaihteleva käyttö erityisesti kuluttajille myytävien öljyjen nimeämisessä on aiheuttanut jonkin verran keskustelua ja hämmennystäkin viime aikoina. Samalla rapsin viljely on lisääntynyt myös täällä koti-Suomessa eli nykyisin Suomessa viljellään molempia öljykasveja. Rypsin ja rapsin siemenet ovat täysin samankaltaisia, joten esimerkiksi Apetit-konsernin Avena Kantvikin kasviöljypuristamolla niitä ei erotella. Uusituissa rypsiöljyjen spesifikaatioissamme on selvästi tuotu esille, että raaka-aine on rypsiä ja rapsia. Tulemme jatkossakin nimeään valmistamamme öljyn rypsiöljyksi ja omien kuluttajatuotteidemme osalta avaamme ainesosaluetteloon asian seuraavasti: Rypsiöljy (rypsin ja rapsin siemen). Rypsiöljyn nimeämislinjaus on Avenan oma, joten emme voi velvoittaa öljyjämme käyttävää asiakaskuntaa soveltamaan samaa nimeämiskäytäntöä, mutta suosittelemme sitä. Avenan yhteyshenkilösi antaa mielellään lisätietoja asiasta.

Webcast Apetitin puolivuotiskatsauksen julkistamisesta

Apetitin puolivuotiskatsauksen tiedotustilaisuuden webcast:

Apetit rakentaa bioenergialaitoksen Kirkkonummen rypsiöljynpuristamon yhte...

Apetit tiedotti 7.6.2018 suunnittelevansa bioenergialaitoksen rakentamista. ”Olemme iloisia, että pystymme investoimaan strategisten liiketoimintojemme kehittämiseen ja panostamaan uusiutuvan energian käyttöön. Uusi bioenergialaitos kasvattaa tehtaan energiaomavaraisuutta ja hyödyntää tuotannon sivuvirtoja energianlähteenä”, sanoo toimitusjohtaja Juha Vanhainen. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentää merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä. Investoinnin arvo on noin 3,7 miljoonaa euroa. Bioenergialaitoksen rakentaminen on ehdollinen ympäristöluvan saamiselle.     Lisätietoja: Juha Vanhainen, toimitusjohtaja, Apetit Oyj, puh. 010 402 00 Sanna Väisänen, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, Apetit Oyj, puh. 010 4024041

Apetit Oyj:n puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2018: Heikko sato laski Viljakaup...

Tämä tiedote on tiivistelmä Apetitin tammi-kesäkuun 2018 puolivuotiskatsauksesta. Puolivuotiskatsaus kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona ja se on saatavilla myös yhtiön kotisivuilla apetitgroup.fi/sijoittajille. Huhti-kesäkuu, jatkuvat toiminnot* Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 72,8 (76,8) miljoonaa euroa Operatiivinen käyttökate (EBITDA) oli 0,1 (0,8) miljoonaa euroa Operatiivinen liiketulos oli -1,4 (-0,5) miljoonaa euroa Tammi-kesäkuu, jatkuvat toiminnot* Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 132,5 (150,8) miljoonaa euroa Operatiivinen käyttökate (EBITDA) oli 0,1 (1,2) miljoonaa euroa Operatiivinen liiketulos oli -2,8 (-1,5) miljoonaa euroa Kauden keskeisiä tapahtumia Apetit investoi 9,7 miljoonan euroa uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylässä Apetit investoi 3,7 miljoonaa euroa bioenergialaitoksen rakentamiseen Kirkkonummella sijaitsevan Avena Kantvik Oy:n rypsiöljynpuristamon yhteyteen Avena Nordic Grain Oy:n ja Viljelijän Bernerin yhdistivät osto- ja myyntiorganisaationsa tuotantopanos- ja viljakaupassa kumppanuuteen perustuvassa uudessa toimintamallissa Apetit Vegepops Porkkana-mango valittiin Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018   *Jatkuvat toiminnot sisältävät Ruokaratkaisut-, Öljykasvituotteet- ja Viljakauppa-liiketoiminnot.   Tietoja ei ole tilintarkastettu. Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon ja vertailukaudella tarkoitetaan edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa, ellei toisin ole mainittu.   PÄIVITETTY (3.8.2018) TULOSOHJEISTUS VUODELLE 2018 Konsernin koko vuoden operatiivisen liiketuloksen arvioidaan jäävän vertailuvuoden jatkuvien toimintojen tasosta (vuonna 2017: 1,3 miljoonaa euroa). Toiminnan kausiluontoisuuden johdosta tuloskertymä painottuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Koko vuoden myyntivolyymeja ja tulosnäkymiä varjostaa vuoden 2017 heikko sato sekä huonot satonäkymät kuluvana vuotena.  Toimitusjohtaja Juha Vanhainen: ”Apetit on jatkanut maaliskuussa 2018 julkistetun strategian mukaisia toimenpiteitä painopistealueillaan kansainvälistymisessä, uudistumisessa ja tehokkuuden parantamisessa. Toteutetut strategian mukaiset toimenpiteet vahvistavat Apetitin asemaa kasvisten ykkösenä ja rakentavat perustaa liiketoiminnan edelleen kehittämiseksi. Ilmoitimme kesäkuussa investoivamme lähes 10 miljoonaa euroa uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylän tehtaalla. Uusi linja kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetin, vastaa nykyiseen kysyntään sekä mahdollistaa uusien tuotteiden valmistuksen kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille. Osana tehokkuuden parantamista rakennamme bioenergialaitoksen Kirkkonummella sijaitsevan Avena Kantvik Oy:n rypsiöljynpuristamon yhteyteen. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentää merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä. Apetit osallistui touko-kesäkuussa toteutettuun kehitysyhtiö Foodwestin osakeantiin. Osakkuus tukee strategisia tavoitteitamme panostaa tuotekehitykseen, uudistua ja näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle. Yksi osoitus jo tehdystä työstä on toukokuussa Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 valittu Apetit Vegepops Porkkana-mango. Jatkoimme myös rypsi-ingredientin kehittämiseen tähtäävää hanketta, jonka tavoitteena on uuden, ravintosisällöltään korkealaatuisen, ingredientin kehittäminen kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Uudistuminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen konkretisoituvat myös Apetitin tytäryhtiön Avena Nordic Grain Oy:n ja Viljelijän Bernerin yhdistäessä osto- ja myyntiorganisaationsa tuotantopanos- ja viljakaupassa kumppanuuteen perustuvassa uudessa toimintamallissa. Liiketoimintaa harjoitetaan jatkossa nimellä Viljelijän Avena Berner ja se tarjoaa kotimaiselle viljelijälle tuotantopanos- ja viljakaupan palvelut yhdeltä luukulta. Ruuan kansainvälisen kaupan osuuden kasvattaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Apetit lanseeraa elokuun lopussa Ruotsin markkinoille suunnatun Free from -valikoiman, joka sisältää viisi erilaista pihvi- ja pyörykkätuotetta. Venäjällä jatkamme asemamme vahvistamista paikallisten elintarvikeketjujen kautta. Vaikean satokauden 2017 vaikutukset ulottuivat ennakoidusti vuoden alkupuoliskolle laskien merkittävästi viljakaupan volyymeja ja samalla heikentäen konsernin liikevaihtoa vertailukauteen nähden. Palvelumyyntiverkoston pienentyminen vaikutti negatiivisesti Ruokaratkaisujen liikevaihtoon.  Öljykasvituotteiden tuloskehitys säilyi vakaana volyymien kasvaessa hieman vertailukaudesta. Sokerin alhaiset maailmanmarkkinahinnat ovat puolestaan painaneet osakkuusyhtiö Sucroksen tulosta. Kevään aikana Apetit on toteuttanut kannattavuuden parantamiseen tähtääviä sopeuttamistoimenpiteitä henkilöstövähennyksillä ja muilla kustannussäästöillä. Niiden yhteisvaikutus vuodelle 2018 on 1,0 miljoonaa euroa vuotuisen kokonaisvaikutuksen ollessa 1,8 miljoonaa euroa. Näillä näkymin toinen perättäinen keskimääräistä merkittävästi heikompi satokausi vaikuttaa negatiivisesti konsernin tuloksentekokykyyn loppuvuoden aikana. Kotimaisesta viljasadosta on ennakkoarvioiden mukaan tulossa vuosituhannen huonoin, mikä rajoittaa kaupankäyntimahdollisuuksia erityisesti viennissä. Myös avomaan kasvisten sato näyttää jäävän tavanomaisesta.”   AVAINLUVUT Milj. euroa 4-6 2018 4-6 2017 Muutos 1-6 2018 1-6 2017 Muutos 2017 Jatkuvat toiminnot               Liikevaihto 72,8 76,8 -5 % 132,5 150,8   -12 % 311,8 Operatiivinen käyttökate (EBITDA) 0,1 0,8   0,1 1,2   6,8 Operatiivinen liiketulos -1,4 -0,5   -2,8 -1,5   1,3 Liiketulos -2,7 -0,7   -4,1 -1,7   1,1 Osuus osakkuusyhtiö Sucroksen tuloksesta -0,4 0,2   -0,9 -0,5   1,0 Kauden tulos -2,8 -0,5   -4,5 -2,0   2,9 Osakekohtainen tulos, euroa -0,45 -0,08   -0,72 -0,32   0,46 Käyttöpääoma, kauden lopussa       28,5 25,3   30,0 Investoinnit       1,8 2,5   5,2 Konserni (sis. vertailukaudella lopetetut toiminnot)               Osakekohtainen tulos, euroa -0,45 -0,27   -0,72 -0,56   -0,10 Oma pääoma / osake, euroa       16,75 17,58   18,10 Operatiivinen sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE-%)       0,9 % 1,9 %   2,4 % Liiketoiminnan rahavirta       -0,1 23,1   20,0 Omavaraisuusaste       76,1 % 71,1 %   72,6 % Nettovelkaantumisaste (gearing)       -4,7 % -1,5 %   -9,6 %   TIEDOTUSTILAISUUS JA WEBCAST Tiedotustilaisuus pidetään tänään klo 10.00 Apetitin toimitiloissa osoitteessa Sörnäistenkatu 1 A, Helsinki. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä Apetitin verkkosivuilla apetitgroup.fi/sijoittajille. Esitysmateriaali ja tallenne tiedotustilaisuudesta ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla tilaisuuden jälkeen.   Apetit Oyj Puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2018 Apetit Oyj Lisätietoa: Juha Vanhainen, toimitusjohtaja, Apetit Oyj, puh. 010 402 2100 Apetit on kasvisten ykkönen, vahvasti kotimaiseen ruoan alkutuotantoon toimintansa perustava elintarvikeyhtiö. Luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Haluamme olla kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Apetitin liikevaihto vuonna 2017 oli 312 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 640. Lue meistä lisää osoitteessa apetitgroup.fi.

Apetit mukana SuomiAreenassa

Apetitin Ruokaratkaisut-liiketoiminnan johtaja Anu Ora on keskustelemassa tulevaisuuden ruoasta ja syömisen trendeistä. Apetit-konserniin kuuluvan Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja Antti Snellman puolestaan on mukana paneelissa, jossa käsitellään ruoan huoltovarmuutta ja ruokaturvallisuutta. Lisäksi Apetit Vegepopseja kehittämässä ollut Rosa Tauriainen on mukana keskustelemassa elintarvikealasta tulevaisuuden työnantajana ja kertomassa omasta uratarinastaan ja työstään Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 palkittujen Vegepopsien parissa. Ohjelman järjestää Elintarviketeollisuusliitto ry yhdessä seuraavien jäsenyritystensä kanssa: Altia, Apetit, Fazer, HKScan, Paulig, Pernod Ricard Finland, Unilever Finland ja Valio. Mukana myös MTK ja Lidl. Tervetuloa mukaan! Apetit SuomiAreenassa: Tärkeimmät asiat puhutaan ruokapöydän ääressä, tiistaina 17. heinäkuuta SuomiAreena-rannalla yllätyslavalla kello 10–17. Klo 13.20–14.00 Ruuan huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus Paneelissa Antti Snellman, toimitusjohtaja Avena/Elintarvikepooli Klo 14.10–14.40 Perunamuusi on tiimityötä Paneelissa Rosa Tauriainen, trainee Klo 16.20–17.00 Foliohatut tekevät tulevaisuuden ruuan – oletko mukana? Paneelissa Anu Ora, Apetit Ruokaratkaisut-liiketoiminnan johtaja   Tärkeimmät asiat puhutaan ruokapöydän ääressä, koko ohjelma


Hyvinvointia kasviksista
Kansainvälinen kalapuikkopäivä 3.4. - kiitos arjen pelastaja, kalapuikko...

3.4. vietetään kansainvälistä kalapuikkopäivää. Kalapuikot ovat pitkäaikainen suosikki suomalaisten keittiöissä. Perinteisesti kalapuikot ovat olleet erityisesti lasten suosiossa. Myös Apetit on astunut kalapuikkojen maailmaan, kun se vuonna 2019 toi markkinoille kotimaisesta särjestä valmistetut Järvikalapuikot. Innostuneen vastaanoton saaneen Järvikalapuikon pääraaka-aine, kotimainen särki, on hoitokalastettu suomalaisista järvistä. Apetit Järvikalapuikot ovat osa Apetitin kotimaiseen järvikalaan pohjautuvaa tuoteperhettä. Lue lisää Apetitin järvikalatuotteista täältä. Järvikalapuikot ovat gluteenittomia, laktoosittomia, soijattomia, e-koodittomia ja runsasproteiinisia. Ennen kaikkea Järvikalapuikot ovat vastuullinen valinta! Tiesitkö? Vaikka kalapuikot todella ovat mainio ja maistuva arjen helpottaja, kalapuikkopäivän historia tulee hieman erilaisesta yhteydestä. Alun perin kalapuikkopäivää alettiin viettämään 3.4.2010 tv-sarja Doctor Whon jakson myötä, jossa nautiskeltiin kalapuikkoja ja makeaa maitokiisseliä (Fish Fingers and Custard). Apetit suosittelee kuitenkin kokeilemaan Järvikalapuikkojen seurana sitruunaista kermaviilikastiketta. Kalapuikko taipuu myös tacojen täytteeksi, kuten Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hurstin reseptissä. Lue lisää: apetit.fi/jarvikala  

Kasvikset kuuluvat joulupöytään - lue kasvisruokamestari Teemu Hurstin v...

Jouluinen ateria on monessa kodissa tärkeä hetki. Kaikkea tarmoa ei kuitenkaan tarvitse käyttää ainoastaan ruoanlaittoon, sillä Apetit-pakastetuotteilla voi tuoda maukkaasti ja vaivattomasti kasviksia jouluiseen ruokapöytään. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti antaa vinkkinsä joulun perinneruokien piristämiseen. Herneet ovat joulupöydän klassikko. Apetit-pakasteherneet on puitu ja pakastettu optimaaliseen aikaan - näin Suomen valoisien ja pitkien kesäöiden tuoma makea maku säilyy joulupöytään asti. Herneet sopivat joulupöytään ihan sellaisenaan. Hieman joulupöydän perinteitä haastaville sopii puolestaan hernepesto. ”Cashew-pähkinöitä ja valkosipulia lisäämällä pestosta saa mukavan täyteläisen - se sopii mainiosti esimerkiksi joululimpun päälle levitettäväksi”, Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti sanoo. Lisää väriä joulupöytään juuressekoituksilla Värikkäät juurekset ovat mitä mainioin lisuke joulupöytään. Uunissa paahdetut Apetit Isot Uunijuurekset tai Apetit Kotimainen Juureskuutio tuovat meheviä makuja vaivattomasti. ”Juuressekoituksista saa pienellä maustamisella erittäin juhlavan osan ateriaa. Voi esimerkiksi lisätä hunajaa tai siirappia ja rosmariinia tuomaan makua. Juuressekoituksia voi höystää jouluiseksi myös esimerkiksi lisäämällä joukkoon mantelia tai leipäjuustoa. Pikkelöidyt sadonkorjuukasvikset ovat oma suosikkini joulupöytään”, kasvisruokamestari Hursti kertoo. Jos perinteisen joulupöydän antimet tuntuvat liian raskailta, on tarjoilua helppo keventää keitoilla. Valmiit juuressekoitukset sopivat erinomaisesti myös kasvissosekeittojen pohjaksi. ”Erilaiset värikkäät juuressosekeitot sopivat mainiosti myös jouluun. Ympäri vuoden toimivia reseptejä voi aina tuunata sesongin mukaan: täyteläisen punaiseksi punajuuresta värjäytyvä paahdettu kasvissosekeitto saa jännittävän vivahteen lakritsijauheesta. Myös erilaiset täyteläiset juustot sopivat keittoihin höysteeksi.” Punajuuresta joulun väriä Mikä olisikaan paremmin joulupöytään sopiva kasvis kuin punajuuri? Rosolli onkin perinteinen jouluherkku suomalaisten pöydässä. ”Uunissa paahdettava lämmin rosolli on mainio vaihtoehto perinteiselle rosollille. Sekoita siirappia ja sopivan happamia omenoita Apetit Isot Uunijuurekset -sekoitukseen, ja perinteinen rosolli saa tulevillekin jouluille mehevän kilpailijan.” Apetit Kotimainen Uunivalmis Punajuurigratiini tarjoaa joulupöytään erilaisia maistuvia vaihtoehtoja. Se on sellaisenaan maistuva ja juhlava lisuke, mutta antaa varaa myös mielikuvituksen käyttämiselle. ”Pienellä vaivannäöllä Punajuurigratiini taipuu juhlavan näyttävän ja ruokaisan kranssin täytteeksi - tai miksei jopa joulutorttujen täytteeksi. Sama täyte sopii molempien sisään”, Hursti vinkkaa.   Katso kasvisruokamestarin vinkin jouluun:   Juures-leipäjuustopaistosta 10 annosta Apetit Kotimainen Juureskuutio: 1 pss (à 500g) Apetit Rypsiöljyä: 1 rkl Valkosipulin kynsi: 1 kpl Balsamiviinietikkaa: 1 rkl Fariinisokeria: ½ dl Kuivattua timjamia: ½ tl Kuivattua salviaa: ½ tl Kuivattua rosmariinia: ½ tl Suolaa: ¼ tl Leipäjuustoa: 200 g Työohje: Laita juurekset voideltuun uunivuokaan. Sekoita öljyn joukkoon murskattu valkosipulin kynsi, viinietikka ja kaikki mausteet. Paahda kiertoilmauunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Leikkaa leipäjuusto kuutioiksi ja lisää juuresten joukkoon. Paahda vielä noin 2 minuuttia jotta juustokuutiot kuumenevat.   Pikkelöidyt sadonkorjuukasvikset 10 annosta                           Apetit Sadonkorjuukasvikset: 1 pss (á 300g)            Liemi: Vettä: 2 dl Sokeria: 100 g Omenaviinietikkaa: ½ dl Kuivattua rosmariinia: 1 tl Työohje: Kiehauta kattilassa vesi, sokeri, etikka ja rosmariini. Lisää jäiset kasvikset ja kiehauta. Ota kattila liedeltä ja anna kasvisten jäähtyä liemessä. Anna tekeytyä kylmässä yön yli.   Paahdettu kasvissosekeitto 4-6 annosta Apetit Isot Uunijuurekset: 2 pss (á 500g) Provencen yrttiseosta: 1 tl suolaa: 1 tl mustapippuria kasvislientä: 1 l hunajaa: 1 rkl kaurakermaa: 2 dl lehtipersiljaa lakritsijauhetta: 1 tl Työohje: Kaada Isot Uunijuurekset leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Ripottele pinnalle yrttiseos, suola ja mustapippuri. Paahda kasviksia 225-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Kiehauta sillä välin kattilassa kasvisliemi. Kaada paahdetut kasvikset kattilaan ja soseuta tasaiseksi. Mausta hunajalla ja lakritsijauheella, lisää kerma. Kiehauta ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Viimeistele halutessasi lehtipersiljalla.   Punajuurikranssi 10 annosta iso lehtitaikinalevy: 1pkt Apetit Punajuurigratiini: 1 pss perunajauhoa tai maissitärkkelystä: 2 rkl kananmuna haarukalla sekoitettuna: 1 kpl saksanpähkinää rouhittuna: 1 dl sinihomejuustoa muruina: 1 dl  Työohje: Siirrä punajuurigratiini mikroaaltouunin kestävään kulhoon ja kypsennä täydellä teholla 10 minuuttia. Sekoita ja jatka kuumennusta 5 minuuttia. Jäähdytä punajuuriseos. Sekoita joukkoon tärkkelysvalmiste. Kauli taikinalevy jauhotetulla työtasolla laakeammaksi. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja nosta taikinalevy sen päälle. Ota esille tarjoiluvati ja hahmottele sen avulla sopivan kokoinen ympyrä, jolle lusikoit punajuurigratiinin. Jaa päälle pähkinä- ja sinihomejuusto. Leikkaa keskusta kolmioiksi. Leikkaa ulkokehälle harvakseltaan kolmioita ja lyhennä niiden väliin jäävät taikinanosat puoleen pituuteen. Peitä punajuuritäyte nostamalla ensin lyhennetyt taikinaläpät ylös, seuraavaksi ulkokehän kolmiot ja viimeiseksi sisäkehän kolmiot. Tue taikinankulmat pitkillä puutikuilla ja sipaise kranssin pinta kananmunalla. Kypsennä 225-asteessa kiertoilma-alalämpö -toiminnolla uunin alaosassa noin 15 minuuttia tai tasalämmöllä 225-asteisen uunin alaosassa noin 20 minuuttia. Poista kaikki puutikut kranssin jäähdyttyä. Tarjoa salaatin tai lämpimän kasviswokin kera.   Lämmin rosolli 10 annosta Apetit Isot Uunijuurekset: 1pss (á 500g) Tuoretta omenaa (hapan esim. Granny Smith): 1 kpl Apetit Rypsiöljyä: 1 rkl Suolaa: ½  tl Siirappia: 1 rkl  Työohje: Pese omena ja leikkaa lohkoiksi. Laita Apetit Isot Uunijuurekset ja omenalohkot voideltuun uunivuokaan. Sekoita rypsiöljy, siirappi sekä suola keskenään ja sekoita juuresten joukkoon. Paahda kiertoilmauunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia. Sekoita kerran kypsennyksen aikana.   Hernepesto, cashew 10 annosta Apetit Kotimaisia herneitä: 1pss (á 200g) Cashew pähkinöitä: 150 g Apetit Rypsiöljyä: ½ dl Tuoretta Kotimaista basilikaa: 1 Ruukku Sitruunamehua: 2 rkl Valkosipulin kynsi: 1 kpl Rouhittua mustapippuria: ½ tl  Työohje: Sulata herneet. Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella karkeaksi soseeksi. Anna maustua noin 30 minuuttia. Vinkki: Basilikasta voit käyttää myös varret.

10 syytä käyttää vihannespakasteita

Vihannespakasteet säilyvät tuoreina, laadukkaina ja terveellisinä, koska ne toimitetaan jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian korjaamisen jälkeen. Kotimaisen herneen matka pellolta pakastimeen taittuu noin kahdessa tunnissa. Pakastetut kasvikset säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Esimerkiksi Apetit Kotimainen Herne säilyy tuoreena pakkasessa –20-asteessa vähintään 18 kuukautta. Suomen ilmasto on vihanneksille suotuisa: pitkät kesäpäivät ja valoisat yöt lisäävät aromeja ja parantavat laatua. Ripeän tuotantoprosessin ansioista, kasvisten hyvä, tuore maku säilyy myös pakastettaessa. Kasvikset pakastetaan, kun ne ovat parhaimmillaan – voit nauttia kaikista kotimaisista kasviksista sadonkorjuutuoreena vuodenajasta riippumatta. Vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä: ne on valmiiksi puhdistettu, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Kaikki vihannespakastepussissa on syötävää. Et maksa syömäkelvottomista osista kuten kuorista tai kannoista. Erityisruokavaliota noudattavan ja painoaan tarkkailevan on helppo tehdä valintoja, sillä pakasteiden pakkauksista löytyy tarkat tiedot ainesosista ja ravintosisällöstä. Apetit-vihannespakasteet valmistetaan niin, että ravintoarvot, raikkaus ja tuoreus säilyvät mahdollisimman hyvin. Vihannespakasteet ovat laadukkaita. Apetit valvoo tarkasti käyttämiensä kasvisten tuotantoprosesseja pellolta pakkaseen. Vihannespakasteita käyttämällä säästät aikaa, rahaa sekä vaivaa ja voit olla varma tuotteiden laadusta ja terveellisyydestä.

Korkealaatuisia kasviöljyjä Suomesta

Apetit-konsernin Öljykasvituotteet-liiketoiminnasta vastaava Avena on Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja öljykasvipohjaisten rehuraaka-aineiden tuottaja. Apetitin öljykasvituotteet valmistetaan Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossa, joka jalostaa rypsin ja rapsin siemenistä laadukkaita ja erittäin korkean jalostusarvon tuotteita kasviöljyiksi. Avena käyttää noin 90 prosenttia Suomessa viljellystä rypsin- ja rapsinsiemenistä Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossaan. Puristamon vuotuinen siementarve on lähes puolitoistakertainen Suomen satoon verrattuna.  Ruokaöljyjen tuotanto tapahtuu puhtaasti ja luonnollisin menetelmin fysikaalisilla minimiprosessointimenetelmillä, joissa öljykasvinsiemenestä hyödynnetään 99,9 prosenttia öljyksi ja rypsipuristeeksi. Siemenen arvokkaat ainesosat, kuten antioksidantit, sterolit ja vitamiinit saadaan miedosti lämmittämällä talteen paremmin kuin kylmäpuristuksessa. Rasvan laadun parantaminen suomalaisten ravinnossa on ravitsemussitoumusten tavoitteiden mukaista. Pehmeitä ja tyydyttymättömiä rasvoja sisältävät kasvispohjaiset ruokaöljyt ovatkin kiinteä osa terveellistä ruokavaliota. Rasvahappokoostumukseltaan rypsiöljy on monipuolinen, ja se sisältää sekä omega-6- että omega-3-rasvahappoja.   [ext-link url="https://apetit.fi/tuotteet?c=kasvioljyt"]Katso myös Apetitin kasviöljytuotteet:[/ext-link]  

Apetitin syksyn uutuudet tuovat ruokapöytiin lisää vegaanisia vaihtoehto...

Apetitin syksyn uutuustuotteiden vegaaniset suosikit ovat klassikko Apetit Pinaattikeitto ja Kasvisjauhispizza Vegelover. - Pinaattikeitto on jo pitkään pitänyt paikkansa myydyimpien tuotteidemme joukossa. Klassikon uusi vegaaninen ja maidoton versio on täyttävä ja täyteläinen – ja luonnollisesti se sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen kertoo. Kasvisjauhispizza Vegelover on rinnakkaistuote alkuvuodesta lanseeratulle Kasvisjauhispizza Originalille. Pudasjärvellä valmistettava Kasvisjauhispizza on saavuttanut suosiota muun muassa maistuvan vegaanisen juustonsa myötä. - Uudessa Vegeloverissa täytteenä on lehtipinaattia, paprikaa ja ananasta sekä tietysti rouhittua Kasvisjauhista ja suussa sulavaa vuustoa. Vegelover onkin herättänyt paljon kiinnostusta jo ennakkoon, kun esittelimme tuotetta kesätapahtumissa, Haarasilta-Suutarinen sanoo. Helpotusta kasvisten käytön lisäämiseen – myös lapsille ja nuorille Apetitin missio on luoda kasviksista hyvinvointia. Osana strategiaansa Apetit on sitoutunut seitsemään ravitsemussitoumukseen, joista yhdessä Apetit sitoutui lisäämään kasvisten käyttöä tuotekehityksen keinoin. - Uudet Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit osuvat tähän kategoriaan hienosti. Napit ovat hauska ja helppo tapa tuoda kasviksia myös lasten lautasille – tästä meillä on kokemusta jo nappien aiemman ammattikeittiöissä saavutetun suosion myötä, Haarasilta-Suutarinen sanoo. Kasvisten käytön lisäämistä helpottamaan omiaan ovat myös Tuorekset-uutuudet. Sadonkorjuukasvikset ja Kolmen kaalin wok ovat sesonkiin sopivia sekoituksia, jotka sopivat erinomaisesti niin wokkeihin, pataruokiin kuin keittoihinkin. - Uusissa Tuoreksissa on menty satokausiajattelu edellä. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, esikäsiteltyjä ja paloiteltuja tuoreita kasviksia, joiden avulla on helppo tuoda lisää kasviksia päivään. Raikkaat sekoitukset ovat erittäin monikäyttöisiä arjen helpottajia, niitä voi napsia suurimpaan nälkään vaikka suoraan rasiasta, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.   Yhteystiedot: Riikka Haarasilta-Suutarinen, tuoteryhmäpäällikkö etunimi.sukunimi(a)apetit.fi 010 402 4011 Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö etunimi.sukunimi(a)apetit.fi 010 402 2174   Apetit-uutuudet: Apetit Vegaaninen Pinaattikeitto, 380 g Klassinen arjenpelastaja Apetit Pinaattikeitto ilmestyy pakastealtaisiin nyt myös maidottomana ja vegaanisena versiona. Täyttävä ja täyteläinen, proteiinipitoinen ja herkullinen, täysin kasvispohjainen keitto sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia. Apetit Kasvisjauhispizza Vegelover, 290 g Himoitun Kasvisjauhispizza Originalin runsaasti herkullisia kasviksia sisältävä rinnakkaistuote Vegelover on täysin vegaaninen ja superherkullinen uutuus. Täytteinä Apetit Kasvisjauhista, lehtipinaattia ja ananasta sekä erinomaiseksi todettua vuustoa, eli vegaanista juustoa. Apetit Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä. Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit, 240 g Uudet Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit tuovat kotimaisia kasviksia helposti ja hauskasti myös lasten lautasille. Ohut panerointi ja hieno rakenne tekevät kouluissa ja päiväkodeissa jo vuosia lapsille maistuneista napeista helposti lähestyttäviä. Apetit Pinaatti-raejuustonappi on vähälaktoosinen ja gluteeniton, Apetit Porkkanappi on vegaaninen, maidoton, laktoositon ja gluteeniton. Apetit Kotimainen Järvikalapihvi, 200 g Kotimaisesta hoitokalastetusta särjestä ja ahvenesta valmistetut Järvikalapihvit saapuvat viimein ammattikeittiöistä myös kuluttajien tarjontaan. Järvikalapihvit sisältävät runsaasti proteiinia ja omega3-rasvahappoja. Tuote on gluteeniton ja laktoositon. Todellinen ekotuote. Apetit Tuorekset Sadonkorjuukasvikset, 140 g Sadonkorjuukasvikset sisältävät porkkanaa, keräkaalia ja lehtikaalia. Lisää kasviksia ateriaan helposti esimerkiksi sekoittamalla Tuorekset munakkaaseen. Perinteisten wokkien lisäksi Sadonkorjuukasvikset toimivat myös keitoissa, pataruoissa ja salaateissa. Apetit Tuorekset Kolmen kaalin wok, 130g Kolmen kaalin wok on pirteä sekoitus keräkaalia, punakaalia ja lehtikaalia. Siitä onnistuvat erilaiset wok-ruoat, tai lisää sekoitus esimerkiksi paistetun ja maustetun jauhelihan joukkoon. Rasiasta saa myös helpon kaalisalaatin lisäämällä kaalisekoitukseen salaatinkastiketta.

Maistuvia uutuuksia - helppoa maustamista Apetit-rypsiöljyillä!

Kätevät Apetit-mausteöljyt Uutuustuotteet ovat Apetit Sitruuna-basilika -rypsiöljy 250 ml ja Apetit Valkosipuli-basilika -rypsiöljy 250 ml. Maustetut rypsiöljyt ovat käteviä ruoan maustamisessa, sillä rypsiöljy on raikkaan ja neutraalin makunsa ansiosta loistava pohja mausteille. Apetit-mausteöljyissä makua antavat luontaiset aromit. Apetit Sitruuna-basilika -rypsiöljy toimii parhaiten sellaisenaan salaatinkastikkeena. Maustettu rypsiöljy on terveellinen, raikas ja kätevä salaatinkastike. Apetit Valkosipuli-basilika -rypsiöljy puolestaan toimii monipuolisesti kaikkeen ruoan maustamiseen. Sitä kannattaa kokeilla esimerkiksi pastan joukkoon sekoitettuna. Se on myös aivan loistava mausteöljy annosten viimeistelyyn ja yrteillä höystettynä aromikas leivän dippikastike. Apetit-mausteöljyt on pakattu siroon ja kätevään muoviseen 250 ml:n pulloon. Pullon korkissa on annostelua helpottava suuosa, joka mahdollistaa kasviöljyn kaatamisen ohuena nauhana annoksiin tai vaikkapa majoneesin raaka-aineeksi.   Sydänmerkki-tuote Apetit-rypsiöljyllä on Sydänmerkki, joka osoittaa, että kyseinen tuote on terveyden kannalta parempi vaihtoehto. Tuote edistää pehmeiden kasvirasvojen saantia ja on hyvä vaihtoehto kovien rasvojen sijaan käytettynä. Rypsiöljyssä omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat optimaalisessa suhteessa. Tämä on tärkeää, sillä nämä rasvahapot vaikuttavat toistensa hyödynnettävyyteen aineenvaihdunnassa. Eli jos omega-6-rasvahappoa on liikaa, heikkenee omega-3-rasvojen vaikutus ja päinvastoin. Rypsiöljy osana terveellistä ruokavaliota Rypsiöljy on monipuolinen kasviöljy, joka sopii paistamiseen, leivontaan, marinadeihin ja salaatinkastikkeisiin. Neutraalin makunsa ja värinsä ansiosta se on monen ammattilaisen valinta. Rypsiöljy sopii täydellisesti käytettäväksi esimerkiksi taikinoissa, joiden ohjeessa on käytetty sulatettua rasvaa. Rypsiöljy sekoittuu hyvin muiden ainesosien kanssa ja lopputuloksena on koostumukseltaan pehmeitä leivonnaisia. Käytössä noin 3/4 dl rypsiöljyä vastaa 100 g sulatettua margariinia tai voita. Suomen Ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksissa suositellaan rypsiöljyn käyttöä rasvan lähteenä. Rypsiöljyn hienous piilee siinä, että siitä saa päivittäin tarvittavat välttämättömät omega-rasvahapot ja se soveltuu hyvin ruoanlaittoon. Rypsiöljyn sisältämä alfalinoleenihappo (omega-3) edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä. Muista lisäksi monipuolinen ruokavalio ja terveelliset elämäntavat. Aineenvaihduntamme tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen sisältämiä välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvaa ei ole syytä välttää, mutta sen määrään ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Suomalaisten rasvansaannista 75 % tulee elintarvikkeiden piilorasvasta. Tarkista usein käyttämiesi elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä tyydyttyneen rasvan määrä ja valitse arkeen tuotteita, joissa tyydyttyneen rasvan osuus on alhainen. Käytä kotikeittiössä juoksevia kasviöljyjä kuten suomalaisista siemenistä puristettua, Apetit-rypsiöljyä ja Apetit-mausteöljyjä.   Tuotetiedot Apetit Sitruuna-basilika -rypsiöljy 250ml 6420616980758 Apetit Valkosipuli-basilika -rypsiöljy 250ml 6420616980796 Ainekset: suomalainen rypsiöljy (rypsin ja rapsin siemen), luontaiset aromit. Omega-3      10 g /100 g Omega-6      21 g/100 g E-vitamiini 20 mg (167 % päivittäisen saannin vertailuarvosta) Lisätiedot Jenny Tallberg, kehityspäällikkö etunimi.sukunimi(a)avena.fi +358 10 402 2342   Reseptiikkaa: KEVÄTSALAATTI 4 annosta (valmistusaika 15 min) Ainekset 1 nippu          parsaa 1 ps (80 g)    babypinaattia 1 nippu          kevätsipulia 1 ps (200 g)  Apetit Kotimainen Herne Kastike 2 rkl               Apetit Sitruuna-basilika rypsiöljy 1 rkl               valkoviinietikkaa sormisuolaa ryytineidon eli Nigellan siemeniä Huuhtele parsat ja taita päästä pois kova kantaosa. Keitä parsaa kiehuvassa vedessä noin 5 minuuttia ja jäähdytä se sitten nopeasti jääkylmässä vedessä. Huuhtele pinaatti ja sipulit. Leikkaa sipulit ja parsa haarukkapaloiksi. Sekoita salaattikulhon pohjalla kastikkeen ainekset. Lisää kasvikset, sekoita ja tarjoa heti.   PAPUMELANZANE 4 annosta Ainekset 2                    munakoisoa tai kesäkurpitsaa 1 rkl               merisuolaa 3 rkl               Apetit Valkosipuli-basilika rypsiöljy 1 ps (200 g)  mozzarellaraastetta Kastike 1 rkl               Apetit Valkosipuli-basilika rypsiöljy 1 ps (200 g)  Apetit Kotimainen Sipulikuutio 1 ps (300 g)  Apetit Papusekoitus 1 pkt (500 g) tomaattimurskaa 3 dl                vettä 1 rkl               tummaa balsamicoa mustapippuria 1 rkl               kasvisfondia 2 rkl               pizzamaustetta Tarjoiluun kirsikkatomaatteja basilikaa vihreää salattia Kuumenna kastikkeen kasviöljy kattilassa ja kuullota sipulikuutiot siinä. Lisää loput kastikkeen ainekset kattilaan. Keitä hiljalleen kannen alla. Huuhtele munakoisot ja viipaloi ne pituussunnassa. Jaa viipaleet leikkuulaudalle ja ripottele niille suolaa. Anna suolan itkettää munakoisoa noin 20 minuuttia. Taputtele viipaleet kuiviksi talouspaperilla tai keittiöliinalla. Levitä viipaleet leivinpaperille uunipannulle ja paahda 225-asteessa 15 minuuttia. Sipaise uunivuoka kasviöljyllä. Lado siihen kerroksittain paahdettuja munakoisoviipaleita, kastiketta ja mozzarellaraastetta. Säästä noin kolmannes juustoraasteesta päällimmäiseksi. Paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Vinkki! Voit tehdä tämän ruuan myös kesäkurpitsasta. Itkettämistä ei tällöin tarvita mutta paahda kesäkurpitsasiivut munakoison tavoin, niin lopputulos on herkullinen.



Blogit
Pellosta pipettiin

Ratkaiseeko teknoruoka tulevaisuuden ruokakriisin? Elintarvike- ja ruoantuotantoteknologian kehitys on välttämättömyys kasvavan väestön ruokkimiseksi. Haasteena ruokatuotannolle on myös tarve tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä alueilla. Tulevaisuudessa uusien ruokainnovaatioiden määrä lisääntyy ja tuotekehitys tulee kiihtymään yhä entisestään. Uuden teknologian mahdollistamia innovaatioita on käytössä jo nyt: vertikaaliviljelmillä kasveja viljellään pystysuunnassa ja bioreaktoreissa kasvatetaan kasvi- ja eläinsoluja ruoantuotantoon. Puhutaankin eläintenjälkeisestä taloudesta, jossa eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa tai kananmunia kyllä tuotetaan, mutta täysin ilman eläimiä: laboratoriossa. Myös viljelyä voidaan optimoida teknologian avulla – ehkä tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät mittaavat optimaalisimmat kasteluajat ja robotit hoitavat kastelun tai lannoituksen. Nykymallin maatalous on altis ja haavoittuvainen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille uusille olosuhteille: kuivuudelle, sään ääri-ilmiöille ja epävarmuudelle. Uusia keinoja ja ratkaisuja tarvitaan siis kipeästi. Teknologia ja ihanneminä Teknologian kehitykseen liittyy vahvasti myös biohakkerointi. Ihmisillä on luontainen kiinnostus omia kehontoimintoja ja terveyttä kohtaan, ja teknologian kehittyminen mahdollistaa niiden mittaamisen ja tarkkailun aivan uudella tavalla. Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä. Pian tietoja yksilön terveydentilasta on mahdollista välittää suoraan esimerkiksi ruokakauppojen suosittelualgoritmeille, jotka poimivat ostoskoriin kaupan valikoimista juuri sen hetkistä terveyttä parhaiten edistäviä ja tukevia ruokia. Tämä voi olla todellisuutta ainakin terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että oman perimän perusteella luodaan yksilölliset ravitsemussuositukset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yksilön terveydentilaa. Luonnollista vai luonnotonta? Vaikka elintarvikkeiden teollistuminen mahdollistaa halvemman tuotannon ja mahdollisuuden valvoa tuotantoa, pitkälle viedyt tieteelliset prosessit saattavat näyttäytyä tavallisille ihmisille kaukaisina ja pelottavina. Emme välttämättä ymmärrä, miten syömämme ruoka on tuotettu tai mistä raaka-aineista se koostuu. Kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki teollisesta elintarvikkeesta, joka muistuttaa vain vähän alkuperäistä raaka-ainetta. Myös perinteisempiä teollisia elintarvikkeita, kuten makkaraa, on syöty jo vuosikymmeniä: kaupan hyllyltä poimitun paketin sisältö muistuttaa varsin vähän sen valmistukseen käytettyä eläintä. Voidaankin kysyä, eikö kaikki ruoka ole jollakin tavalla prosessoitua? Ihmisten asenteita ja julkista keskustelua ei voida jättää huomiotta, koska tuotteiden kysyntä määrittää lopulta sen, mitä tarjotaan. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä on tärkeä tarkastella. Väestön ruokkimiseksi ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan siis läpinäkyviä ja ympäristövaikutuksiltaan kestäviä tuotantoketjuja teknologian kehityksen ohella. Vuonna 2025 Luonnon määräämät kasvukaudet menettävät merkitystään, kun tuotanto siirtyy enenevissä määrin uusien teknologioiden mahdollistamiin tuotantolaitoksiin. Satokausi on aina. Ruokaostoksia tehdään verkossa entistä enemmän. Ostopäätöksiimme vaikuttavat yhä useammin algoritmien tekemät suositukset, jotka perustuvat aikaisempaan ostokäyttäytymiseen ja kehontoimintoihin. Kaupassakäynti muuttuu arkisesta suorituksesta vapaa-ajanviettotavaksi. Ruokakauppojen on pystyttävä tarjoamaan aistikokemuksia, elämyksiä ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Aidoista ja oikeista raaka-aineista tulee luksushyödykkeitä teollisten ja tasalaatuisten elintarvikkeiden arkipäiväistyessä. Esimerkiksi villejä marjoja tarjotaan luksustuotteina. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Maailma lautasellani

Merkitykselliset tarinat ohjaavat valintoja Ruoan tarjonta on monipuolistunut valtavasti globalisaation myötä. Kaikki mitä kuvittelee, on saatavilla. Nopeasti vaihtuvat mieltymykset haastavatkin yrityksiä, sillä ruokavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä – valittujen tuotteiden ja niiden tuotannon pitää puhutella ja tukea omaa arvomaailmaa. Suomessa maailmanlaajuiset ruokailmiöt näkyvät etenkin tuontiruoan tarjonnan monipuolistumisena: marketin hyllyltä löytyy tuotteita kaikkialta maailmasta. Nykyään myös tavallisilla ihmisillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista ruokaa syödään. Kysyntään reagoidaan entistä nopeammin ja herkemmin, sillä kilpailu elintarvikealalla on kovaa. Tuotekehityksen reagointinopeutta testataan jatkuvasti myös sosiaalinen median alustoilla ja varsinkin Instagramin ansioista. Eri vaikuttajien jakamat kuvat saavat aikaan maailman laajuisia trendejä silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä kaikkialla näkyy värikkäitä smoothiekulhoja ja yliampuvia pirtelöitä, mikä saa trendeistä kiinnostuneet ja ketterät elintarvikevalmistajat ja kahvilaketjut toimimaan rivakammin kuin koskaan. Globalisaatiolla on monet kasvot Samalla kun ruoka- ja hyvinvointitrendit ylittävät mantereiden rajat, ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Tuotantoketjut saattavat olla pitkiä, jolloin ruoan alkuperä hämärtyy. Informaatiota ruoan aidosta alkuperästä voi olla vaikea saada. Esimerkiksi einesaterian ainesosat saattavat tulla usealta eri mantereelta ja niitä on voitu prosessoida useassa eri paikassa matkan varrella. Tällöin yhdenkään maan elintarvikeviranomaisella ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tuotantoprosessista. Sanotaankin että syömme usein ruokaa, joka ei tule mistään eli ”food from nowhere”. Monen on vaikea ymmärtää, että omien valintojen vaikutukset saattavat näkyä toisella puolella maailmaa. Vastareaktiona yhä suurempi osa ihmisistä kaipaa läpinäkyvyyttä tehdäkseen kestäviä ja hyviä valintoja niin ihmisten kuin eläintenkin elinolosuhteita ajatellen. Kotimaisen ruoan suosiminen on yksi keino varmistaa ruoan kestävä alkuperä sekä tuotannon jäljitettävyys. Varmasti tästä syystä kotimaisen ja paikallisen ruoan suosio näyttää vain lisääntyvän. Se vaikuttaakin olevan yksi kestävästi kasvava trendi. Vuonna 2025 Uusille massatuotteille ei riitä enää vahvaa kysyntää, vaan tuotteiden täytyy puhutella täsmällisemmin eri kohderyhmille. Ruokatrendit syntyvät yhä useammin sosiaalisen median kanavissa ja ovat aiempaa pirstaloituneempia. Pienten asiakasryhmien rooli kasvaa, jolloin kaikkia ei tarvitse tai edes kannata yrittää miellyttää. Vapaaehtoinen avoimuus ja läpinäkyvyys puhuttelevat. Ne toimijat, jotka voivat pelata aidosti avoimin kortein hyötyvät eniten. Ihmiset haluavat olla entistä voimakkaammin kosketuksissa ruoan alkuperään ja siten osa ruoan tarinaa. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue teknologian kehityksen vaikutuksista ruoantuotantoon täältä> Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Lasketko kaloreita vai CO2-päästöjä?

Kun yksi maapallo ei riitä - iltapalaksi ilmastonmuutos Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat jopa yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta eli hiilijalanjäljestä. Tämä yllättää monen, sillä viime vuosina kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa on ruoka jäänyt vielä aika näkymättömään osaan. Vaikka yksittäisen ruoka-annoksen ilmastovaikutukset voivat jäädä melko vähäpätöisiksi, ei mitään muuta tuotetta käytetä joka päivä useita kertoja päivässä. Vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna yhden merkittävimmän ruokamurroksen äärellä. Väestönkasvu jatkaa kiihtymistään, mikä asettaa valtavia haasteita globaalille ruokajärjestelmälle. Väestönkasvun rinnalla elintason nousu asettaa jopa väestönkasvua suurempia paineita kestävälle ruoantuotannolle. Vauraampi elämä ei pelkästään lisää ruoan kysyntää, vaan myös resurssi-intensiivisempien elintarvikkeiden kuten lihan, maitotuotteiden sekä jalostettujen elintarvikkeiden) kysyntää ja vaikuttaa ruokahävikin kasvuun. Esimerkiksi korkean elintason maissa ruokahävikin määrät ovat valtavia: keskiverto suomalainen heittää vuodessa 23 kg syötäväksi tarkoitettua ruokaa roskiin. Tiesitkö, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta? Suurinta osaa maapallon viljelymaista hyödynnetään tuotantoeläinten ruoan sekä biopolttoaineiden tuotantoon eli ei suoraan ihmisten ravinnoksi. Kasvavan väestön ruokkiminen maapallon kantokyvyn rajoissa on mahdollista, mutta se vaatii radikaaleja muutoksia ihmisten ruokavaliossa ja kulutustottumuksissa. Paine kasvispitoisempaan ruoan suosimiseen kasvaa koko ajan, sillä lihan tuotanto ja kulutus ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Kasvissyöntiin suhtautuminen onkin muuttunut yhä myönteisemmäksi. Tämä aikaansaa positiivista kierrettä: kuluttajat kiinnostuvat eri vaihtoehdoista, mikä puolestaan kasvattaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysyntää ja tarjontaa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia maapallon sietokyvyn rajoista, ja moni yrittää omilla valinnoillaan auttaa. Ikävää on, että tämä tuottaa monelle myös ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Niin kutsutusta ilmastoanoreksiasta, eli ilmastoahdistuksesta aiheutuvasta oman ruokavalion syömishäiriöisestä rajoittamisesta kärsivät etenkin nuoret. Mikä sitten reseptiksi ilmastoahdistukseen? Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallista tahtoa. Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytymiseen tullaan vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskunnalliselta tasolta esimerkiksi hintapolitiikalla, säännöstelyllä ja rajoittamalla saatavuutta. Voi hyvin olla mahdollista, että historiasta tutut ruokarajoitukset palaavat joidenkin kriittisimpien elintarvikkeiden osalta osaksi kulutustamme. Vastuuta ei joka tapauksessa voi laittaa yksittäisten ihmisten ostopäätösten kontolle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kaikki päätökset tehdään sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Vuonna 2025 Yleinen arvoilmasto muuttuu kasvissyönnin suhteen yhä myönteisemmäksi, mikä lisää kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Yhä useampi laskee kaloreiden sijaan CO2-päästöjä. Matalapäästöisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Ruokahävikin vähentäminen tulee olemaan keskiössä, kun pyritään vastaamaan väestön ja siten myös ruoan kysynnän kasvuun. Innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä kaivataan. Ruoan kulutus jakautuu entistä enemmän kahtia ja syömisestä tulee yhä useammin kannanotto moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka vastaavat kuluttajien arvoja. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Seuraavassa blogitekstissä käsitellään ruokamaailman avartumista ja ruokakulttuurien iloista sekoittumista, lue teksti täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Olemme mitä syömme?

Kohti yksilöllistä ja kokemuksellista ruokaelämystä Suomessa on perinteisesti ollut varsin yhtenäinen ruokakulttuuri, jonka myötä vielä parikymmentä vuotta sitten kodeissa syötiin pitkälti samoja arkiruokia. Muutos kohti merkityksellisempiä ruokavalintoja on ollut nopea ja dramaattinen – 2010-luvulla samassa kotitaloudessa voidaan noudattaa useaa eri ruokavaliota tai näiden yhdistelmiä hyvin vaihtelevista syistä. Nähdäänkö tulevaisuudessa entistäkin yksilöllisempiä ruokailutottumuksia? Ravinnon lisäksi ruoka on tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke. Uudet trendit seuraavat toisiaan ja erilaisten ruokavalioiden määrä lisääntyy. Joku on ilmastosyistä vegaani, kun taas toinen valitsee luomutuotteita. Trendeillekin on vastareaktionsa: joukko ihmisiä ei tietoisesti noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Toisaalta niin sanottu hybridikuluttaminenkin lisääntyy.  Arkena syödään vegaanisesti, mutta lauantaibrunssilla kavereiden kanssa voi lautaselle ottaa munia ja pekonia. Ruokailuun liittyvät valinnat ovat monen motiivin summa, ja yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on kiivastahtinen arki. Vaikka toiselle ruoanlaitto on itsensä ilmaisua, toiselle se on pakollinen paha. Työelämän muutokset muovaavat elämänrytmiä ja toisaalta vapaa-ajalta odotetaan paljon. Monenlaisten arkea helpottavien palveluiden suosio kasvaa ja ruoanlaitosta tulee aiempaa enemmän valinta: kokataan, kun siltä tuntuu. Kaikilla ei ole varaa valita Elämyksellisyyden kaipuu näkyy ruokakaupassa. Appelsiinimehukoneet ja artesaanituotteet tekevät ostosreissusta erityisen kokemuksen hyvätuloisten joukossa, joille ruoka on muutenkin keskeinen osa henkilökohtaista hyvinvointia. Samaan aikaan yhteiskunta eriarvoistuu kasvavaan tahtiin, jolloin ruokavalinnat ja niiden vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin pirstaloituvat yhä näkyvämmin eri tuloluokkien keskuudessa. Kaikilla ei ole varaa syödä terveellisesti Suomessakaan. Tämän vuoksi elintapojen aiheuttamat terveysongelmat ja kansansairaudet kasaantuvat yhä useammin juuri väestön haavoittuvimpiin ryhmiin. Kulutusvalintojen taustalla on monta syytä – hinnan lisäksi terveellisyys on vain niistä yksi. Terveellisen ruoan määritelmä voi olla hyvin yksilöllinen, kun karismaattiset terveysgurut horjuttavat luottamusta kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kaiken informaatiotulvan keskellä hämmennys on taattu. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on ikävä kyllä nähtävissä yhä suurempaa vastakkainasettelua. Jokainen saa itse valita, mihin haluaa uskoa. Ruoan pitää olla edullista, jotta kaikilla olisi siihen varaa, mutta myös elämyksellisyyttä ja luksusta kaivataan. Terveyden tasa-arvo heikkenee, jos kuilu pieni- ja suurtuloisten välillä kasvaa. Olemmeko matkalla kohti entistäkin eriytyneempiä kulutuskuplia? Vuonna 2025 Ruoan kulutus pirstaloituu pienempiin ryhmiin. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kiireistä arkea helpottavat palvelut lisääntyvät. Valmisruokien ja ruoanlaittoa helpottavien puolivalmisteiden kulutus kasvaa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa kahtiajakautumiseen. Tulevaisuudessa sekä kalliiden luksuselintarvikkeiden että kaikista halvimpien elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Syömisellä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Puhutaan erityisesti täsmähyvinvoinnista, jolloin pyritään syömään sitä, mitä keho ja mieli juuri sillä hetkellä tarvitsevat Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue lisää ruoan ympäristövaikutuksista täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yhteensä noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa päätyy vuosittain hävikiksi Suomessa. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokahävikillä on iso jälki maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus onkin erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan - vain hävikiksi päätyäkseen. Ympäristövaikutukset ovat siis syntyneet läpi koko ketjun turhaan. Pelkästään Suomessa kotitalouksissa hävikkiruoaksi päätyneiden ruokien ilmastovaikutus vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä. Yleisin syy ruoan päätymiseksi hävikkiin on ruoan pilaantuminen. Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruoan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Monipuolisenkin aterian saa aikaan ilman hävikkiä. Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan. Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis. Hävikkiä pienemmäksi yhteistyöhankkeilla ja tarkalla tuotannonsuunnittelulla Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi. Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla.  #hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu Hursti, Juuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa.  Lähteet: havikkiviikko.fi Lue lisää aiheesta Apetitin sivuilta: 10 syytä käyttää vihannespakasteita

Myytinmurtajat: Voivatko pakasteet olla tuoreita – 3+1 faktaa pakastamise...

Voivatko pakasteet olla tuoreita? Mitä pakastaminen oikeastaan tarkoittaa – ja miten se tehdään ruokateollisuudessa? Miten sana pakaste puolestaan syntyi? Apetitin pakasteasiantuntijat vastaavat.   1. Mitä teollinen pakastaminen tarkoittaa ja voivatko pakasteet olla tuoreita? Teollista pakastamista ohjaavat tiukat määritelmät. Teollisesti pakastettavien kasvisten prosessi on suunniteltu niin, että kasvisten ravintopitoisuus säilyy mahdollisimman hyvänä pellolta pakkaseen asti. Teollisesti pakastettavat kasvikset pestään, pilkotaan ja kuumennetaan aina nopeasti ennen pakastamista. Nopean kuumennuksen ansiosta kasvisten nahistumisprosessi pysähtyy ja kasvis säilyttää paitsi kauniin ulkomuotonsa, myös ravinteensa. Kuumentamisen jälkeen tuotteet jäähdytetään ensin kylmäksi, jonka jälkeen ne pakastetaan. Teollisessa leijupakastuksessa yksittäisen kasvispalan pakastuminen vie aikaa vain muutamia sekunteja. Nopean pakastuksen avulla kasvisolujen reaktiot saadaan pysäytettyä ja kasvikset pitävät hyvin tuoreutensa ja ravintoarvonsa. Pakastuslämpötila on keskimäärin -30 astetta. Pakastamisen jälkeen tuotteita säilytetään -25– -27-asteessa. Pakastetut kasvikset ovat siis tuoreita!   2. Miten pakastekasvikset kannattaa sulattaa käyttöön? Pakastekasvikset kannattaa sulattaa käyttöön nopeasti, sillä pitkään kestävän sulatuksen aikana kasvikset menettävät vesiliukoisia ravintoaineita. Lisää hävikkiä tulee, jos kasvikset huuhdellaan keittämisen jälkeen. Jäiset kasvikset kannattaa siis lisätä suoraan kiehuvaan veteen tai kuumalle pannulle. Kaikkia kotimaisia Apetit-pakastekasviksia voi myös käyttää sulatuksen jälkeen sellaisenaan, ilman lämmittämistä.   3. Voiko sulanutta pakastetta pakastaa uudestaan? Jos pakasteet on kuumennuskäsitelty sulamisen jälkeen, ne voidaan pakastaa uudestaan kotona. On esimerkiksi turvallista pakastaa kypsennetty ruoka, jonka tekemiseen on käytetty pakastettuja tuotteita. Sen sijaan sulanutta tuotetta, jota ei ole kuumennuskäsitelty, ei pidä pakastaa uudestaan. Esimerkiksi täysin sulaneita pakastekasviksia ei tule pakastaa uudestaan, ellei niitä ole paistettu tai keitetty. Ruokateollisuudessa ei myöskään koskaan pakasteta kertaalleen sulanutta tuotetta – tästä määrää laki.   + Miten sana pakaste syntyi? Pakaste-sana keksittiin vuonna 1946. Paulig järjesti kuluttajille sanakilpailun, jossa etsittiin toimivampaa vaihtoehtoa pakastetuista tuotteista käytetyn syväjäädytystuote-termin tilalle. Pakaste-sanan on siis keksinyt kilpailuun osallistunut yksityishenkilö. Kilpailussa toiseksi tuli jäädyte, kolmanneksi puolestaan jäiste.  (Lähde: https://www.kielikello.fi/-/kansa-kielen-asialla)  


Vastuullisuus Apetitilla
Haku Apetit-kummijoukkueeksi on nyt käynnissä

Apetit-kummijoukkueet toimivat lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin puolesta Tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikuntaa, Apetit aloittaa kummijoukkuetoiminnan. Jatkossa vuosittain valittavat Apetit-kummijoukkueet saavat kauden ajaksi rahallista tukea, joka käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Kummijoukkuevalinnoissa painotetaan seuran tai joukkueen paikallisesti merkittävää työtä, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Apetitin kummijoukkueet valitaan yhtiön tuotantopaikkakuntien, Säkylän, Kirkkonummen ja Pudasjärven läheisyydestä. ”Apetitin visio hyvinvointia kasviksista ulottuu tuotteitamme pidemmälle. Haluamme tukea tärkeää työtä lasten liikunnan eteen tekeviä seuroja. Käynnistämme kummijoukkuetoiminnan paikallisesti kehittääksemme entisestään läsnäoloamme ja vuorovaikutustamme tuotantopaikkakunnillamme”, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen kertoo. Mitä Apetit-kummijoukkueelta vaaditaan? Apetit-kummijoukkue on paikkakunnallaan ansiokasta juniorityötä tekevä seura tai joukkue, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Kummijoukkueeksi hakevalla seuralla on selkeät periaatteet kiusaamisen ja syrjimisen estämiseksi: jokaisen tulee kokea olevansa tervetullut seuran toimintaan ja kaikki halukkaat saavat harrastaa ja liikkua omalla tavallaan. Apetitin kummijoukkueilleen myöntämän tuen täytyy suoraan edesauttaa seuran toimintaa sekä lasten ja nuorten liikkumista. Mahdollisia tuen käyttämiskohteita ovat esimerkiksi varustehankinnat ja turnausmatkat tai esimerkiksi vähävaraisten lasten ja nuorten harrastuksen tukeminen. Kummijoukkueelle myönnetyn tuen kohdennus tulee todentaa Apetitille selkeästi. Kummijoukkueeksi hakeva seura tai joukkue sitoutuu viestinnälliseen yhteistyöhön Apetitin kanssa tuettavan kauden ajaksi. Apetit-kummijoukkueet valitaan vuodeksi kerrallaan. Kummijoukkuehaku on nyt käynnissä vuodelle 2020. Hae kummijoukkueeksi täältä.

Työturvallisuutta kehitetään ennaltaehkäisevällä toimintamallilla

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Kaikilla Apetit-konsernin toimipisteillä pidetään työturvallisuuskoulutuksia. Vuonna 2019 noin 280 apetitlaista osallistui työturvallisuuskoulutukseen. Tehtailla pidettävien työturvallisuuskoulutusten ja työsuojelupäivien lisäksi Apetitin verkko-oppimisympäristössä käsitellään säännöllisesti työturvallisuusaiheita. Koulutusten myötä esimerkiksi työturvallisuushavaintojen määrä on noussut selvästi. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä.

Räpin koetila osana Carbon Action -hanketta

Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyi mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti. Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä. Apetit teki Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025 Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta. Sitoumus koostuu kahdesta osasta: Apetit sisällyttää hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidensä viljelyohjeisiin ja kouluttaa kaikki sopimusviljelijänsä maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi Räpin koetila tuodaan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä. Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.

Apetit pienentää ympäristövaikutuksiaan bioenergialaitos-investoinnilla

Yksi Apetitin yritysvastuuohjelman tavoitteista on pienentää konsernin hiilidioksidipäästöt* tuotantotonnia kohden puoleen nykyisestä vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteeseen päästään Kantvikin kasviöljypuristamon yhteyteen rakennettavan bioenergialaitoksen myötä. Öljynpuristus on konsernin energiaintensiivisin prosessi. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun, joten vaikutus CO2-päästöihin on merkittävä. Laitos myös kasvattaa tehtaan energiaomavaraisuutta. CO2-päästöjen pienentymisen lisäksi bioenergialaitos luo mahdollisuuden käyttää tuotannon sivuvirtoja nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa. Bioenergialaitoksessa voidaan polttaa tuotannon sivujakeita, kuten esimerkiksi siementoimitusten mukana tulevia olkijakeita ja seulontajaetta. Tulevaisuudessa tehtaan tarvitsema höyryenergia tuotetaan bioenergialaitoksessa. Laitoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2020. Investoinnin kustannukset ovat 5,2 miljoonaa euroa.   *Apetitin ilmastovaikutusten laskenta perustuu yhtiön tuotantolaitosten energiankulutukseen sekä energian tuotantotapoihin.

Työelämätaitoja ja laaja-alaista osaamisen hyödyntämistä koululaisill...

Apetit on tehnyt jo vuodesta 2015 yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylä Helsinki-Vantaan kanssa. Yrityskylässä kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja pienoisyrityksissä. Apetitin henkilöstönkehityksen trainee Anni vieraili Yrityskylässä ja tarkkaili toimintaa kasvatustieteilijän silmin. Nopeasti oli ymmärrettävissä, miksi Yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa. Yrityskylässä oppilaat suunnistavat työelämän saloihin eri yritysten tehtävissä. Kylä muodostuu värikkäistä yrityskioskeista ja kylän sydämessä olevasta torista. Päivän aikana oppilaat eläytyvät mitä moninaisempiin ammatteihin ja tekevät tiivistä yhteistyötä eri yritysten välillä. Oppilaat saavat tabletit, joista löytyy jokaiselle yksilöllinen ohjeistus ja työtehtävät sekä työpäivästä ansaittu korvaus, jota on mahdollista käyttää ostamalla päivän aikana eri yritysten tuotteita tai palveluita. Monipuolisesti tehtäviä Apetitin pienoisyrityksessä oppilaat pääsevät tutustumaan hankinta- ja tuotepäällikön, myynti- ja markkinointipäällikön sekä tuoteasiantuntijan rooleihin. Oli mahtavaa huomata, miten innostuneesti oppilaat heittäytyivät rooleihin sekä tutkivat innokkaina Apetitin tuotevalikoimaa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä heille annetuista työtehtävistä. Monipuoliset tehtävät osoittivat, miten laajaa osaamiskenttää sekä työelämätaitoja oppilaat joutuvat, ja saavat, hyödyntää päivän aikana. Apetitin työpäivän aikana oppilaat tarvitsivat neuvottelutaitoja viljelysopimusta tehdessä, käyttivät luovuuttaan markkinointimateriaalia luodessa ja maistattaessa tuotteita sekä käyttivät koko tiimin vahvuuksia ja kannustusta uusien haasteiden edessä. Työelämän taitoja jo hallussa Oppilaiden heittäytyminen ja periksiantamaton asenne aluksi haastavalta tuntuvien tehtävien edessä sai pohtimaan, miten upealla tavalla nuoret ovat omaksuneet nykypäivän työelämässä tarvittavia työelämätaitoja. Yritysten sisällä ja välillä neuvoteltiin rakentavasti oman yrityksen vahvuuksia ja omaa osaamista peilaten, pohdittiin kriittisesti vaihtoehtojen kannattavuutta sekä vaikuttavuutta, verkostoiduttiin eri yritysten toimijoiden kanssa sekä toimittiin empaattisen rauhallisesti myös vaikeissa tilanteissa. Oppilaiden itseohjautuvuus ja nopea kyky omaksua uutta tekivät suuren vaikutuksen. Apetitin ja Yrityskylän jakama arvopohja ja oppilaiden iloisen pirskahteleva into työtehtävien parissa ovat saaneet meidät innokkaana jatkamaan yhteistyötä Yrityskylän kanssa. Toivottavasti saamme Yrityskylän kasvatteja kollegoiksemme jo lähitulevaisuudessa!   Anni Alamettälä Jutun kirjoittaja työskentelee Apetitilla HRD-traineen tehtävissä, erityisesti henkilöstönkehityksen parissa. Yrityskylän toimintaa Anni tarkkaili paitsi apetitlaisena, myös kasvatustieteilijän silmin.

Hyvä pakkaus suojelee tuotetta tuotannossa ja jakeluketjussa

Elintarvikepakkauksen tärkein tehtävä on suojella tuotetta sen matkalla tuotannosta kuluttajalle. Hyvä pakkaus helpottaa elintarvikkeen käsittelyä jakeluketjussa, pitää tuotteen tuoreena ja ehkäisee ruokahävikin syntymistä. Asianmukainen pakkaus varmistaa sen, että tuote päätyy kuluttajan käsiin vahingoittumattomana ja tuoreena. Muovi on monipuolinen, kestävä ja kevyt materiaali, joka sopii ominaisuuksiensa vuoksi hyvin elintarvikkeiden pakkausmateriaaliksi. Muovin kestävyyden ansiosta pakkausmateriaalin määrää voidaan muovipakkauksissa minimoida. Ohutkin muovikerros voi olla erittäin kestävä, eikä rikkoudu hankauksessa tai kevyistä iskuista. Muovi on ketterä materiaali, joka taipuu helposti moneen muotoon ja tarpeeseen. Muovi kestää mainiosti esimerkiksi rasvaisia ja märkiä elintarvikkeita ja mahdollistaa täysin läpinäkyvän pakkauksen, josta kuluttaja voi ostohetkellä tarkastella tuotetta. Vaihtoehtoisesti muovista on mahdollista myös valoa läpäisemättömiä pakkauksia, jotka suojaavat tuotetta valolta. Apetit -pakastepussien materiaalina käytetään paljon polyeteeniä, joka monomateriaalina pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan jo nyt Suomen muovikierrätyksessä. Myös Apetit Tuorekset-rasiat ovat kierrätettävää PET-muovia. Apetit kehittää pakkauksiaan jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi ja Apetitin tavoite muovista valmistettujen pakkausmateriaalien suhteen on tuotteen säilyvyyttä ja laatua heikentämättä: • käyttää kierrätettäviä pakkausmateriaaleja • lisätä uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen pakkausmateriaalien käyttöä • vähentää pakkausmateriaalien kulutusta Pakkausinnovaatio ammattilaiskeittiöön Apetit lanseerasi ammattikeittiöille uuden helppokäyttöisen bag-in-box -rypsiöljypakkauksen. Ympäristöystävällinen aaltopahvilaatikko on tehty 100-prosenttisesti uusiutuvasta raaka-aineesta ja pakkauksen pussin voi kierrättää energiakeräykseen. Pussin valmistukseen tarvitaan lähes 80 % vähemmän muovia verrattuna perinteiseen muovikannuun. Lue lisää kierrätyksestä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivulta ja löydä itseäsi lähinnä olevat kierrätyspisteet täältä.


Mediayhteydet

Sijoittajayhteydet

Apetit-aineistopankki

Tilaa Apetitin tiedotteet