Vuonna 2022 kylvettiin 6 000 hehtaaria syysöljykasveja

Vuonna 2022 kylvettiin 6 000 hehtaaria syysöljykasveja

Suomessa noin viisi prosenttia vähän yli miljoonan hehtaarin vilja-alasta kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Viime syksynä syysviljojen kylvöala oli Luken tilastojen mukaan tavanomaista enemmän eli noin 100 000 hehtaaria. Syysöljykasvien eli syysrypsin  ja -rapsin kylvöala tuosta kokonaisuudesta oli 6 000 hehtaaria. Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolaista syysöljykasvien viljelyala ilahduttaa.

”Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen huono kaikille vilja- ja öljykasveille, innostusta syysöljykasvien viljelyyn on kylvöalan perusteella ollut. Niissä nähdään potentiaalia ja viljely saa jatkuvuutta. Se on tärkeää Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta”, Korolainen sanoo.

Syysöljykasveilla useita etuja – talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja syysviljely tasaa työhuippuja

Syysöljykasvien etuna voidaan pitää sitä, että niillä on suurempi satopotentiaali kuin kevätöljykasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo ravinteita ja estää niitä huuhtoutumasta sulamisvesien mukana keväällä. Lisäksi se sitoo hiiltä.

”Syysöljykasveilla on vankka juuristo, joka parantaa maan rakennetta jopa kevätöljykasveja tehokkaammin. Syyskylvöiset kasvit myös hyödyntävät kevätkosteuden tehokkaasti”, Korolainen listaa etuja.

Rypsillä ja rapsilla on yleisesti hyvä esikasviarvo. Myös tuholaispaine on kevätöljykasveja pienempi. Erityisesti syysrypsi päästään usein myös puimaan niin aikaisin, että samalle lohkolle ennätetään kylvää vielä syysviljaa ja sen kylvö- ja korjuuajat tasaavat työhuippuja.

Öljykasvien viljeleminen kasvattaa Suomen ruokaomavaraisuutta

Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. Lisäksi rypsiöljyn valmistuksessa syntyy puristetta, joka hyödynnetään eläinruokinnassa. Kotimaista rypsin ja rapsin siementä käytettäisiin siis enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla. Apetit on vakaa ostaja kotimaiselle rypsille ja rapsille ja nykyiseen pinta-alaan toivotaan reilua kasvua.

”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää että suomalaiset ammattitaitoiset viljelijät tuottavat riittävästi öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen.

Liittyvät artikkelit

Peittaus turvaa kevätöljykasvien viljelyä - Rypsin ja rapsin kylvösiementen...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023. Apetit Kasviöljy Oy haki poikkeuslupaa yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa. Tavoitteena on kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja sen kautta huoltovarmuuden ylläpitäminen. ”Tuholaispaine on merkittävä haitta öljykasvien viljelyssä, jota voidaan lievittää kasvinsuojelun keinoin. Toivomme, että päätös peittausluvasta kannustaa viljelijöitä kevätöljykasvien viljelyyn”, Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolainen sanoo. Kevätöljykasvien viljelyssä kylvösiemenen peittaus on keskeinen osa kasvinsuojelua. Kirppojen aiheuttamat vioitukset ovat merkittävä uhka rypsin ja rapsin kehityksen alkuvaiheessa. Tehokkain keino niiden torjuntaan on toimiva siemenpeittaus. Jos peitattua kylvösiementä ei ole käytettävissä, haitat ympäristölle kasvaisivat, sillä tuholaisia jouduttaisiin todennäköisesti torjumaan yhä useammilla ruiskutuksilla. Buteo Start FS 480 on viljelijöille tuttu peittausainevalmiste, sillä sitä on käytetty siemenpeittauksessa poikkeusluvan turvin myös aikaisempina vuosina. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni. Buteon biologinen teho perustuu valikoivuuteen ja se tehoaa nimenomaan kirppoihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi taimivaiheen tuholaistorjunnassa. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely lisää huoltovarmuutta ja monipuolistaa viljelykiertoa Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää, että Suomessa on ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka tuottavat selvästi nykyistä suuremman määrän öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen Rypsillä ja rapsilla on merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu tuottajien keskuudessa, elintarvike- ja rehuteollisuudessa sekä huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten taholta. ”Rypsin ja rapsin viljely tuovat toivottua monipuolisuutta viljelykiertoon ja katkaisevat myös toistuvan viljanviljelyn kasvattamaa tautipainetta. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain”, Korolainen toteaa. Rypsi ja rapsi ovat monelle viljelijälle tärkeitä korkean esikasviarvon omaavia viljelykasveja. Viljanviljelijältä rypsi ja rapsi eivät vaadi myöskään erillistä konekantaa.

Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti. ”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta. ”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa. Tuoreena pakkaseen Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen. ”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki. Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi. Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä. ”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki. Tutkimustieto sopimusviljelijöiden hyödyksi Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa. ”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.” Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista. ”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.” Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa. ”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo. Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera).