Ruoan ilmastovaikutukset

Ruoan matka pellolta pöytään koostuu monista vaiheista, ja jokainen niistä vaikuttaa tuotteen ilmastovaikutuksiin. Ruoan ilmastovaikutuksilla tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät tuotteen elinkaaren aikana alkaen viljelystä ja tuotannosta aina kuljetuksiin, jalostukseen, pakkaamiseen ja valmistukseen kotikeittiössä. 

Suomessa elintarvikkeet muodostavat noin viidenneksen kotitalouksien ilmastovaikutuksista* Se, mitä syömme, vaikuttaa ympäristöön monin tavoin. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliolla onkin merkittävä vaikutus sekä ilmastoon että luonnon monimuotoisuuteen.  Ravitsemussuositusten** mukaan kasvispainotteisella ruokavaliolla voidaan pienentää syömisen ilmastovaikutuksia yli kolmanneksella. 

Mistä tuotteen ilmastovaikutukset aihetutuvat?  

Ruoan ilmastovaikutuksia tarkastellaan usein hiilijalanjäljen avulla, joka kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Keskeisessä roolissa on raaka-aineiden viljely, mutta kokonaisuuteen vaikuttavat myös tuotteiden jalostus, pakkausmateriaalit sekä kuljetukset.  

Suurin osa vaikutuksista syntyy usein jo alkutuotannossa. Viljelyssä päästöjä aiheutuu muun muassa maaperän päästöistä, lannoitteiden käytöstä, polttoaineiden kulutuksesta sekä viljelypanosten kuten lannoitteiden valmistuksesta. Lisäksi tuotteen valmistukseen vaikuttavat jalostuksen aikana erityisesti energian kulutus. Myös pakkausmateriaalien valmistus ja logistiikka vaikuttavat kokonaisuuteen.  

Apetit arvioi tuotteidensa ilmastovaikutuksia hiilijalanjäljen avulla. Näin pystytään hahmottamaan mitkä tekijät vaikuttavat eniten tuotteen ilmastovaikutuksiin ja mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa.

Näin ruoan ilmastovaikutukset jakautuvat :

Alkutuotanto

Kasvisten ja erityisesti juuresten ilmastovaikutukset ovat yleensä suhteellisen pieniä. Tuotekohtaisesti alkutuotannon osuus kokonaisvaikutuksesta voi kuitenkin vaihdella paljon, sillä siihen vaikuttavat käytettävät raaka-aineet ja niiden viljelytavat. Kasvikset ovat pääsääntöisesti vähähiilisiä raaka-aineita, jolloin tuotteen kokonaisilmastovaikutuksessa korostuvat muut tekijät, kuten tuotanto, kuljetus ja säilytys. Toisaalta esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyssä viljely muodostaa suuren osan tuotteen ilmastovaikutuksista. Vaikka noin 90 prosenttia Apetitin käyttämistä raaka-aineista on kasvipohjaisia, raaka-aineiden tuotanto muodostaa silti suurimman osan Apetitin kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä korostaa alkutuotannon merkitystä koko ruokaketjun ilmastovaikutuksissa.

Tuotanto – raaka-aineesta käyttövalmiiksi ruoaksi

Tuotannon ilmastovaikutukset liittyvät erityisesti tuotteiden jalostuksessa käytettävään energiaan. Pakastetuotteiden valmistuksessa energiaa tarvitaan muun muassa kasvisten pesuun, pilkkomiseen, ruoan valmistukseen, pakastukseen ja pakkaamiseen. Kasviöljypuristamolla energiaa kuluu erityisesti kasviöljyjen puristamiseen. Apetit käyttää tuotannossaan uusiutuvaa tuulisähköä ja on viime vuosina panostanut merkittävästi energiatehokkuuden parantamiseen, lämmön talteenottoon sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen höyryn tuotannossa. Kokonaisuutena energiankäytön osuus tuotteen hiilijalanjäljestä jää kuitenkin verrattain pieneksi energian käytön osuus muodostaa noin kaksi prosenttia Apetitin kokonaispäästöistä. Yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljissä tuotannon osuus saattaa kuitenkin vaihdella merkittävästi.

Pakkaus ja logistiikka:

Pakkaus ja logistiikka ovat osa tuotteiden kokonaisilmastovaikutusta. Pakkaus suojaa tuotetta ja auttaa säilyttämään laadun koko sen elinkaaren ajan, kun taas logistiikka kattaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset sekä varastoinnin. Pakkausten ja kuljetusten ilmastovaikutukset vaihtelevat tuotekohtaisesti esimerkiksi käytettyjen pakkausmateriaalien ja kuljetusmatkojen mukaan. Kokonaisuudessa pakkausmateriaalien ja logistiikan ilmastovaikutukset ovat verrattain pieniä. Kehitämme kuitenkin jatkuvasti pakkausratkaisuja. Apetit on vähentänyt muovin osuutta öljypullojen pakkausmateriaaleissa ja kaikki Apetitin tuotteisiin pakatut materiaalit ovat kierrätettäviä. Samalla tavoitteena on varmistaa, että pakkaukset suojaavat tuotteita mahdollisimman hyvin ja tukevat niiden säilyvyyttä ja käytettävyyttä arjessa.