Apetitin syksyn uutuudet tuovat ruokapöytiin lisää vegaanisia vaihtoehtoja ja kasvisten käytön lisäämistä helpottavia tuotteita
Apetitin syksyn uutuustuotteiden vegaaniset suosikit ovat klassikko Apetit Pinaattikeitto ja Kasvisjauhispizza Vegelover.
– Pinaattikeitto on jo pitkään pitänyt paikkansa myydyimpien tuotteidemme joukossa. Klassikon uusi vegaaninen ja maidoton versio on täyttävä ja täyteläinen – ja luonnollisesti se sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen kertoo.
Kasvisjauhispizza Vegelover on rinnakkaistuote alkuvuodesta lanseeratulle Kasvisjauhispizza Originalille. Pudasjärvellä valmistettava Kasvisjauhispizza on saavuttanut suosiota muun muassa maistuvan vegaanisen juustonsa myötä.
– Uudessa Vegeloverissa täytteenä on lehtipinaattia, paprikaa ja ananasta sekä tietysti rouhittua Kasvisjauhista ja suussa sulavaa vuustoa. Vegelover onkin herättänyt paljon kiinnostusta jo ennakkoon, kun esittelimme tuotetta kesätapahtumissa, Haarasilta-Suutarinen sanoo.
Helpotusta kasvisten käytön lisäämiseen – myös lapsille ja nuorille
Apetitin missio on luoda kasviksista hyvinvointia. Osana strategiaansa Apetit on sitoutunut seitsemään ravitsemussitoumukseen, joista yhdessä Apetit sitoutui lisäämään kasvisten käyttöä tuotekehityksen keinoin.
– Uudet Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit osuvat tähän kategoriaan hienosti. Napit ovat hauska ja helppo tapa tuoda kasviksia myös lasten lautasille – tästä meillä on kokemusta jo nappien aiemman ammattikeittiöissä saavutetun suosion myötä, Haarasilta-Suutarinen sanoo.
Kasvisten käytön lisäämistä helpottamaan omiaan ovat myös Tuorekset-uutuudet. Sadonkorjuukasvikset ja Kolmen kaalin wok ovat sesonkiin sopivia sekoituksia, jotka sopivat erinomaisesti niin wokkeihin, pataruokiin kuin keittoihinkin.
– Uusissa Tuoreksissa on menty satokausiajattelu edellä. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, esikäsiteltyjä ja paloiteltuja tuoreita kasviksia, joiden avulla on helppo tuoda lisää kasviksia päivään. Raikkaat sekoitukset ovat erittäin monikäyttöisiä arjen helpottajia, niitä voi napsia suurimpaan nälkään vaikka suoraan rasiasta, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.
Yhteystiedot:
Riikka Haarasilta-Suutarinen, tuoteryhmäpäällikkö
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
010 402 4011
Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
010 402 2174
Apetit-uutuudet:
Apetit Vegaaninen Pinaattikeitto, 380 g
Klassinen arjenpelastaja Apetit Pinaattikeitto ilmestyy pakastealtaisiin nyt myös maidottomana ja vegaanisena versiona. Täyttävä ja täyteläinen, proteiinipitoinen ja herkullinen, täysin kasvispohjainen keitto sisältää kotimaista vastuuviljeltyä pinaattia.
Apetit Kasvisjauhispizza Vegelover, 290 g
Himoitun Kasvisjauhispizza Originalin runsaasti herkullisia kasviksia sisältävä rinnakkaistuote Vegelover on täysin vegaaninen ja superherkullinen uutuus. Täytteinä Apetit Kasvisjauhista, lehtipinaattia ja ananasta sekä erinomaiseksi todettua vuustoa, eli vegaanista juustoa. Apetit Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä.
Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit, 240 g
Uudet Apetit Pinaatti-raejuustonapit ja Porkkananapit tuovat kotimaisia kasviksia helposti ja hauskasti myös lasten lautasille. Ohut panerointi ja hieno rakenne tekevät kouluissa ja päiväkodeissa jo vuosia lapsille maistuneista napeista helposti lähestyttäviä. Apetit Pinaatti-raejuustonappi on vähälaktoosinen ja gluteeniton, Apetit Porkkanappi on vegaaninen, maidoton, laktoositon ja gluteeniton.
Apetit Kotimainen Järvikalapihvi, 200 g
Kotimaisesta hoitokalastetusta särjestä ja ahvenesta valmistetut Järvikalapihvit saapuvat viimein ammattikeittiöistä myös kuluttajien tarjontaan. Järvikalapihvit sisältävät runsaasti proteiinia ja omega3-rasvahappoja. Tuote on gluteeniton ja laktoositon. Todellinen ekotuote.
Apetit Tuorekset Sadonkorjuukasvikset, 140 g
Sadonkorjuukasvikset sisältävät porkkanaa, keräkaalia ja lehtikaalia. Lisää kasviksia ateriaan helposti esimerkiksi sekoittamalla Tuorekset munakkaaseen. Perinteisten wokkien lisäksi Sadonkorjuukasvikset toimivat myös keitoissa, pataruoissa ja salaateissa.
Apetit Tuorekset Kolmen kaalin wok, 130g
Kolmen kaalin wok on pirteä sekoitus keräkaalia, punakaalia ja lehtikaalia. Siitä onnistuvat erilaiset wok-ruoat, tai lisää sekoitus esimerkiksi paistetun ja maustetun jauhelihan joukkoon. Rasiasta saa myös helpon kaalisalaatin lisäämällä kaalisekoitukseen salaatinkastiketta.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
Öljykasvien viljely vaatii tiivistä tarkkailua ja nopeaa reagointia – Onnis...
Kuluva kasvukausi näyttää Maija ja Jussi Heikkilän tilalla öljykasvien suhteen hyvältä. Rikkakasvien kanssa on tänä vuonna ollut haasteita. ”Rapsia viljeltiin ensimmäistä kertaa pohjavesialueella ja öljykasvien muutenkin suppeasta torjunta-ainevalikoimasta ei siellä voi käyttää tehokkaimpia aineita. Nyt ohdakkeita on paljon”, Jussi kertoo. Maija ja Jussi Heikkilän tilalla on pitkät perinteen öljykasvien viljelyyn. Rypsiä on tilalla viljelty jo kolmenkymmen vuoden ajan ja nykyisen viljelijäpariskunnan toimesta vuodesta 2015 alkaen. Rapsia on puolestaan ollut viljelyssä noin 10 vuoden ajan. ”Viime vuonna pidimme öljykasveista välivuoden, koska toissa vuonna tuli huikea onnistuminen. Ajattelin, ettei voi tulla kahta yhtä hyvää vuotta peräkkäin”, Jussi naurahtaa. Heikkilät toteavatkin, että öljykasveista on onnistuessaan mahdollisuus saada tuottoa. Rypsi ja rapsi ovat haastavia kasveja, joiden kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä. Toisaalta ne ovat myös haastavuudessaan mielenkiintoisia. Lisäksi öljykasveissa on kiistattomia hyötyjä. Ne ovat erinomaisia esikasveja muille kasveille juurtensa ansiosta ja toimivat maanparantajina. ”Rypsi ja rapsi ovat myös sadon varastoinnin kannalta hyviä. Meillä on melko pienet tilat varastointiin ja öljykasvinsiemenet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi kukkivina kasveina ne tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat monimuotoisuutta luontoon”, kertoo Maija. Rikkojen ja tuholaisten torjunta edellyttää harkintaa – ruiskutusta tehdään vain tarpeeseen Heikkilät kylvävät öljykasvit yleensä kevytmuokattuun maahan. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu putsaamalla pelto rikoista glyfosaatilla ennen kylvöä. Tänä vuonna etenkin ohdake ja pihatähtimö ovat olleet riesana. Vaihtoehto rikkaisille pelloille ovat hieman arvokkaammat Clearfield-lajikkeet, jotka kestävät laajatehoista rikkakasviainetta. Heikkilät kuvaavatkin, että valinnat ovat tasapainoilua kustannusten ja sato-odotuksen kanssa. Ruiskutuksia tehdään vain tarpeeseen. ”Suurin osa pelloistamme on savimaita, joissa rikkakasvien sijaan tuholaiset ovat suurempi haaste. Rapsikuoriaisia on ollut paljon tänä vuonna”, Jussi sanoo. Jussi kertoo, että tuholaispaine vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi esikasvit, naapuripeltojen viljelykset ja tuholaisten kaukokulkeumat. Tuholaisia on yleensä pellon reunoilla enemmän kuin keskellä. Paini tuholaisten kanssa vaatii kasvustojen tiivistä tarkkailua, torjuntaa ja harkintaa siitä milloin tulee reagoida ja miten. Heikkilät myös muistuttavat, ettei peli ole heti menetetty, jos tuholaisia ilmaantuu. Rapsikuoriaiset esimerkiksi syövät kukkanuppuja, niin ettei kukkaa ehdi muodostua eikä satoakaan näin ollen kukinnoista saada. Rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on kuitenkin suuri. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa paljon sivuversoja, jolloin satopotentiaali voi jopa kasvaa suhteessa pääversoista odotettavaan satoon. Toisaalta tällöin kukkiminen on usein epätasaista ja eriaikaista, jolloin puinti saattaa myöhästyä. Heikkilät kokevat öljykasvien viljelyn haasteeksi sen, että tärkein tuholaistorjunta-aine poistui markkinoilta ja myös peittausaineet ovat heikentyneet, mikä luo tuholaispainetta. Apetit käyttää kotimaista siementä niin paljon kuin mahdollista Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetit ostaa suuren osan kotimaisesta rypsin ja rapsinsiemenestä. ”Apetit tekee hyvää työtä siinä, että kaupoissa on kotimaista kasviöljyä. Suomalainen ruoka on kiistatta puhdasta. Ihmetyttää, että miksi teollisuudessa ei käytetä enempää kotimaista öljyä”, Heikkilät miettivät. Kaikki Apetitin puristama vähittäiskaupoissa myytävä rypsiöljy on kotimaisesta siemenestä puristettua. Kotimaisesta raaka-aineesta puristettua siementä on toki tarjolla myös ammattikeittiöön ja teollisuuteen. Koska kotimaista siementä ei ole riittävästi tarjolla, ostaa Apetit rapsia myös Euroopasta, pääasiassa Baltiasta. Vuonna 2023 perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan. Kuva: Jussi Heikkilä
Viljelystä vastapainoa opiskelulle
Apetitin sopimusviljelijä Jimi Reko tuottaa perunaa Apetitille. Tilalla ollaan uuden äärellä, sillä tämä on ensimmäinen vuosi, kun Jimi on ottanut sukupolvenvaihdoksessa vastuun edesmenneen isoisänsä tilasta. Ajatus tulevaisuudesta viljelijänä on kuitenkin itänyt pitkään. ”Viiden vanhana se ajatus syntyi. Kuusivuotiaana kynsin ensimmäistä kertaa yksin. Olen ollut pienestä pitäen papan mukana kaikissa töissä”, Jimi kertoo. Keväällä peruskoulunsa päättänyt Jimi on hoitanut koulutyön vastapainoksi peltotöitä iltaisin ja viikonloppuisin. Kevään aikana tuli noin 200 tuntia kevättöitä. Päivät eivät ole tuntuneet raskailta, koska Jimi kokee työn mielekkäänä ja hän tehnyt sitä pienestä asti. Syksyllä Jimi jatkaa maanrakennusalan opintojen pariin. ”Tavoitteena on tulevaisuudessa suorittaa maanrakennustutkinto ja sen jälkeen maanviljelijän paperit. Viljelyyn liittyvät tavoitteet liittyvät parempaan satoon sekä mahdollisesti alan kasvattamiseen”, Jimi sanoo. Opit viljelyyn ovat oman kokemuksen lisäksi tulleet papalta ja isältä. Viljelyiden lisäksi työteliäs nuori mies on työskennellyt jo sekä isänsä maanrakennusyrityksessä että soraliikkeessä seulonnan parissa. ”Paras osuus viljelystä on tietysti nosto” Vaikka Jimi on ollut pienestä pitäen mukana tilan töissä ja papan apuna, oli ilo kevättöiden jälkeen erityinen. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen viljelyssä Jimin apuna on ollut isä Jani Reko. ”Kun saimme ensimmäiset kylvöt tehtyä ja maasta alkoi nousta kasvustoa, se tuntui lottovoitolta. Tämä osa on ollut aina papan heiniä ja nyt me teimme sen itse, Jani sanoo. Kuuman toukokuun jälkeen kesäkuussa satoi runsaasti ja vesi jäi paikoin perunavakoihin makaamaankin, mikä ei ole perunalle hyväksi etenkään kasvukauden loppupuolella. ”Vanha kansa sanoo, että kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa omaan laariin”, Jimi toteaa. Liika kosteus ei ole muutenkaan ongelma Rekon pelloilla, sillä salaojat ovat kunnossa. Jimi on lisäksi myyräaurannut pellot edellisenä syksynä. Viljelytoimenpiteiden kuten maanmuokkauksen, kylvön, mullituksen, rikkojen torjunnan ja noston ohella iso osa viljelytyötä on myös tilaamista ja asioiden sopimista. Jimi on hoitanut tilan sopimusasioita ja esimerkiksi siementilauksia myös itse. Perunan lisäksi Rekot viljelevät punajuurta ja sokerijuurikasta. ”Paras osuus on tietysti perunan nosto ja se kun ajaa kuorman Apetitin vaa’alle ja tulos on hyvä”, Jimi toteaa.
