Ruoan ilmastovaikutukset

Alkutuotanto ja elintarviketeollisuus tekevät jatkuvaa kehitystyötä ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksien pienentämiseksi. Ruoantuotannolla ja sen eri resurssien käytöllä on kuitenkin aina vaikutuksia esimerkiksi ilmastoon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat noin viidenneksen kaiken kulutuksen hiilijalanjäljestä, eli ilmastovaikutuksista.

Näin ruoan ilmastovaikutukset jakautuvat:

Alkutuotanto: viljely

Raaka-aineiden alkutuotanto kattaa yleisesti noin 50 prosenttia elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Tuotekohtaisesti erot osuuksien suhteen voivat olla suuriakin, riippuen käytettävistä raaka-aineista. Kasvikset ja luonnonkala ovat pääsääntöisesti vähähiilisiä raaka-aineita, jolloin tuotteen hiilijalanjäljessä korostuvat muut asiat.

Tuotanto - raaka-aineesta käyttövalmiiksi ruoaksi

Tuotannon ympäristövaikutukset syntyvät erityisesti tehtaalla käytettävästä lämpö- ja sähköenergian valmistuksesta. Yleisesti elintarvikkeiden valmistuksen ja energiantuotannon osuus ruoan hiilijalanjäljestä on noin 40 prosenttia.

Pakkaus ja logistiikka

Pakkaus on näkyvä osa tuotetta, mutta sen osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on kohtalaisen pieni. Logistiikka ja pakkausmateriaalit käsittävät yleisesti noin 10 prosenttia ruoan hiilijalanjäljestä.

Apetit tutki suosikkituotteidensa ympäristövaikutukset – näin herneen, Peruna & keittokasviksen, Järvikalapuikon ja kotimaisen rypsiöljyn hiilijalanjälki muodostuu

Apetit on selvittänyt suosikkituotteidensa ympäristöjalanjäljen. Tutkimuksessa selvittiin Apetit Kotimainen Järvikalapuikkojen, Apetit Kotimainen Herneen sekä Apetit Kotimainen Peruna & Keittokasviksen hiilijalanjälki, rehevöittävä vaikutus sekä vesijalanjälki. Lisäksi Apetit on selvittänyt hiilijalanjäljen kotimaiselle Apetit rypsiöljylle ja Neito rypsiöljylle. Tutkimukset teki Apetitin tilauksesta Luonnonvarakeskus.

Alkutuotanto – viljelyn hiilijalanjälki vaihtelee kasvikohtaisesti

Kasvikunnan tuotteet ovat pääsääntöisesti matalahiilijalanjälkisiä. Apetitin sopimusviljelyttämät kasvikset, kuten herne, peruna, porkkana ja pinaatti ovat avomaan kasviksia, eli niiden viljelyvaiheessa ei käytetä esimerkiksi erillistä lämpöä. Apetitin kotimaisten kasvisten ilmastovaikutukset syntyvätkin viljelyyn käytettävistä alkupanoksista (kuten kylvösiemenistä, lannoitteista ja kalkitusaineista) sekä viljelytoimenpiteistä (kuten torjunta-aineruiskutuksista ja traktoreissa käytettävästä polttoaineesta).

Viljelyn ilmastovaikutuksien osuuteen vaikuttaa myös viljeltävän kasvin luontainen satotaso. Esimerkiksi Apetit Rypsiöljyn ilmastovaikutuksissa öljykasvien viljelyn osuus on mm. rypsin luontaisen satotason vuoksi korkea.

Mitä eroa on herneen ja perunan hiilijalanjäljellä?

Herneen ja juureksien tyypillinen satotaso hehtaaria kohden on erilainen, mikä näkyy myös pakastetun lopputuotteen ilmastovaikutuksien jakautumisessa. Herneellä korostuu esimerkiksi hyvän viljelykierron merkitys. Herneellä viljelyn osuus ilmastovaikutuksista on noin viisi kertaa perunan vastaavaa suurempi – tosin herneelläkin silti vain 0,32 kg CO2-ekv. kiloa kohden. Kotimaisen rypsin kohdalla viljelyn ilmastovaikutuksiksi on laskettu 2,3 kg CO2-ekv / kg.

Kuinka iso osa tuotteen hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannosta?

Apetitin tuotteista herneen viljelyn osuus hernepussin hiilijalanjäljestä on 52 prosenttia ja Kotimainen Peruna & keittokasviksen kaikkien kasvisten viljelyn osuus vain 15 prosenttia tuotteen koko hiilijalanjäljestä. Apetit Rypsiöljyn kohdalla viljelyn osuus tuotteen ilmastovaikutuksista on 87 %.

Järvikalapuikko: Mikä on kotimaisen järvikalan hiilijalanjälki?

Apetit Kotimainen Järvikalapuikon ympäristövaikutuksien tutkinnassa kotimaisen särjen osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on kalan massaukseen yhdistettynäkin vain 12 prosenttia tuotteen ilmastovaikutuksista. Särjen hiilijalanjälkeen lasketaan kalastajan veneessä käytetty polttoaine sekä arvio kalastusvälineiden valmistuksen hiilijalanjäljestä.

Apetitin tuotanto – mitä raaka-aineille tehtaalla tehdään?

Apetit ei lisää kasvispakasteisiin mitään lisäaineita. Kasvikset pestään, kuoritaan ja pilkotaan, ryöpätään, pakastetaan ja lopuksi pakataan myyntipakkaukseen. Järvikalapuikko sen sijaan sisältää kotimaisen särjen lisäksi monia muitakin raaka-aineita, minkä lisäksi puikkoon lisätään paneeraus. Tuotteiden jatkokäsittely ja pakastus tehtaalla helpottaa arkea kotikeittiössä ja lisää mahdollisuuksia kestäviin ruokavalintoihin. Pakastus lisäksi kasvattaa selvästi ruoan käyttöikää.

Öljykasvisiementen puristaminen rypsiöljyksi on paljon energiaa vaativa prosessi. Toisaalta öljynpuristuksen tuotantomäärät ovat suuria, ja öljynpuristusprosessin korkean energiatehokkuuden myötä itse puristamisen ilmastovaikutukset Apetit Rypsiöljyn hiilijalanjäljestä ovat vain 3 prosenttia.

Mikä on Apetitin energiankäytön merkitys tuotteiden ilmastovaikutuksissa?

Kuten viljelyssä, myös Apetitin tuotannossa eri tuotteilla on erilaisia vaatimuksia. Juureksien käsittely vie herneen käsittelyä enemmän lämpö- ja sähköenergiaa. Juurekset muun muassa kuoritaan höyrykuorijalla kasvissivuvirtojen minimoimiseksi.

Sähkö- ja lämpöenergian käyttö aiheuttaa 29 prosenttia herneen hiilijalanjäljestä. Peruna & keittokasvis -pussin valmistuksesta käytetyn energian osuus puolestaan on 60 prosenttia. Apetitin siirtyminen tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttöön tiputti tutkittujen kasvispakasteiden hiilijalanjälkeä noin 15 prosenttia.

Järvikalapuikko: Mikä on valmiin pakasteruoan valmistamisen ilmastovaikutus?

Apetit Kotimainen Järvikalapuikon hiilijalanjäljestä 32 prosenttia syntyy Apetitin tehtaalla käytettävästä energiasta ja kaikesta logistiikasta ja kuljetuksista, jotka siirtävät särjen järvestä kaupan keskusvarastolle asti.

Huomattava osuus Järvikalapuikon hiilijalanjäljestä syntyy kuitenkin muista kuin kalaraaka-aineista. Muun muassa kuohukerma, juusto ja paneeraukseen käytettävä kikhernejauho sekä muut Järvikalapuikosta maistuvan tekevät raaka-aineet kattavat 49 prosenttia Järvikalapuikon hiilijalanjäljestä.

Energiatehokkaassa prosessissa öljyn puristamisen ilmastovaikutukset pieniä

Apetit rypsiöljyn hiilijalanjäljestä Kantvikin kasviöljypuristamon toimintojen osuus on ainoastaan 3 prosenttia. kasviöljypuristamon ilmastovaikutuksien pieni osuus johtuu erityisesti hyvästä energiatehokkuudesta, mutta myös suuresta uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Puristamolla käytetään loppuvuodesta käyttöönotetun bioenergialaitoksen tuottamaa höyryä ja tuulivoimalla tuotettua sähköenergiaa.

Pakkaus ja logistiikka – näkyvä, mutta ei aina vaikuttavin osuus hiilijalanjälkeen

Pakkausratkaisut ovat isossa osassa keskustelua elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista puhuttaessa. Pakkauksen ensisijainen tehtävä on aina suojata ja varmistaa elintarvikkeen turvallisuus. Itse pakkauksen osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on kuitenkin verrattain pieni. Esimerkiksi puolikkaan Järvikalapuikon hävikiksi päätyminen vastaa Järvikalapuikon pakkauksen ilmastovaikutuksia.

Rypsiöljyissä pakkauksen vaikutus vaihtelee pakkausmateriaalin mukaan. Apetit Rypsiöljyn muovipakkauksen osuus ilmastovaikutuksista on 10 prosenttia, lasipulloon pakattavassa Neito-öljyssä puolestaan 18 prosenttia.

Kuinka ison osan tuotteen hiilijalanjäljestä pakkaus muodostaa?

Kotimainen Peruna & keittokasviksen pakkaus muodostaa 8 prosenttia tuotteen koko arvoketjun ilmastovaikutuksista. Järvikalapuikolla osuus on 7 prosenttia, herneellä 12. Pakkauksen ilmastovaikutuksiin vaikuttaa pakkausmateriaali, sen määrä ja suhteellinen osuus tuotteen painosta.

Miten pakkauksen ilmastovaikutuksia voi pienentää?

Apetit on ohentanut vähittäiskaupan pakastetuotteiden muovipakkauksiaan 15 prosenttia vuoden 2021 alusta lähtien. Vuositasolla muovia säästyy noin 25 000 kiloa. Myös materiaalivalinnat vaikuttavat, ja Apetit tarkasteleekin parhaillaan vaihtoehtoja lisätä kierrätettävien ja uusiutuvista luonnonvaroista valmistettavien materiaalien käyttöä.

Mikä on logistiikan merkitys?

Logistiikan osuus hiilijalanjälkeen on hyvin pieni. Tutkimuksessa olleiden tuotteiden pääraaka-aineet ovat kotimaisia, joten toimitusmatkatkaan eivät ole pitkiä. Logistiikan osuus kaikkien tuotteiden kohdalla on alle kolme prosenttia tuotteen koko arvoketjun hiilijalanjäljestä.