Työelämätaitoja ja laaja-alaista osaamisen hyödyntämistä koululaisille Yrityskylässä
Apetit on tehnyt jo vuodesta 2015 yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylä Helsinki-Vantaan kanssa. Yrityskylässä kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja pienoisyrityksissä. Apetitin henkilöstönkehityksen trainee Anni vieraili Yrityskylässä ja tarkkaili toimintaa kasvatustieteilijän silmin. Nopeasti oli ymmärrettävissä, miksi Yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa.
Yrityskylässä oppilaat suunnistavat työelämän saloihin eri yritysten tehtävissä. Kylä muodostuu värikkäistä yrityskioskeista ja kylän sydämessä olevasta torista. Päivän aikana oppilaat eläytyvät mitä moninaisempiin ammatteihin ja tekevät tiivistä yhteistyötä eri yritysten välillä. Oppilaat saavat tabletit, joista löytyy jokaiselle yksilöllinen ohjeistus ja työtehtävät sekä työpäivästä ansaittu korvaus, jota on mahdollista käyttää ostamalla päivän aikana eri yritysten tuotteita tai palveluita.
Monipuolisesti tehtäviä
Apetitin pienoisyrityksessä oppilaat pääsevät tutustumaan hankinta- ja tuotepäällikön, myynti- ja markkinointipäällikön sekä tuoteasiantuntijan rooleihin. Oli mahtavaa huomata, miten innostuneesti oppilaat heittäytyivät rooleihin sekä tutkivat innokkaina Apetitin tuotevalikoimaa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä heille annetuista työtehtävistä.
Monipuoliset tehtävät osoittivat, miten laajaa osaamiskenttää sekä työelämätaitoja oppilaat joutuvat, ja saavat, hyödyntää päivän aikana. Apetitin työpäivän aikana oppilaat tarvitsivat neuvottelutaitoja viljelysopimusta tehdessä, käyttivät luovuuttaan markkinointimateriaalia luodessa ja maistattaessa tuotteita sekä käyttivät koko tiimin vahvuuksia ja kannustusta uusien haasteiden edessä.
Työelämän taitoja jo hallussa
Oppilaiden heittäytyminen ja periksiantamaton asenne aluksi haastavalta tuntuvien tehtävien edessä sai pohtimaan, miten upealla tavalla nuoret ovat omaksuneet nykypäivän työelämässä tarvittavia työelämätaitoja.
Yritysten sisällä ja välillä neuvoteltiin rakentavasti oman yrityksen vahvuuksia ja omaa osaamista peilaten, pohdittiin kriittisesti vaihtoehtojen kannattavuutta sekä vaikuttavuutta, verkostoiduttiin eri yritysten toimijoiden kanssa sekä toimittiin empaattisen rauhallisesti myös vaikeissa tilanteissa. Oppilaiden itseohjautuvuus ja nopea kyky omaksua uutta tekivät suuren vaikutuksen.
Apetitin ja Yrityskylän jakama arvopohja ja oppilaiden iloisen pirskahteleva into työtehtävien parissa ovat saaneet meidät innokkaana jatkamaan yhteistyötä Yrityskylän kanssa. Toivottavasti saamme Yrityskylän kasvatteja kollegoiksemme jo lähitulevaisuudessa!
Anni Alamettälä
Jutun kirjoittaja työskentelee Apetitilla HRD-traineen tehtävissä, erityisesti henkilöstönkehityksen parissa. Yrityskylän toimintaa Anni tarkkaili paitsi apetitlaisena, myös kasvatustieteilijän silmin.
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...
Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022. ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.
Ella Junnila ja Apetit yhteistyökumppanuuteen - kotimaisuus ja kestävät ruo...
Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa!
Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla
Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.
