Kantvik 30 vuotta: Kotimaisia kasviöljyjä Kirkkonummelta jo kolmenkymmenen vuoden ajan
Apetitin Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevan kasviöljynpuristamon käyttöönotosta tuli syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön.
Apetitin kasviöljypuristamolla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä rooli. Valtaosa kotimaisesta rypsistä ja rapsista jalostetaan Kantvikissa öljyksi ja puristeeksi. Kantvikissa varmistetaan kotimaisen kasviöljyn saatavuus kuluttajille, ammattikeittiöille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön.
Kasviöljynpuristamo ja sen tuotteet kehittyvät jatkuvasti
Kolmekymppistä tuotantolaitosta ja sen kasviöljynpuristusprosessia on kehitetty vuosien varrella. Vuonna 1998 valmistui öljyn raffinointilaitos, jossa puristettu öljy puhdistetaan fysikaalisesti. Vuonna 2011 käyttöön otettiin pakkaamo ja vuonna 2016 pakkaamo sai uuden varaston. Kasviöljypuristamon oma bioenergialaitos otettiin käyttöön vuonna 2021. Lokakuussa Apetit kertoi investoivansa kasviöljypuristamolle oman pullotuslinjan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
”Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme sekä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa tuotteistoltaan ja kooltaan merkittävästä tuotantolaitoksestamme. Investointi omaan pullotuslinjaan on luonteva jatkumo kehittämiselle”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.”
Historiaa:
- Kantvikin kasviöljynpuristamon edeltäjänä toimi Öljynpuristamo Oy, Helsingin Herttoniemessä 1958-1993.*
- Herttoniemen tuotantolaitoksen käynnistyessä pääraaka-aine vuonna 1960 oli kopra, kookospähkinän lohkottu ja kuivattu siemenvalkuainen. Alusta alkaen puristamossa käsiteltiin myös rypsiä, joskin sen osuus pysyi pitkään vaatimattomana. Uuttamon valmistuttua sen pääraaka-aineena alettiin käsitellä soijaa. Rypsi puristettiin ja uutettiin.*
- Vuonna 1993 kasviöljynpuristamo siirtyi Kirkkonummen Kantvikiin ja alkoi toimia nimellä Mildola Oy. Kasviöljynpuristamossa on käsitelty pääasiassa rypsin ja rapsinsiementä. Öljyä valmistetaan puristamalla ja öljy puhdistetaan fysikaalisesti raffinoimalla.
- Vuonna 2005 Lännen Tehtaat -konserniin kuuluva Suomen Rehu Oy osti Mildola Oy:n
- Vuonna 2009 Lännen Tehtaat -konserni yhdisti sisäisellä omistusjärjestelyllä Mildolan ja Avena Nordic Grainin.
- Vuonna 2022 Apetit myi viljakauppaliiketoimintansa. Avena Nordic Grain nimi vaihtui Apetit Kasviöljy Oy:ksi ja Avena Kantvik Oy Apetit Kantvik Oy:ksi.
*Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Tavoitteena voitto Vårrapsmästaren 2026 -kilpailussa
Apetit Kasviöljy Oy ja Viljelijän Berner osallistuvat ensimmäistä kertaa Ruotsissa järjestettävään Vårrapsmästaren 2026 -kevätrapsikilpailuun. Suomea edustaa asiantuntijoista ja viljelijöistä koottu joukkue: Rapsilainen. Viime vuoden lopussa ruotsalainen öljykasvikollegamme Albin Gunnarson soitti Viljelijän Bernerille: ”Ruotsissa järjestetään ensimmäistä kertaa kevätrapsikilpailu Vårrapsmästaren kasvukaudella 2026, lähdemmekö mukaan kilpailemaan suomalaisella joukkueella?” Vastaus oli selvä. Kevätöljykasvien saralla meillä suomalaisilla voisi olla hienoinen etulyöntiasema parhaisiin viljelykäytäntöihin verrattuna Ruotsin perinteisesti syysöljykasvipainotteiseen viljelyyn. ”Otimme Viljelijän Bernerillä haasteen vastaan pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Apetit Kasviöljy Oy:n kanssa ja lähdimme kokoamaan viljelijöistä koostuvaa suomalaista joukkuetta nimeltä Rapsilainen”, kertoo joukkuetta luotsaava Viljelijän Bernerin Mika Hyövelä. Asiantuntemus punnitaan omilla viljelyvalinnoilla Vårrapsmästaren-kilpailu toteutetaan käytännössä virallisena ruutukokeena Örebron lähettyvillä. Jotta joukkueiden osaaminen saadaan mitattua luotettavasti, peruspuitteet, kuten maanmuokkaus, kylvötekniikka ja tarkka kylvöajankohta, ovat kaikille osallistujille samat. Varsinainen kilpailu käydään joukkueiden tekemillä taktisilla viljelyvalinnoilla. Kukin joukkue on saanut vapaasti valita kilpailuruutujensa rapsilajikkeen sekä siemenmäärän. Tämän lisäksi joukkueet vastaavat täysin oman koealansa lannoitusstrategiasta ja kasvinsuojeluohjelmasta läpi kasvukauden. Kilpailun sääntöjen mukaisesti käytössä on vain Ruotsissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Voiton ratkaisee sato ja laatu Kilpailu täyttyi nopeasti osallistujista: mukana on yhteensä 26 joukkuetta, kolmesta eri maasta eli Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Kilpailun voittajaksi kruunataan joukkue, joka onnistuu tuottamaan hehtaaria kohden laskettuna suurimman öljysadon (kg/ha). Vaikka voiton ratkaisee absoluuttinen sato, kilpailussa seurataan myös toimenpiteiden taloudellista kannattavuutta, ja tuloksista tehdään jälkikäteen erillinen nettotuotto- ja kustannuslaskelma. Ajankohtaista koekentältä: Taimet kasvussa, mutta rikkakasvipaine on kova Kevätrapsin taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun Fröbergan koekentällä, eivätkä viime viikon alun yöpakkaset onneksi juurikaan vaikuttaneet taimettumiseen. Joukkueiden käyttämät kylvömäärät vaihtelivat 105 ja 207 itävän siemenen välillä neliömetriä kohden, keskiarvon ollessa 149 siementä. Viikonlopun kevyet sateet auttoivat alkuun, tälle viikolle ennustettu epävakaisempi ja sateinen sää lupaa erinomaista jatkoa kasvulle. Tuhohyönteistilanne on koekentällä toistaiseksi erittäin rauhallinen. Kelta-ansoista on löytynyt vasta muutamia kärsäkkäitä ja yksittäisiä rapsikuoriaisia. Sen sijaan rikkakasvien osalta tilanne on haastavampi. Pellolla on runsaasti muun muassa pillikettä, pihatatarta ja emäkkiä. Erityisen kova paine on jauhosavikasta, jota kasvaa tällä hetkellä neliömetrillä jopa enemmän kuin itse rapsia. Joukkueemme etenemistä ja kilpailun kulkua tullaan seuraamaan pitkin kasvukautta muun muassa Viljelijän Bernerin ja Apetitin kanavissa.
Målet siktat på seger i Vårrapsmästaren 2026 -tävlingen
Apetit Kasviöljy Oy och Viljelijän Berner deltar i Vårrapsmästaren 2026 -tävlingen som arrangeras i Sverige. Finland representeras av ett lag bestående av experter och odlare. I slutet av förra året ringde vår svenska oljeväxtkollega Albin Gunnarson till Viljelijän Berner: "I Sverige ordnas för första gången vårrapstävlingen Vårrapsmästaren under växtsäsongen 2026, vill ni vara med och tävla med ett finskt lag?" Svaret var självklart. Inom våroljeväxter kan vi finländare ha ett litet övertag när det gäller de bästa odlingsmetoderna, jämfört med Sveriges traditionellt höstoljeväxtdominerade odling. "Vi på Viljelijän Berner antog utmaningen tillsammans med vår långvariga samarbetspartner Apetit Kasviöljy Oy och började sätta ihop ett finskt lag bestående av odlare och experter under namnet Rapsilainen", berättar Mika Hyövelä från Viljelijän Berner som leder laget. Expertisen prövas genom egna odlingsval Vårrapsmästaren-tävlingen genomförs i praktiken som ett officiellt rutförsök i närheten av Örebro. För att lagens kunnande ska kunna mätas tillförlitligt är grundförutsättningarna, såsom jordbearbetning, såningsteknik och exakt såningstidpunkt, desamma för alla deltagare. Själva tävlingen avgörs genom lagens taktiska odlingsval. Varje lag har fritt fått välja rapssort och utsädesmängd för sina tävlingsrutor. Utöver detta ansvarar lagen helt för sin egen provytas gödslingsstrategi och växtskyddsprogram under hela växtsäsongen. Enligt tävlingsreglerna får endast växtskyddsmedel som är godkända i Sverige användas. Vinsten avgörs av skörd och kvalitet Tävlingen fylldes snabbt av deltagare. Totalt deltar 26 lag från tre olika länder, det vill säga Sverige, Norge och Finland. Det lag som lyckas producera den största oljeskörden (kg/ha) per hektar koras till vinnare. Även om vinsten avgörs av den absoluta skörden, följer man i tävlingen också åtgärdernas ekonomiska lönsamhet, och i efterhand görs en separat kalkyl över nettoavkastning och kostnader. Aktuellt från försöksfältet: Plantorna växer, men ogrästrycket är hårt Vårrapsplantorna har kommit i gång bra med tillväxten på försöksfältet i Fröberga, och nattfrosterna i början av förra veckan påverkade lyckligtvis knappt uppkomsten. De utsädesmängder som lagen använt varierade mellan 105 och 207 grobara frön per kvadratmeter, med ett genomsnitt på 149 frön. Helgens lätta regn hjälpte till i början, och det mer instabila och regniga vädret som förutspås för denna vecka lovar en utmärkt fortsättning på tillväxten. Situationen med skadeinsekter är än så länge mycket lugn på försöksfältet. I insektfällorna har det hittills bara hittats några få vivlar och enstaka rapsbaggar. Däremot är situationen mer utmanande när det gäller ogräs. På fältet finns det gott om bland annat dån, trampört och jordrök. Ett särskilt hårt tryck kommer från svinmålla, som för närvarande växer med fler plantor per kvadratmeter än själva rapsen. Vårt lags framfart och tävlingens förlopp kommer att följas under hela växtsäsongen i bland annat Viljelijän Berners och Apetits kanaler.
Kevätöljykasvien kokonaisala nousemassa viime vuodesta
VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätöljykasvien kokonaisala olisi nousemassa viime vuodesta. Kevätrypsillä viljelyala olisi säilymässä viime vuoden tasolla. Edellisen satokauden kevätöljykasvien satotasoissa oli runsaasti vaihtelua. Merkittävin vaikuttaja satotasoihin oli heinäkuulle osunut hellejakso. Kevätrapsilta mitattiin ennätyksellisiä öljypitoisuuksia. VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätrypsin kylvöala säilyisi vuoden 2025 tasolla ja kevätrapsin ala nousisi 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan rypsin ja rapsin yhteissato vuonna 2025 olisi ollut suurin sitten vuoden 2018. Vuonna 2025 heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle: kukinta jäi vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Apetitin kasviöljypuristamolle toimitettujen kuormien keskiarvolaatujen perusteella siementen laatu oli kuitenkin keskimääräinen tai hyvä. Kevätrapsilla ennätyksellisiä öljypitoisuuksia ”Vaikka kevätöljykasveilla täysi satopotentiaali jäi viime vuonna saavuttamatta, useat viljelijät toimittivat tavaraa, jonka laatu oli kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät korottivat perushintaa jopa 70 € tonnia kohden”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Laatulisään vaikuttaa siemenen öljypitoisuus, seulonta ja PRA-arvo. Etenkin kevätrapsin öljypitoisuuksissa nähtiin poikkeuksellisia onnistumisia. Kevätrapsien öljypitoisuus on tyypillisesti 40–44 %. Esimerkiksi Johan Örnmarkin viljelemän uutuuskevätrapsi-Selman öljypitoisuus oli tänä syksynä huikeat 47,2 %. Satotaso Örnmarkin pelloilla oli 2800 kiloa hehtaarilta. ”Siementen laatu oli miellyttävä yllätys. Öljypitoisuuden lisäksi muutkin laatutekijät olivat kohdallaan”, Johan Örnmark kertoo. Yhtä yksittäistä tekijää laadukkaalle ja onnistuneelle sadolle hän ei osaa määritellä. Örnmark on viljellyt tilallaan Tenholan Raaseporissa kevätrapsia vuodesta 2003 alkaen. Viljelyyn on valikoitunut rapsi paremman satoisuuden vuoksi. Pidempi kasvuaika lisää toki myös riskiä, kun puinti menee myöhempään syyskesällä. Örnmark toteaakin, että välillä on tullut epäonnistumisia ja toisaalta toisinaan menee nappiin kuten viime vuonna. ”Moni asia loksahti kohdalleen. Kylvin melko aikaisin, kasvusto muodostui tasaiseksi, pahin helle ei häirinnyt kukintaa ja vettä tuli tarpeeksi. Ruiskutukset onnistuivat, eivätkä rikkakasvit olleet riesana”, Örnmark toteaa. Hän myös varautui ennakkoon varoitettuun pahkahomeriskiin ruiskutuksin. Kylvölannoituksena käytettiin normaalimäärä moniravinteista lannoitetta. Kylvölannoituksen lisäksi kasvustoon ruiskutettiin vielä hivenravinteita varmistamaan, ettei niistä tule puutetta. Viljellyn pellon ph-arvo oli myös melko korkea, lähes 7. ”Siemenen laatuun voi vaikuttaa itse nimenomaan oikea-aikaisilla kasvinsuojelutoimilla, monipuolisella ja riittävällä lannoituksella sekä pahkahomeen torjunnalla. Lisäksi valitulla lajikkeella on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen”, Kaase kertoo.
