Kantvik 30 vuotta: Kotimaisia kasviöljyjä Kirkkonummelta jo kolmenkymmenen vuoden ajan
Apetitin Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevan kasviöljynpuristamon käyttöönotosta tuli syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön.
Apetitin kasviöljypuristamolla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä rooli. Valtaosa kotimaisesta rypsistä ja rapsista jalostetaan Kantvikissa öljyksi ja puristeeksi. Kantvikissa varmistetaan kotimaisen kasviöljyn saatavuus kuluttajille, ammattikeittiöille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön.
Kasviöljynpuristamo ja sen tuotteet kehittyvät jatkuvasti
Kolmekymppistä tuotantolaitosta ja sen kasviöljynpuristusprosessia on kehitetty vuosien varrella. Vuonna 1998 valmistui öljyn raffinointilaitos, jossa puristettu öljy puhdistetaan fysikaalisesti. Vuonna 2011 käyttöön otettiin pakkaamo ja vuonna 2016 pakkaamo sai uuden varaston. Kasviöljypuristamon oma bioenergialaitos otettiin käyttöön vuonna 2021. Lokakuussa Apetit kertoi investoivansa kasviöljypuristamolle oman pullotuslinjan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
”Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme sekä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa tuotteistoltaan ja kooltaan merkittävästä tuotantolaitoksestamme. Investointi omaan pullotuslinjaan on luonteva jatkumo kehittämiselle”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.”
Historiaa:
- Kantvikin kasviöljynpuristamon edeltäjänä toimi Öljynpuristamo Oy, Helsingin Herttoniemessä 1958-1993.*
- Herttoniemen tuotantolaitoksen käynnistyessä pääraaka-aine vuonna 1960 oli kopra, kookospähkinän lohkottu ja kuivattu siemenvalkuainen. Alusta alkaen puristamossa käsiteltiin myös rypsiä, joskin sen osuus pysyi pitkään vaatimattomana. Uuttamon valmistuttua sen pääraaka-aineena alettiin käsitellä soijaa. Rypsi puristettiin ja uutettiin.*
- Vuonna 1993 kasviöljynpuristamo siirtyi Kirkkonummen Kantvikiin ja alkoi toimia nimellä Mildola Oy. Kasviöljynpuristamossa on käsitelty pääasiassa rypsin ja rapsinsiementä. Öljyä valmistetaan puristamalla ja öljy puhdistetaan fysikaalisesti raffinoimalla.
- Vuonna 2005 Lännen Tehtaat -konserniin kuuluva Suomen Rehu Oy osti Mildola Oy:n
- Vuonna 2009 Lännen Tehtaat -konserni yhdisti sisäisellä omistusjärjestelyllä Mildolan ja Avena Nordic Grainin.
- Vuonna 2022 Apetit myi viljakauppaliiketoimintansa. Avena Nordic Grain nimi vaihtui Apetit Kasviöljy Oy:ksi ja Avena Kantvik Oy Apetit Kantvik Oy:ksi.
*Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Syysöljykasvien kukinta on ennätyksellisen vahvaa
Syysrypsit ja -rapsit talvehtivat Suomessa tänä vuonna monin paikoin erinomaisesti. Huhtikuun pakkaset verottivat kasvustoja jonkin verran, mutta silti monella tilalla päästään tänä vuonna nauttimaan onnistumisesta syysöljykasvien viljelyssä. Syitä hyvään tilanteeseen on monia. Syysrypsin ja -rapsin viljelyssä on tänä vuonna käsillä pitkään kaivattu laajempi onnistuminen. Hyviä öljykasvikasvustoja löytyy ympäri Suomen ja onnistumisia on saatu useilla eri lajikkeilla. Pitkä ja lämmin syksy mahdollisti hyväkuntoisten kasvustojen muodostumisen ja lähtötilanne talvehtimiseen oli loppuvuodesta 2024 erittäin hyvä. Talvi ei ollut erityisen kylmä, mutta varsinkin rannikkoseudulla lumettomat jaksot olivat syysöljykasveille riskialtista aikaa. Tästä huolimatta, mikäli syksyn kasvustot olivat hyvät ja pellon vesitalous kunnossa, kasvustot selvisivät talvesta monin paikoin hyvin. Tämä tapahtumaketju näkyy nyt keltaisena kukkamerenä syysöljykasvipelloilla. ”Muutaman haastavamman syysöljykasvivuoden jälkeen on hienoa, että tänä vuonna niiden potentiaali näyttäisi pääsevän oikeuksiinsa.”, toteaa Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. ”Toivottavasti onnistumiset kannustavat syysöljykasvien kylvöille myös tulevana syksynä” Syysöljykasvien viljelijät joutuivat jännittämään kasvustojen talvenkestoa erityisesti huhtikuussa, jolloin lähes kymmenen asteen pakkaset kurittivat jo kasvuun lähteneitä kasvustoja. Tämän jälkeen seuraavana huolena olivat rapsikuoriaisten mahdolliset tuhot, mutta viileä kevät kiusasi niitäkin ja kuoriaisesiintymät jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi. Kevätkuivuuskaan ei ole päässyt tänä vuonna rasittamaan kasvustoja, vaan ne ovat saaneet vettä tasaisesti ja riittävästi. ”Syysöljykasvien sato tehdään syksyllä. Se on se perustekijä sille, että kasvustot talvehtivat hyvin. Toki vähän tarvitaan tuuriakin, mutta onnea kannattaa avittaa ja panostaa kasvuston perustamiseen”, vinkkaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. ”Toinen asia, minkä ehdottomasti pitää olla kunnossa, on pellon vesitalous. Mikäli vesi seisoo pellossa, voi olla varma, että siinä kohtaa ei syysrypsi tai -rapsi talvea kestä”, Jaakkola muistuttaa. Syysöljykasvien viljely on Suomessa verrattain harvinaista juurikin talvehtimisen epävarmuuden takia. Viljelykiinnostus on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa, kun monet viljelyn osatekijät ovat alkaneet entistä voimakkaammin ohjaamaan syysmuotoisten kasvien tuottamiseen. Syyrypsin ja -rapsin etuina on mm. kevätöljykasveja vähäisemmät tuholaisongelmat: useimmiten esimerkiksi rapsikuoriaisia ei tarvitse torjua kasvustoista lainkaan tai ainakin torjuntakertoja tarvitaan vähemmän. Monet viljelijät kokevat syysöljykasvien viljelyn mielekkääksi työhuippujen tasaantumisen takia, kun osan tilan kylvötöistä voi jättää kevätsesongin ulkopuolelle. Syysrypsin ja -rapsin satopotentiaali on myös houkutteleva: parhaimmillaan ne voivat tuottaa yli kaksinkertaisen sadon verrattuna kevätöljykasveihin. Tilojen viljelykiertojen monipuolistajina öljykasvit ovat ylipäätään erinomainen vaihtoehto ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseksi syysrypsi ja -rapsi ovat kaikista viljelykasveista yksi kannattavimpia vaihtoehtoja.
Undantagstillstånd har beviljats för betning av rybs- och rapsutsäde för at...
Säkerhets- och kemikalieverket Tukes beviljade den 18.12.2024 undantagstillstånd för preparatet Buteo Start FS vid betning av våroljeväxtutsäde under våren 2025. Varför är användningen av betningsmedel nödvändig? Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480 vid betning ansöktes för att säkerställa kontinuiteten i odlingen av inhemska oljeväxter och för att trygga Finlands försörjningsberedskap. Våroljeväxter utsätts särskilt under groningsfasen för stort skadedjurstryck, där jordloppor utgör den största risken. Jordloppor kan förstöra unga plantor innan de ens nått jordytan, vilket i värsta fall kan leda till en total förlust av skörden. Betning med Buteo Start FS 480 har visat sig vara ett effektivt sätt att bekämpa dessa skadedjur och skydda grödorna under deras kritiska tidiga utvecklingsstadium. "Effektiv användning av betningsmedel är en avgörande faktor för odling av vårrybs och -raps i Finland. Erfarenheterna av det godkända betningsmedlet har varit positiva under flera år. Beroende på växtsäsongens förhållanden och skadedjurstrycket kan behovet av pyretroidbesprutning mot jordloppor minskas avsevärt eller helt elimineras," säger Mikko Kaase, utvecklingsspecialist vid Apetit Kasviöljy Oy. Våroljeväxter spelar en viktig roll för inhemsk odling och försörjningsberedskap Odlingen av våroljeväxter är en betydande del av Finlands jordbruk och spelar en nyckelroll för livsmedelsindustrins inhemska råvaruförsörjning och för försörjningsberedskapen. Under 2024 odlades våroljeväxter på cirka 38 000 hektar, och odlingens fortsättning är starkt beroende av effektiva och tillförlitliga växtskyddsmetoder. Vårrybs och vårraps har en central betydelse för självförsörjning och försörjningsberedskap. Denna betydelse har uppmärksammats bland aktörer i branschen, och undantagstillståndet har fått brett stöd från bland andra Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK rf, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, representanter för livsmedels- och foderindustrin samt myndigheter som ansvarar för försörjningsberedskapen. Oljeväxter spelar en viktig roll i växtföljden, där de bidrar till att förbättra jordhälsan och odlingsmångfalden. Vårrybs och -raps är värdefulla förfrukter vilka förbättrar odlingsjordens bördighet och minskar sjukdomstrycket hos stråsäd. Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480
Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjun...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 18.12.2024 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella peitattujen kevätöljykasvien siementen käyttöön Suomessa keväällä 2025. Miksi peittausaineen käyttö on välttämätöntä? Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kevätöljykasveihin kohdistuu erityisesti taimettumisvaiheessa suuri tuholaispaine, jonka merkittävin aiheuttaja on kirppa. Kirpat voivat tuhota nuoret taimet jo ennen niiden nousua maan pinnalle, mikä pahimmillaan voi johtaa sadon täydelliseen menetykseen. Peittaus Buteo Start FS 480 -valmisteella on todettu tehokkaaksi tavaksi torjua näitä tuholaisia ja suojata kasveja niiden elintärkeän alkuvaiheen aikana. Tehokkaan peittausaineen käyttö on keskeinen tekijä kevätöljykasvien viljelyssä Suomessa. Poikkeusluvan saaneesta peittausaineesta on positiivisia kokemuksia jo useammalta vuodelta. Kasvukauden olosuhteista ja tuholaispaineesta riippuen, tarve kirppoja vastaan tehtävälle pyretroidiruiskutukselle voi vähentyä tai poistua kokonaan,” toteaa Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase. Kevätöljykasvit merkittävässä roolissa kotimaiselle viljelylle ja huoltovarmuudelle Kevätöljykasvit ovat merkittävä osa Suomen maataloutta, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös elintarviketeollisuuden kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2024 kevätöljykasvien viljelyala oli noin 38 000 hehtaaria, ja viljelyn jatkuminen on vahvasti riippuvainen toimivista ja luotettavista kasvinsuojelumenetelmistä. Kevätrypsin ja -rapsin rooli on keskeinen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tämä merkitys on tunnistettu alan toimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi poikkeuslupahakemusta tukivat laajasti muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., elintarvike- ja rehuteollisuuden edustajat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset. Öljykasvien rooli viljelykierrossa on tärkeä, ne edistävät maaperän hyvinvointia ja viljelyn monimuotoisuutta. Kevätöljykasvit, kuten rypsi ja rapsi, ovat arvokkaita esikasveja, jotka parantavat viljelymaan kasvukuntoa ja vähentävät viljojen tautipainetta. Kasvinsuojeluaineen poikkeuslupa
