Kantvik 30 vuotta: Kotimaisia kasviöljyjä Kirkkonummelta jo kolmenkymmenen vuoden ajan
Apetitin Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevan kasviöljynpuristamon käyttöönotosta tuli syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön.
Apetitin kasviöljypuristamolla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä rooli. Valtaosa kotimaisesta rypsistä ja rapsista jalostetaan Kantvikissa öljyksi ja puristeeksi. Kantvikissa varmistetaan kotimaisen kasviöljyn saatavuus kuluttajille, ammattikeittiöille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön.
Kasviöljynpuristamo ja sen tuotteet kehittyvät jatkuvasti
Kolmekymppistä tuotantolaitosta ja sen kasviöljynpuristusprosessia on kehitetty vuosien varrella. Vuonna 1998 valmistui öljyn raffinointilaitos, jossa puristettu öljy puhdistetaan fysikaalisesti. Vuonna 2011 käyttöön otettiin pakkaamo ja vuonna 2016 pakkaamo sai uuden varaston. Kasviöljypuristamon oma bioenergialaitos otettiin käyttöön vuonna 2021. Lokakuussa Apetit kertoi investoivansa kasviöljypuristamolle oman pullotuslinjan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
”Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme sekä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa tuotteistoltaan ja kooltaan merkittävästä tuotantolaitoksestamme. Investointi omaan pullotuslinjaan on luonteva jatkumo kehittämiselle”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.”
Historiaa:
- Kantvikin kasviöljynpuristamon edeltäjänä toimi Öljynpuristamo Oy, Helsingin Herttoniemessä 1958-1993.*
- Herttoniemen tuotantolaitoksen käynnistyessä pääraaka-aine vuonna 1960 oli kopra, kookospähkinän lohkottu ja kuivattu siemenvalkuainen. Alusta alkaen puristamossa käsiteltiin myös rypsiä, joskin sen osuus pysyi pitkään vaatimattomana. Uuttamon valmistuttua sen pääraaka-aineena alettiin käsitellä soijaa. Rypsi puristettiin ja uutettiin.*
- Vuonna 1993 kasviöljynpuristamo siirtyi Kirkkonummen Kantvikiin ja alkoi toimia nimellä Mildola Oy. Kasviöljynpuristamossa on käsitelty pääasiassa rypsin ja rapsinsiementä. Öljyä valmistetaan puristamalla ja öljy puhdistetaan fysikaalisesti raffinoimalla.
- Vuonna 2005 Lännen Tehtaat -konserniin kuuluva Suomen Rehu Oy osti Mildola Oy:n
- Vuonna 2009 Lännen Tehtaat -konserni yhdisti sisäisellä omistusjärjestelyllä Mildolan ja Avena Nordic Grainin.
- Vuonna 2022 Apetit myi viljakauppaliiketoimintansa. Avena Nordic Grain nimi vaihtui Apetit Kasviöljy Oy:ksi ja Avena Kantvik Oy Apetit Kantvik Oy:ksi.
*Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjun...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 18.12.2024 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella peitattujen kevätöljykasvien siementen käyttöön Suomessa keväällä 2025. Miksi peittausaineen käyttö on välttämätöntä? Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kevätöljykasveihin kohdistuu erityisesti taimettumisvaiheessa suuri tuholaispaine, jonka merkittävin aiheuttaja on kirppa. Kirpat voivat tuhota nuoret taimet jo ennen niiden nousua maan pinnalle, mikä pahimmillaan voi johtaa sadon täydelliseen menetykseen. Peittaus Buteo Start FS 480 -valmisteella on todettu tehokkaaksi tavaksi torjua näitä tuholaisia ja suojata kasveja niiden elintärkeän alkuvaiheen aikana. Tehokkaan peittausaineen käyttö on keskeinen tekijä kevätöljykasvien viljelyssä Suomessa. Poikkeusluvan saaneesta peittausaineesta on positiivisia kokemuksia jo useammalta vuodelta. Kasvukauden olosuhteista ja tuholaispaineesta riippuen, tarve kirppoja vastaan tehtävälle pyretroidiruiskutukselle voi vähentyä tai poistua kokonaan,” toteaa Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase. Kevätöljykasvit merkittävässä roolissa kotimaiselle viljelylle ja huoltovarmuudelle Kevätöljykasvit ovat merkittävä osa Suomen maataloutta, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös elintarviketeollisuuden kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2024 kevätöljykasvien viljelyala oli noin 38 000 hehtaaria, ja viljelyn jatkuminen on vahvasti riippuvainen toimivista ja luotettavista kasvinsuojelumenetelmistä. Kevätrypsin ja -rapsin rooli on keskeinen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tämä merkitys on tunnistettu alan toimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi poikkeuslupahakemusta tukivat laajasti muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., elintarvike- ja rehuteollisuuden edustajat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset. Öljykasvien rooli viljelykierrossa on tärkeä, ne edistävät maaperän hyvinvointia ja viljelyn monimuotoisuutta. Kevätöljykasvit, kuten rypsi ja rapsi, ovat arvokkaita esikasveja, jotka parantavat viljelymaan kasvukuntoa ja vähentävät viljojen tautipainetta. Kasvinsuojeluaineen poikkeuslupa
Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta lisätään uudessa hankkeessa
Suomalainen elintarviketeollisuus haluaisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän kotimaista rypsiä ja rapsia ja niiden viljelyn lisäämistarve on jopa kaksinkertainen nykyiseen tuotantomäärään nähden. Haasteeseen vastaa uusi Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke, jota toteuttaa Pyhäjärvi-instituutti yhdessä osatoteuttajien Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. ”Rypsin ja rapsin tuotantoa jarruttaa viljelyn haastavuus, sillä se vaatii taloudellista, tiedollista ja ajallista panostusta”, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola valottaa. Hankeen tavoitteena on lisätä rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta, ja tätä kautta nostaa niiden satotasoja sekä viljelymäärää. Hankkeessa keskitytään esimerkiksi syysöljykasvien talvehtimisvarmuuden nostamiseen otollisemmalla lajikevallinalla, kasviterveyden ja viljelyolosuhteiden parantamiseen uusilla viljelymenetelmillä ja rypsin ja rapsin viljelyn kiinnostavuuden nostoon monipuolisella tiedonvälityksellä. Hankkeessa perustetaan lajikokeita sekä käynnistetään koetoimintaa ympäri Suomea. Ensimmäisten viljelypilottien perustaminen alkaa jo lähipäivinä. ”Käynnistyneellä hankkeella on tärkeä merkitys turvaamaan ja lisäämään kotimaisten rypsin ja rapsin viljelyä sekä nostamaan Suomen omavaraisuutta öljykasvien suhteen”, Apetitin Öljykasvituotteiden liiketoimintajohtaja Timo Huttunen sanoo. Vuoteen 2027 saakka kestävää hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa, Uudenmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskusten kautta. Lisäksi hankkeen yksityisinä rahoittajina on joukko merkittäviä elintarvike- ja maatalousalan yrityksiä: Apetit Kasviöljy Oy, Berner Oy/Viljelijän Berner, Bunge Finland Oy, Corteva Agriscience Finland Oy, Hankkija Oy, Yara Suomi Oy. Hankkeen valmistelussa merkittävässä roolissa on ollut myös viime vuonna perustettu öljykasvituotannon kehittämisryhmä, RypsiRapsi-foorumi, jonka kanssa hanke tulee myös toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Lue lisää hankkeesta
Betningen av ryps och rapsfrö fick undantagslov för bekämpning av jordloppo...
Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 19 december 2023 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde samt sockerbetsfrö under våren 2023. Undantagslov för användningen av Buteo Star FS 480-preparat ansöktes för att att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten, eftersom oljeväxter är underproducerade i hela EU-området. ”Undantagslov för Buteo Start FS-480 -preparatet är nyckeln för att säkerställa en stadig och framgångsrik groning av våroljeväxter. Lantbrukarnas erfarenheter av att använda produkten har varit positiva och därför hoppas vi att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter”, säger Mikko Kaase, utvecklingsexpert på Apetit Kasvilöljy Oy. På grund av sin tillväxtrytm utsätts våroljeväxter för större skadedjurstryck än höstoljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det mest effektiva och säkraste sättet att skydda sig mot loppskadedjur är att sylta fröna. Framgångsrik betning hjälper växten att överleva den kritiska tillväxtfasen. Betning minskar skadedjurstrycket avsevärt och samtidigt minskar behovet av pyretroidbesprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Odling av inhemsk ryps och raps har mångsidiga fördelar Odling av ryps och raps är värdefulla för manga gårdar för en mångsidig växtföljd: de har ett betydande värde före planteringen och de bibehåller också jordens tillväxttillstånd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i odlingscykeln. Oljeväxter kan odlas på nästan alla odlingsområden för spannmål och det finns en stabil efterfrågan på grödan. Raps och raps kräver inte heller separata maskiner och därför är de också lätta att inkludera i växtföljden. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år. Men fördelarna med att odla våroljeväxter är inte begränsade till jordbruk och industri, de stödjer också den biologiska mångfalden, pollinatörer gynnas och landskapet blir mer mångsidigt. Det söks också ständigt efter nya sätt att producera mer och mer miljövänlig mat och i framtiden kan inhemsk oljeväxtproduktion komma att spela en stor roll i detta. Den finska industrin behöver inhemsk ryps och raps, samt skickliga bönder som producerar grödan. För närvarande är det odlade området med ryps och raps inte tillräckligt för att möta efterfrågan från den inhemska industrin. Minskningen av odlingen av våroljeväxter försvagar ytterligare oljeväxternas självförsörjning i Finland och ökar behovet av import. Ryps och raps har därför en betydande inverkan på självförsörjningen och försörjningstryggheten. Frågans betydelse har uppmärksammats inom branschen och därför fick dispensansökan brett stöd av producentorganisationerna Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK ry och Svenska lantbruksproduternas Centralförbund SLC r.f. såsom livsmedels- och foderindustrins aktörer och myndigheter med ansvar för försörjningstrygghet.
