Säkerhets- och kemikalieverket Tukes beviljade den 18.12.2024 undantagstillstånd för preparatet Buteo Start FS vid betning av våroljeväxtutsäde under våren 2025.
Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480 vid betning ansöktes för att säkerställa kontinuiteten i odlingen av inhemska oljeväxter och för att trygga Finlands försörjningsberedskap.
Våroljeväxter utsätts särskilt under groningsfasen för stort skadedjurstryck, där jordloppor utgör den största risken. Jordloppor kan förstöra unga plantor innan de ens nått jordytan, vilket i värsta fall kan leda till en total förlust av skörden. Betning med Buteo Start FS 480 har visat sig vara ett effektivt sätt att bekämpa dessa skadedjur och skydda grödorna under deras kritiska tidiga utvecklingsstadium.
”Effektiv användning av betningsmedel är en avgörande faktor för odling av vårrybs och -raps i Finland. Erfarenheterna av det godkända betningsmedlet har varit positiva under flera år. Beroende på växtsäsongens förhållanden och skadedjurstrycket kan behovet av pyretroidbesprutning mot jordloppor minskas avsevärt eller helt elimineras,” säger Mikko Kaase, utvecklingsspecialist vid Apetit Kasviöljy Oy.
Odlingen av våroljeväxter är en betydande del av Finlands jordbruk och spelar en nyckelroll för livsmedelsindustrins inhemska råvaruförsörjning och för försörjningsberedskapen. Under 2024 odlades våroljeväxter på cirka 38 000 hektar, och odlingens fortsättning är starkt beroende av effektiva och tillförlitliga växtskyddsmetoder.
Vårrybs och vårraps har en central betydelse för självförsörjning och försörjningsberedskap. Denna betydelse har uppmärksammats bland aktörer i branschen, och undantagstillståndet har fått brett stöd från bland andra Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK rf, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, representanter för livsmedels- och foderindustrin samt myndigheter som ansvarar för försörjningsberedskapen.
Oljeväxter spelar en viktig roll i växtföljden, där de bidrar till att förbättra jordhälsan och odlingsmångfalden. Vårrybs och -raps är värdefulla förfrukter vilka förbättrar odlingsjordens bördighet och minskar sjukdomstrycket hos stråsäd.
Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480
Syysrypsit ja -rapsit talvehtivat Suomessa tänä vuonna monin paikoin erinomaisesti. Huhtikuun pakkaset verottivat kasvustoja jonkin verran, mutta silti monella tilalla päästään tänä vuonna nauttimaan onnistumisesta syysöljykasvien viljelyssä. Syitä hyvään tilanteeseen on monia. Syysrypsin ja -rapsin viljelyssä on tänä vuonna käsillä pitkään kaivattu laajempi onnistuminen. Hyviä öljykasvikasvustoja löytyy ympäri Suomen ja onnistumisia on saatu useilla eri lajikkeilla. Pitkä ja lämmin syksy mahdollisti hyväkuntoisten kasvustojen muodostumisen ja lähtötilanne talvehtimiseen oli loppuvuodesta 2024 erittäin hyvä. Talvi ei ollut erityisen kylmä, mutta varsinkin rannikkoseudulla lumettomat jaksot olivat syysöljykasveille riskialtista aikaa. Tästä huolimatta, mikäli syksyn kasvustot olivat hyvät ja pellon vesitalous kunnossa, kasvustot selvisivät talvesta monin paikoin hyvin. Tämä tapahtumaketju näkyy nyt keltaisena kukkamerenä syysöljykasvipelloilla. ”Muutaman haastavamman syysöljykasvivuoden jälkeen on hienoa, että tänä vuonna niiden potentiaali näyttäisi pääsevän oikeuksiinsa.”, toteaa Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. ”Toivottavasti onnistumiset kannustavat syysöljykasvien kylvöille myös tulevana syksynä” Syysöljykasvien viljelijät joutuivat jännittämään kasvustojen talvenkestoa erityisesti huhtikuussa, jolloin lähes kymmenen asteen pakkaset kurittivat jo kasvuun lähteneitä kasvustoja. Tämän jälkeen seuraavana huolena olivat rapsikuoriaisten mahdolliset tuhot, mutta viileä kevät kiusasi niitäkin ja kuoriaisesiintymät jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi. Kevätkuivuuskaan ei ole päässyt tänä vuonna rasittamaan kasvustoja, vaan ne ovat saaneet vettä tasaisesti ja riittävästi. ”Syysöljykasvien sato tehdään syksyllä. Se on se perustekijä sille, että kasvustot talvehtivat hyvin. Toki vähän tarvitaan tuuriakin, mutta onnea kannattaa avittaa ja panostaa kasvuston perustamiseen”, vinkkaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. ”Toinen asia, minkä ehdottomasti pitää olla kunnossa, on pellon vesitalous. Mikäli vesi seisoo pellossa, voi olla varma, että siinä kohtaa ei syysrypsi tai -rapsi talvea kestä”, Jaakkola muistuttaa. Syysöljykasvien viljely on Suomessa verrattain harvinaista juurikin talvehtimisen epävarmuuden takia. Viljelykiinnostus on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa, kun monet viljelyn osatekijät ovat alkaneet entistä voimakkaammin ohjaamaan syysmuotoisten kasvien tuottamiseen. Syyrypsin ja -rapsin etuina on mm. kevätöljykasveja vähäisemmät tuholaisongelmat: useimmiten esimerkiksi rapsikuoriaisia ei tarvitse torjua kasvustoista lainkaan tai ainakin torjuntakertoja tarvitaan vähemmän. Monet viljelijät kokevat syysöljykasvien viljelyn mielekkääksi työhuippujen tasaantumisen takia, kun osan tilan kylvötöistä voi jättää kevätsesongin ulkopuolelle. Syysrypsin ja -rapsin satopotentiaali on myös houkutteleva: parhaimmillaan ne voivat tuottaa yli kaksinkertaisen sadon verrattuna kevätöljykasveihin. Tilojen viljelykiertojen monipuolistajina öljykasvit ovat ylipäätään erinomainen vaihtoehto ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseksi syysrypsi ja -rapsi ovat kaikista viljelykasveista yksi kannattavimpia vaihtoehtoja.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 18.12.2024 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella peitattujen kevätöljykasvien siementen käyttöön Suomessa keväällä 2025. Miksi peittausaineen käyttö on välttämätöntä? Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kevätöljykasveihin kohdistuu erityisesti taimettumisvaiheessa suuri tuholaispaine, jonka merkittävin aiheuttaja on kirppa. Kirpat voivat tuhota nuoret taimet jo ennen niiden nousua maan pinnalle, mikä pahimmillaan voi johtaa sadon täydelliseen menetykseen. Peittaus Buteo Start FS 480 -valmisteella on todettu tehokkaaksi tavaksi torjua näitä tuholaisia ja suojata kasveja niiden elintärkeän alkuvaiheen aikana. Tehokkaan peittausaineen käyttö on keskeinen tekijä kevätöljykasvien viljelyssä Suomessa. Poikkeusluvan saaneesta peittausaineesta on positiivisia kokemuksia jo useammalta vuodelta. Kasvukauden olosuhteista ja tuholaispaineesta riippuen, tarve kirppoja vastaan tehtävälle pyretroidiruiskutukselle voi vähentyä tai poistua kokonaan,” toteaa Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase. Kevätöljykasvit merkittävässä roolissa kotimaiselle viljelylle ja huoltovarmuudelle Kevätöljykasvit ovat merkittävä osa Suomen maataloutta, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös elintarviketeollisuuden kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2024 kevätöljykasvien viljelyala oli noin 38 000 hehtaaria, ja viljelyn jatkuminen on vahvasti riippuvainen toimivista ja luotettavista kasvinsuojelumenetelmistä. Kevätrypsin ja -rapsin rooli on keskeinen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tämä merkitys on tunnistettu alan toimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi poikkeuslupahakemusta tukivat laajasti muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., elintarvike- ja rehuteollisuuden edustajat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset. Öljykasvien rooli viljelykierrossa on tärkeä, ne edistävät maaperän hyvinvointia ja viljelyn monimuotoisuutta. Kevätöljykasvit, kuten rypsi ja rapsi, ovat arvokkaita esikasveja, jotka parantavat viljelymaan kasvukuntoa ja vähentävät viljojen tautipainetta. Kasvinsuojeluaineen poikkeuslupa
Suomalainen elintarviketeollisuus haluaisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän kotimaista rypsiä ja rapsia ja niiden viljelyn lisäämistarve on jopa kaksinkertainen nykyiseen tuotantomäärään nähden. Haasteeseen vastaa uusi Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke, jota toteuttaa Pyhäjärvi-instituutti yhdessä osatoteuttajien Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. ”Rypsin ja rapsin tuotantoa jarruttaa viljelyn haastavuus, sillä se vaatii taloudellista, tiedollista ja ajallista panostusta”, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola valottaa. Hankeen tavoitteena on lisätä rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta, ja tätä kautta nostaa niiden satotasoja sekä viljelymäärää. Hankkeessa keskitytään esimerkiksi syysöljykasvien talvehtimisvarmuuden nostamiseen otollisemmalla lajikevallinalla, kasviterveyden ja viljelyolosuhteiden parantamiseen uusilla viljelymenetelmillä ja rypsin ja rapsin viljelyn kiinnostavuuden nostoon monipuolisella tiedonvälityksellä. Hankkeessa perustetaan lajikokeita sekä käynnistetään koetoimintaa ympäri Suomea. Ensimmäisten viljelypilottien perustaminen alkaa jo lähipäivinä. ”Käynnistyneellä hankkeella on tärkeä merkitys turvaamaan ja lisäämään kotimaisten rypsin ja rapsin viljelyä sekä nostamaan Suomen omavaraisuutta öljykasvien suhteen”, Apetitin Öljykasvituotteiden liiketoimintajohtaja Timo Huttunen sanoo. Vuoteen 2027 saakka kestävää hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa, Uudenmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskusten kautta. Lisäksi hankkeen yksityisinä rahoittajina on joukko merkittäviä elintarvike- ja maatalousalan yrityksiä: Apetit Kasviöljy Oy, Berner Oy/Viljelijän Berner, Bunge Finland Oy, Corteva Agriscience Finland Oy, Hankkija Oy, Yara Suomi Oy. Hankkeen valmistelussa merkittävässä roolissa on ollut myös viime vuonna perustettu öljykasvituotannon kehittämisryhmä, RypsiRapsi-foorumi, jonka kanssa hanke tulee myös toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Lue lisää hankkeesta