Apetit Kotimainen Itämeren Kalapihvi voitti Iltalehden Kultainen Pippuri -kilpailun Arjen helpottaja -sarjassa
Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on voittanut Iltalehden Kultainen Pippuri -elintarvikekilpailun Arjen helpottaja -sarjassa! Sarjan voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä. Itämeren kalapihvi on uusin lisä Apetitin lähikalatuotteisiin.
Kilpailu oli avoin kaikille elintarvikevalmistajille, ja ne ovat itse ilmoittaneet vuonna 2022 lanseerattuja tuotteitaan mukaan. Finalistit kuhunkin sarjaan valitsi asiantuntijaraati. Raatiin kuuluivat Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, keittiömestarit Hans Välimäki ja Pekka Terävä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja Iltalehden ruokatoimittaja Eeva Paljakka.
”Itämeren kalapihvin, kuten aikaisemmin markkinoille tuodun kalapuikonkin, pääraaka-aineena on Itämerestä Suomen aluevesiltä pyydetty MSC-sertifioitu silakka. Pihveissä on luonnollinen mieto ja raikas kalan maku, joka sopii koko perheelle. Gluteeniton, laktoositon ja Sydänmerkillä varustettu Itämeren kalapihvi sopii moniin ruokavalioihin ja maistuu niin perunamuusin kanssa kuin burgerinkin välissä”, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhemiina Ritala Apetitilta kertoo.
Kestäviä ruokavalintoja lähikalasta
Apetitilla on pitkään tehty työtä kotimaisen lähikalan käytön lisäämiseksi. Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on tuoteperheen viimeisin uutuus. Itämeren silakasta valmistettava pihvi lanseerattiin kuluttajille lokakuussa 2022.
”Lähikalojen tuotteistaminen sai alkunsa halusta hyödyntää hoitokalastuksen saalis. Ensimmäinen lähikalatuotteemme oli kotimaisista särkikaloista valmistettu Kotimainen Järvikalapihvi, joka lanseerattiin ammattikeittiöiden käyttöön vuonna 2016. Vähittäiskauppoihin Järvikalapihvi saatiin vuonna 2018”, kertoo Apetitin tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere.
Apetitin ensimmäinen Itämeren silakasta valmistettu kalatuote tuli vähittäiskauppaan vuonna 2021.
”Itämeren kalapihvi on jatkoa Apetitin suosittuun, kestäviä ruokavalintoja edistävään kotimaiseen lähikalatuotesarjaan. Kalapihvit ovat helppo ja herkullinen keino lisätä lähikalaa lautaselle. Se tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Miika Kemilä.
Lue lisää
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Apetitin Pudasjärven Pakastepizzatehtaan presidenttiseinä päivitettiin – Pr...
Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilan seinällä on taideteos, jossa komeilevat Suomen presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Ensimmäinen osa valmistui jo vuonna 1998. Teos ja siinä esitetyt presidentit kertovat pakastepizzatehtaan pitkästä historiasta. Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilassa leijailee pizzan tuoksu. Taukotilaan kulkiessa näkee ensimmäiseksi tuotetestaukseen käytettävät isokokoiset pizzauunit. Taukotilan seinältä erottuvat tunnetusta taideteoksesta muistuttavat taistelevat metsot. Osan taukotilaa on vallannut taiteilija Kimmo Takarautio, joka viimeistelee elokuussa 2024 presidentti Alexander Stubbia esittävää maalausta. Tasavallan presidenttiä esittävä kuva on osa isompaa taideteosta, jossa komeilevat presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Presidentti Stubb on taideteoksessa saanut käteensä pizzalapion. ”Vuonna 1998 valmistuneessa ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta pizzat jäivät puuttumaan. Nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun presidentti Stubb on sen maalauksessa paistanut”, taiteilija Takarautio sanoo. Teos ja siinä esitetyt presidentit täyttävät yhden taukotilan seinistä. Muilta seiniltä löytyy kuusi Takaraution luontoaiheista maalausta sekä muita maalattuja yksityiskohtia. Poikkeuksellisen taideteoksesta tekee se, että alun perin Pudasjärveltä kotoisin oleva Takarautio on maalannut teosta peräti 26 vuotta. Pizzatehtaan juuret ulottuvat Kekkosen kaudelle Pakastepizzatehtaan taukotilan maalaus valmistui ensimmäisen kerran vuonna 1998. Tuolloin tehdasta uudistettiin ja Apetitin edeltäjän, Lännen Tehtaiden, silloinen johtaja otti yhteyttä Takarautioon ja pyysi häneltä suunnitelmaa maalauksesta uuteen taukotilaan. ”Tavoitteena oli saada tilan ilmeestä mahdollisimman leppoisa. Toiveena oli, että kuvassa voisi olla Kekkonen, kun tehtaan ja sitä edeltäneen rieskaleipomon juuret ulottuivat Kekkosen presidenttikaudelle”, Takarautio kuvaa maalauksen historiaa. Teokseen päätyivät lopulta kaikki siihen mennessä yrityksen aikana toimineet presidentit: Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Teosta on täydennetty aina uuden presidentin aloittaessa ja Takarautio toivoo, että perinne jatkuu tulevaisuudessakin. ”Ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun Stubb on sen maalauksessa paistanut”, Takarautio sanoo. Takarautio kertoo, että hän pyrkii saamaan maalauksiinsa aina pientä hauskuutta mukaan. ”Uskon, että presidentti Stubbin kohdalla hymyilyttää jo pelkästään hänen iloinen hymynsä sekä kuvassa mukana oleva pizza. Näiden lisäksi maalasin hänelle kravattiin kaksi kissaa, sillä olen ymmärtänyt, että hänellä on ollut kissoja”, Takarautio kertoo. Muotokuvat on maalattu sisustusmaaleilla Maalaus on toteutettu sisustusmaaleilla ja pensselillä. Viimeistelyt on tehty kynäruiskulla ja lopputulos suojalakattu. Maalauksen eri sävyt Takarautio on sekoittanut pääväreistä eli sinisestä, punaisesta ja keltaisestä sekä valkoisesta. Öljyväreihin verrattuna sisustusmaalit kuivuvat nopeammin, joten pitää tietää miten päävärit käyttäytyvät ja kuinka ne sekoitetaan. Vaikka Takarautio on maalannut myös muotokuvia öljyväreillä, hän on keskittynyt pääasiassa suurempiin monumentteihin. Takaraution käsialaa ovat esimerkiksi Äkäslompolon Poro ja Vihdin PuuhaParkin keijumetsä. Pizzatehtaan väki pääsi vapaasti käyttämään taukotilaa maalaamisen aikana ja samalla seuraamaan teoksen etenemistä. Takarautiota ei yleisön edessä maalaaminen haitannut ja uusin lisäys valmistui ripeästi: työ vei viimeistelyineen kolme päivää. ”Tunnistin tehtaalla jo ensimmäisellä maalauskerralla työskennelleitä henkilöitä. Lisäksi tuli uusia tuttavuuksia. Täällä on mukava ilmapiiri ja helppo jutella kaikkien kanssa”, Takarautio sanoo. Maalaustyön ohessa syötiin luonnollisesti pakastepizzaa. ”Kyllä näitä Pudasjärven pakastepizzoja tulee syötyä kotonakin. Erityisesti Opera Special on oma suosikki. Senhän presidentti Stubbkin on maalauksessa paistanut”, Takarautio kertoo.
Toimitusjohtajan katsaus H1/2024
Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli vertailukautta parempi. Molemmat liiketoiminnot ovat parantaneet liiketulostaan. Pidämme edelleen tulosohjeistuksen, jonka mukaan konsernin liikevoiton arvioidaan olevan vertailukauden tasolla. Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät, mutta sadonkorjuuseen liittyvien riskien mahdollinen realisoituminen nähdään vasta syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on laskenut pääasiassa öljykasvituotteiden vertailukautta matalampien markkinahintojen takia. Apetitin liiketulos vuoden toisella neljänneksellä jäi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa toisen vuosineljänneksen liiketulos laski selvästi vertailukauden vahvasta tuloksesta. Tulosta heikensi vertailukausien välinen myyntivolyymien vaihtelu. Ruokaratkaisuissa liiketulos oli viime vuoden tasolla. Konsernin liikevaihto toisella neljänneksellä laski vertailukaudesta. Lasku johtui pääasiassa öljykasvien markkinahintojen laskusta vertailukauteen nähden, myös myyntivolyymit laskivat. Myyntivolyymien laskussa oli normaalia vertailukausien välistä vaihtelua, eikä vuoden tuotanto- ja myyntimäärissä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Ruokaratkaisuissa liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Myyntivolyymit laskivat vertailukaudesta. Volyymien laskuun vaikuttivat vertailukaudella eri ajankohtana toteutuneet pakasteherneen myynnit viennissä. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt etenevät. Kiinteistöön liittyvät rakennusvaiheen työt ovat viimeistelyvaiheessa ja laiteasennukset alkaneet. Noin 4,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan olevan valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti toisen vuosipuoliskon aikana. Kotimaisten avomaankasvisten satokausi on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kuuma ja kuiva kevät haastoi pinaatin ja ensimmäisenä kylvettyjen herneiden kasvua, mutta pääosin satonäkymät ovat ennakoidun mukaiset. Myös juureksien satonäkymät ovat ennen korjuukautta hyvät. Kasvatimme kuluvalle satokaudelle pakasteherneen viljelypinta-alaa 1 800 hehtaariin. Kotimainen pakasteherne on strategiassamme keskeisessä asemassa. Herneen viljelyn lisäämisellä haluamme vastata viennin kasvavaan kysyntään. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat viime vuodesta. Satokauden alkua rasitti kuivuus, joka aiheutti epätasaista taimettumista ja tuholaispainetta. Juhannuksen jälkeen sää on ollut öljykasveille suosiollisempi, ja Suomen satonäkymä on näkemyksemme mukaan keskimääräinen. Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä kasviöljypuristamollamme. Kotimaisuus on merkittävä erottautumistekijä kasviöljyissä. Työ kotimaisen viljelykehityksen parissa on jatkunut sekä Räpin koetilalla että RypsiRapsi-foorumin toteuttamilla viljelykokeilla. RypsiRapsi-foorumin koetoiminnan keskiössä kuluvalla satokaudella ovat kaista- ja ruutukokeina toteutettavat lajikekokeet. Huhtikuussa käynnistyi monivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolla pyritään lisäämään rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta ja -määrää Suomessa. Hanke on konkreettinen osoitus halusta kasvattaa kotimaisten öljykasvien viljelyä. Räpin koetilalla on keskitytty erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimukseen. Kokeilla halutaan löytää lajikkeet, jotka kestävät Suomen muuttuvat viljelyolosuhteet. Viime vuosina olemme nähneet entistä suurempia vaihteluita olosuhteissa rankkasateista kuumuuteen ja kuivuuteen. Kasvava tauti- ja tuholaispaine huomioidaan myös lajikekokeissa. Räpillä tehdään esimerkiksi porkkanan ja lantun lajikekokeita, ja tavoitteena on löytää uusia lajikkeita sopimusviljelijöiden käyttöön. Jatkamme työtä strategian mukaisilla painopistealueilla. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainissa työ on keskittynyt kaupallisen mittakaavan tuotantoprosessin kehittämiseen. Herneproteiinihankkeessa on jatkettu pienen mittakaavan testauksia herneproteiinin tuottamiseksi kotimaisesta raaka-aineesta. Molemmilla hankkeilla lisäämme mahdollisuuksia kotimaisen raaka-aineen jalostusarvon nostoon. Tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisen tuotannon käyttöönottovaiheen on määrä tapahtua toisen vuosipuoliskon aikana. Osa Apetitin toiminnoista on ottanut uuden ERP-järjestelmän käyttöön jo viime vuoden lopulla. Elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut ja se kääntyi kesäkuussa negatiiviseksi. Tuoteryhmien välillä on edelleen isoja eroja, eikä kuluttajakäyttäytymisessä ole havaittu merkittävää muutosta. Edullisuus on edelleen tärkeä kriteeri ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima sopii vallitsevaan tilanteeseen hyvin. Toimme kesällä kauppoihin uusia kasviöljyjä. Apetitin Neito-tuoteperheeseen kuuluvat Salaattiöljy sekä Pizza- ja pastaöljy ovat laadukkaita uutuuksia, jotka sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja maustamiseen. Uutuustuotteiden lanseeraukset jatkuvat vielä kuluvan vuoden aikana.”
Toimitusjohtajan katsaus Q1/2024
Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetitin liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta, erityisesti Öljykasvituotteet paransi tulostaan. Ruokaratkaisujenkin liikevoitto nousi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa kansainväliset puristusmarginaalit ovat säilyneet hyvällä tasolla. Ruokaratkaisuissa toiminnan tehokkuus on vaikuttanut positiivisesti tulokseen. Konsernin liikevaihto laski odotetusti vertailukaudesta. Liikevaihdon lasku johtui öljykasvituotteiden vertailukautta selkeästi matalammista markkinahinnoista. Ruokaratkaisuissa liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta ja myyntivolyymit olivat lähes vertailukauden tasolla. Tuloskehityksessä näkyvän laadukkaan päivittäisen tekemisen lisäksi etenemme strategiamme mukaisissa painopistealueissa. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainin kaupallistamisen edistämisen lisäksi hanke kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi on jatkunut. Herneproteiinihankkeessa on aloitettu pienen mittakaavan testaukset, joissa on käytetty raaka-aineena kotimaista hernettä. Hankkeita yhdistää Apetitin vahva sitoutuminen kotimaiseen alkutuotantoon ja raaka-aineeseen sekä tavoite nostaa jalostusastetta ja kehittää lisäarvotuotteita. Kasvatamme merkittävästi tulevalla satokaudella avomaankasvisten sopimusviljelyalaa. Erityisesti herneen, perunan ja porkkanan viljelyalat kasvavat. Tavoittelemme satokaudelta yhteensä yli 35 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia sopimusviljelijöidemme pelloilta. Olemme viime vuosien aikana investoineet Säkylän pakastetehtaan satokausituotannon tehostamiseen esimerkiksi uusimalla pakasteherneen vastaanottopään. Tulevalla satokaudella otamme käyttöön myös uuden hernepuimurin. Koetoiminta Räpin tilalla jatkuu erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimuksen parissa. Räpillä tehdään lajikekokeita alkavalla satokaudella esimerkiksi porkkanalla, lantulla ja kevätrapsilla. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalan odotetaan nousevan VYR:n* 2024 kylvöalakyselyssä. Kyselyn mukaan kevätrypsin viljelypinta-alan odotetaan kasvavan 38 prosenttia ja kevätrapsin 16 prosenttia. Kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan sekä satotasojen kasvattaminen on Apetitille merkittävä asia. Haluamme turvata kotimaisen raaka-aineen saannin ja käyttää mahdollisimman paljon kotimaista rypsiä ja rapsia. Toimimmekin kotimaisen öljykasvikentän kanssa yhteistyössä alan kehittämiseksi vuonna 2023 perustetun RypsiRapsi-foorumin kautta. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt ovat edenneet aikataulussa. Arvion mukaan uuden linjaston odotetaan olevan käytössä vuoden 2024 toisella puoliskolla. Noin 4,5 miljoonan euron arvoisen investoinnin myötä otamme toimitusketjun omiin käsiimme. Esimerkiksi logistiikan tarve vähenee huomattavasti uuden pullotuslinjan myötä. Strategisesti merkittävä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Viime vuoden lopulla toteutunut ensimmäinen käyttöönottovaihe onnistui hyvin. Parhaillaan valmistelemme käyttöönottovaihetta tuotannon osalta. Olemme aloittaneet kartoituksen koko Apetitin arvoketjuun kohdistuvien ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden asettamiseksi. Apetitin arvoketjussa suurimmat päästölähteet syntyvät alkutuotannosta sekä pakkauksiin ja logistiikkaan liittyvistä päästöistä. Osana Apetitin valmistautumista kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaateisiin olemme tehneet kaksoisolennaisuusanalyysin. Tulosten pohjalta kehitämme kestävyystietojemme hallintaa ja raportointia. Lanseerasimme keväällä uusia tuotteita useisiin eri tuoteryhmiin. Kevään uutuuksien joukossa toimme kauppoihin uusia vaihtoehtoja Superior-pakastepizzaperheeseen, uudet kukkakaaliwings-maut sekä vallitsevaan kulutustilanteeseen erinomaisesti sopivat edulliset lohipyörykät ja monikäyttöisen tomaattipohjaisen pakastekasvissekoituksen. Tuomme kevään aikana kauppoihin myös uusia maustettuja kasviöljyjä. Panostukset tuotekehitykseen ja uutuuksien lanseerauksiin ovat tärkeässä roolissa Apetitin markkina-aseman edelleen vahvistamisessa.” *Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kylvöalakysely 2/2024
