Kulunut kasvukausi alkoi viileästä keväästä. Mäkitalon perunatilalla liikkeelle päästiin siitä huolimatta normaalisti eikä kylvöihin tullut katkoja. Kylmän kevään jälkeen tulivat helteet, mutta ei vettä. Heinäkuussa vettä puolestaan saatiin runsain mitoin. Viljelijä on vahvasti säiden armoilla ja se on myös asia, joka huolettaa. ”Haastavinta viljelyssä on nimenomaan säiden murehtiminen ja etenkin ääripään säät. Niitä tulee stressattua, vaikka niihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa, kuvaa perunanviljelijä Atte Mäkitalo. Tänä vuonna kuivuuden jälkeen tuli onneksi sade - perunoiden kannalta oikeaan aikaan. Vettä ei myöskään tullut heti liikaa, mikä olisi aiheuttanut perunoiden halkeamisen. Jatkossakaan ei saisi tulla liikaa vettä, jotta perunarutto ei pääse ryöpsähtämään. ”Kun kosteutta on paljon, perunaruttoriski on suuri. Rutto tuhoaa ensin varsiston ja sitten mukulan. Pahimmillaan ruttoa torjutaan useita kertoja. Samalla saadaan kyllä suoja myös lehtipoltetta vastaan.” Perunaruton, eli perunan hankalimman kasvitaudin torjunta on tänä vuonna sujunut Mäkitalolla hyvin. Rikkojen torjunta sen sijaan on ollut poikkeuksellisen haastavaa. ”Heinäkuun runsaiden sateiden jälkeen rikat ryöpsähtivät, mutta nyt näyttää taas hyvältä.” Vaikka peruna on esimerkiksi viljoihin verrattuna viljelynäkökulmasta paljon työläämpi kasvi, on sen viljely myös palkitsevaa. ”On kiva huomata, että on onnistunut valituissa toimenpiteissä ja sato on hyvä. Ja ne ensimmäiset uudet perunat ovat tietysti parasta”, Mäkitalo listaa. Perinteet perunanviljelyssä Mäkitalon tilalla viljellään kuluvalla kasvukaudella noin 42 hehtaaria perunaa. Näistä noin 17 hehtaaria on Apetitille sopimusviljeltyä perunaa. Atte on puolisonsa Saijan kanssa ollut Apetitin sopimusviljelijä siitä asti, kun he ryhtyivät pitämään Aten suvun tilaa vuonna 2014. Viljelykasviksi valikoitui peruna perinteen vuoksi, mutta myös koska juuri siihen on kalusto sekä tietysti vuosien varrelta kertynyttä ammattitaitoa. ”Jatkoimme vanhempieni ja isovanhempieni tilaa, eli olemme sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa. Sopimusviljelyn etuna on se, että tavara ei jää käsiin ja on ennalta varmuus, millaisen hinnan saa”, Atte toteaa. Apetitille Mäkitalot viljelevät kolmea eri perunalajiketta sekä lisäksi baby food -perunaa, jolle on määritelty muuta sopimusviljelyä tarkempia ohjeita. Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiloissa mitattuna peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja. Perunan tie pellolta pakasteeksi Peruna on suomalaisille tuttu kasvi, mutta vaiheet pakastealtaasta nostetun perunapakasteen takana ovat todennäköisesti vieraampia. Sopimusviljelijät ostavat tai kasvattavat siemenperunat itse. Mäkitaloilla siemenperunoita säilytetään 500 tai 1000 kg:n puulaatikoissa varastossa, jossa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty ja jatkuvasti mitattu. Mäkitalot kylvävät siemenperunat kylvökoneella, joka kylvää neljä riviä kerrallaan ja määrittelee sopivan taimivälin ja sijoittaa lannoitteen samalla ajolla. Noin viikko kylvön jälkeen muotoillaan perunapenkit, jotta perunalla olisi siinä optimaaliset kasvuolosuhteet. Syksyllä Mäkitalon tilalla perunat nostetaan kaksirivisellä itsekulkevalla perunannostokoneella, joka kerää perunat koneen sisään. Nostotyö on tilalla ulkoistettu Pyhäjärven Perunankorjuu Oy:lle, jonka osakkaina myös Aten ja Saijan luotsaama yhtiö on, Yhtiön koneella nostetaan myös muutaman muun Apetit sopimusviljelijöiden perunat. Kylvön ja noston välissä huolehditaan rikkojen ja tuholaisten torjunnasta sekä toimitaan sääolosuhteiden mukaan. ”Meillä on mahdollisuus pienimuotoiseen kasteluun, mutta tänä kesänä kuivuuden vaivatessa aloin taas miettiä laajemman kastelujärjestelmän hankkimista.” Kaikki viljelytoimenpiteet Mäkitalot kirjaavat sopimusviljelijöiden tapaan Vire-ohjelmaan.  ”Muutenkin pidämme sovituista asioista kiinni ja toteutamme Apetitin vastuuviljelymenetelmää, jossa on ohjeistettu mm. kasvinsuojelusta. Lisäksi meillä on käytössä orgaanisia lannoitteita ja esimerkiksi energiaa tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Vastuullisuus työssä näkyy.” Kun perunat on nostettu, ne toimitetaan Apetitin Säkylän tehtaalle. Tehtaalla perunat kuoritaan, viipaloidaan, pakastetaan ja pakataan erilaisiin vihannessekoituksiin tai niistä valmistetaan perunapakasteita esim. gratiineita. ”Meillä on kotona käytössä paljon Apetitin pakastevihannesekoituksia, mutta perunat tulevat sattuneesta syystä omasta takaa. Peruna on monipuolinen ja monikäyttöinen kasvi, jota meillä syödään runsaasti”, Atte ja Saija Mäkitalo toteavat.

Apetitin sopimusviljelijä Tuomas Kausen tilan punajuuret ovat kesäkuun lopulla taimettuneet hyvin Kokemäenjoen varren peltolohkolla. Kahdella viereisellä lohkolla on tulevaisuuden punajuuripeltoja. Toiselle on kylvetty tänä vuonna monilajista heinien ja apilan seosta ja toisella vastaava kasvusto on jo kolmatta vuotta. Ensi vuonna punajuuret kasvavat kyseisellä lohkolla. Uudistava viljely parantaa maan rakennetta Punajuuren viljelykierto, eli väli kuinka usein kasvia voi viljellä samalla pellolla, on neljä vuotta. Kausen tilalla noudatetaan luonnollisesti tätä viljelykiertoa, mutta panostetaan lisäksi uudistavaan viljelyyn. Sen avulla pidetään huolta maan kasvukunnosta. ”Koen, että maasta ei voi vain ottaa, vaan sille pitää myös vastavuoroisesti antaa. Joku voi toki sanoa, että pellot eivät näin tuota mitään, mutta itse koen, että tämä mitä teemme on myös pitkän tähtäimen sijoitus tulevaisuuteen” viljelijä Tuomas Kause sanoo. Uudistava viljely myös parantaa maan rakennetta. ”On puhuttu peltojen eroosiosta ja sään ääri-ilmiöistä. Huomasin ainakin omilla pelloillamme, että eroosio on todellista. Tämä sai hakemaan ratkaisua asiaan”, Kause kuvailee, miten päätyi alun perin kokeilemaan uudistavaa viljelyä. Punajuuri on palkitseva viljelykasvi Kuluva kasvukausi on punajuurten osalta alkanut Kausen pelloilla mukavasti. Maassa on toistaiseksi riittänyt kosteutta ja lämpöäkin oli sopivasti itämisen kannalta. Taimettuminen lähti hyvin käyntiin ja pellolla näkyykin suorat terhakkaat taimirivistöt. ”Punajuuren viljelyssä palkitsevaa on nopea kasvaminen. Taimettuminen käy nopeasti ja kasvi on siten ilo silmälle. Se on myös viljelyvarma ja tuholaiset ja rikat ovat hallittavissa”, Kause kertoo. Kausen kokemuksen mukaan punajuuri on kasvina melko tautivapaa. Pääperiaatteena niin kasvitautien kuin tuholaistenkin torjunnan suhteen on se, että torjuntaa tehdään vain tarpeeseen. Rikkoja voi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi haraamalla. Punajuuren tavoitekoko on vähintään 50 mm läpimitaltaan ja mielellään suurempi. Haluttuun vihanneksen tavoitekokoon voidaan vaikuttaa siemenetäisyydellä. Oikea taimiväli saadaan aikaan pneumaattisella kylvökoneella, jossa siemenväli voidaan määritellä tarkkaan eikä esimerkiksi tuuli vaikuta kylvön lopputulokseen. Valmista punajuurisatoa on odotettavissa elo-syyskuun taitteessa, jolloin vihannekset kerätään naatista nostavalla laitteella. Tässä kohtaa onkin tärkeää, että naatti on hyvässä kunnossa, jotta nostaminen onnistuu. Kausen nimeämät punajuuren viljelyn haasteet koskevatkin juuri naatin kuntoa ja herkkyyttä kastelun kanssa. ”Kastelun kanssa pitää olla tarkkana. Jos punajuurelta loppuu vesi, naatti romahtaa ja sitä ei enää sen jälkeen saa elvytettyä kuten esim. syväjuurisempaa sokerijuurikasta”, Kause kertoo. Sopimusviljelyssä sadolle on varma ostaja ennakkoon sovittuun hintaan Kausen tilalla viljellään punajuurten lisäksi porkkanaa, palsternakkaa sekä viljoja. Tilalla on suoramyyntiä kuluttajille, mutta suuret vihannesmassat menevät Apetitille. Tila on Apetitin sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Jo Tuomas Kausen isoisä viljeli aikoinaan porkkanaa Apetitille. Kause kertoo, että sopimusviljelyssä hyvää on se, että hinnat ja määrät sovitaan ennakkoon ja sadolle on näin olemassa varma ostaja. ”Itse viljelyssä noudatetaan valtakunnallisten ohjeiden lisäksi Apetitin Vastuuviljely-menetelmän määrittelemiä ohjeita”, Kause sanoo. ”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni paitsi kotimaisen ruoan tuottamisena, myös hiilen hyvittämisenä, uudistavalla viljelyllä ja vastuullisella viljelykierrolla. Uudistavan viljelyn pelloilla pystyn hyvittämään esimerkiksi niitä hiilidioksidipäästöjä, joita tämän vuoden punajuurien viljelystä on syntynyt.”

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.