Kuluttajien kysyntä luomuun on nopeassa kasvussa.* Pulaa on kuitenkin raaka-aineiden tarjonnasta: kasvavasta markkinasta huolimatta puolet suomalaisviljelijöistä ei ole kiinnostunut siirtymisestä luomuviljelyyn. Asia selviää Apetitin teettämästä Luomuviljelyn kyselytutkimuksesta.
Kasvistalo Apetit uskoo luomuruoan kasvuun ja tekee strategisen avauksen perustamalla luomuviljelyn kehitysohjelman.
Ohjelmallaan Apetit pyrkii luomuviljelymenetelmiä kehittämällä helpottamaan viljelijöiden siirtymistä luomuviljelyyn ja näin nostamaan luomuviljelyn uudelle tasolle.
Luomuviljelyn kehittämiseksi Köyliössä sijaitsevalla Apetitin Räpin koetilalla ryhdytään tutkimaan ja kehittämään luomuviljelyä osana Apetitin omaa Vastuuviljely-menetelmää. Koetilan pelloista osa muutetaan hankkeen myötä luomuviljelyä tukeviksi.
Apetitin elokuussa 2017 teettämässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijöiden yleinen kiinnostus luomua kohtaan on kasvanut edellisvuodesta. Lähes neljännes Apetitin kyselyyn vastanneista viljelijöistä on kiinnostunut siirtymään viljelemään luomua.
Maanviljelijälle kyse on kuitenkin elinkeinosta ja usein henkilökohtaisesta investoinnista sekä riskistä. Esteiksi luomuviljelyn aloittamiseen viljelijät nimeävät konkreettiset viljelyspulmat kuten rikkakasvien hallinnan, tietotaidon puutteen tai vaivalloiseksi koetun luomubyrokratian. Viljelijät peräävät myös elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun hankintaan sekä käytännön apua ja ohjeita, miten luomuviljelyssä onnistutaan.
– Kehitysohjelmamme tarjoaa apua viljelijöille, jotka haluavat siirtyä luomuun tai kohti luomua. Ohjelma tähtää tehostamaan ja kasvattamaan luomusatoa, sekä taklaamaan erilaisia luomuun lähtemisen haasteita. Ohjelman kautta raivaamme luomukasviksille myös väylän kauppaan Apetitin tuotteiden muodossa. Toivomme tämän sitoutumisemme antavan varmuutta viljelijälle, kertoo Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora. Ora puhuu aiheesta Luomuelintarvikepäivillä 5.10.2017.
Apetit tuo luomuun vastaavantyyppisen sopimusviljelymallin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijät sitoutuvat täyttämään Vastuuviljely-menetelmän korkeat laatuvaatimukset myös luomussa ja vastineeksi saavat varmuuden sadon ostamisesta satokaudella.
Apetit on tuonut tänä syksynä kauppoihin ensimmäisenä toimijana kotimaisia luomukasviksia pakasteina. Aivan ensimmäiset kotimaiset luomupakastetuotteet olivat Luomupinaatti ja Luomuherne. Marraskuussa kauppoihin tuodaan kaksi uutta suosikkituotetta: Apetit Luomu Peruna&keittokasvis ja Kotimainen Luomu Peruna-sipulisekoitus.
– Luomuruoan kysyntä on kotimaassa jo nyt paikoitellen tarjontaa suurempaa. Uskommekin vahvasti luomun kasvuun kotimaassa ja myös sen vientiedellytyksiin. Vientipotentiaalin toteutuminen vaatisi koko elintarviketeollisuuden ja kaupan sitoutumista luomun tuotteistamiseen ja myyntiin. Luomuun panostaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja nyt kaivataan konkreettisia tekoja. Apetit haluaa näyttää tässä suuntaa, Ora kertoo.

Liiketoimintajohtaja Anu Ora, , 040 1646267, Twitter: AnuOra1
Hankintapäällikkö Timo Kaila, , 050 5214605
Viestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Mikko Merisaari, , 010 402 4041
www.apetit.fi
Apetit Kotimainen Luomu Pinaatti 150 g ja Apetit Kotimainen Luomu Herne 200 g.
Apetit-luomukasvikset on viljelty Köyliössä Vanhankartanon luomutilalla.
* Luomuruoan myynti vuoden aikana (7/2015–6/2016) kasvoi 12 %. Luomutuotteiden vähittäismyynti oli tuona aikana arviolta 250 miljoonaa euroa. (Pro Luomun arvio perustuen kaupparyhmiltä keräämiinsä tietoihin.) Vastaavalla ajanjaksolla päivittäistavaroiden myynti lisääntyi vain 0,3 %. (Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myyntitiedot.)
68 % tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaista viljelijöistä uskoo luomun kysynnän olevan kasvussa kuluttajien keskuudessa.
44 % uskoo luomusta tulevan tulevaisuudessa merkittävää maatalouden liiketoimintaa, 25 % oli asiasta eri mieltä ja 30 % ei halunnut tai osannut ottaa asiaan kantaa. Vastaavasti jo nyt luomua viljelevistä 49 % kokee luomun olevan tavanomaista viljelyä kannattavampaa taloudellisesti.
Luomussa on potentiaalia kehittyä Suomen merkittäväksi vientivaltiksi, tähän uskoo 46 % suomalaisista maanviljelijöistä.
48 % pitää luomuviljelyä ympäristöystävällisempänä tapana toimia.
Kysyttäessä luomuviljelyksen aloittamisen esteitä, 54 % nimeää suurimmaksi syyksi rikkakasvien hallinnan työlääksi, 29 % kokee oman tietotaitonsa riittämättömäksi ja 26 % kokee luomuviljelyyn liittyvän byrokkratian liian raskaaksi.
Kysyttäessä, mitkä asiat edesauttaisivat siirtymistä luomuun, viljelijöistä 43 % perää elintarviketeollisuuden ja kaupan pitkäjänteistä sitoutumista luomuraaka-aineiden hankintaan, 42 % kaipaa käytännön apua ja 41 % tukea siirtymävaiheeseen siirryttäessä tavanomaisesta viljelystä luomuun.
Väittämään, että luomuviljely ei ole Suomessa taloudellisesti järkevää, 29 % vastaajista oli samaa mieltä, 31 % eri mieltä ja 39 % ei osannut tai halunnut ottaa asiaan kantaa.
Joka neljäs kyselyyn vastanneista, jo luomuviljelyä tekevistä viljelijöistä uskoo, että luomuruoasta tulee kuluttajien keskuudessa pysyvä trendi.
** Apetit toteutti TNS Kantar Agrin kautta kyselytutkimuksen suomalaisille vilja-, kasvi-, hedelmä-, marja- ja öljykasviviljelijöille. Tutkimusaika oli 17.–30.8.2017. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tilakoon ja luomustatuksen mukaan. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 6 %-yksikköä. Tutkimuksen N=247 vastausta.
Luomun kiinnostuskyselyn tuloksia
Apetit on viljelyttänyt palsternakkaa jo 1970-luvulta asti. Palsternakkaa käytetään erilaisissa kasvissekoituksissa kuten wokeissa, uuni- ja grillikasviksissa sekä keittokasviksissa. Lisäksi Apetit käyttää palsternakkaa keitoissa ja keittoaineksissa sekä erilaisissa kasvipohjaisissa pihveissä. Palsternakka muistuttaa juureksena paljon porkkanaa ja sitä voidaankin käyttää porkkanan lailla. ”Palsternakka tuo pähkinäistä ja paahteista makua ruokiin etenkin kypsennettynä. Se sopii mainiosti hyvin moniin ruokiin, kuten wokkeihin, patoihin, keittoihin ja kasvispihveihin. Sen maku on täyteläisempi kuin esimerkiksi porkkanan”, kertoo Apetitin portfolio- ja tuotekehityspäällikkö Hanna Pere. Köyliön vanhakartanon tilalla on viljelty palsternakkaa Apetitin tehtaalle 2000-luvulta alkaen. TIlalla viljellään monipuolisesti erikoiskasveja, kuten juureksia, kaaleja ja parsaa. Tilan juuret ulottuvat perimätiedon mukaan vuoteen 1156, jolloin se oli talonpoika Lallin tila. Vihannesviljelyä tilalla on harjoitettu 1960-luvulta asti. Palsternakan juuri kasvaa voimakkaasti loppusyksystä Palsternakka muistuttaa viljelytekniikoiden ja -tapojen suhteen porkkanaa. Eroja on mm. kasvukauden pituudessa. Palsternakka kylvetään niin aikaisin kuin mahdollista. Sadonkorjuu aloitetaan yleensä lokakuussa, sillä juuri kasvaa voimakkaasti juuri syksyllä. ”Palsternakan alkukehitys on hidasta, vaikka käytetään esi-idätettyjä siemeniä. Tästä syystä se kylvetään usein ensimmäisenä. Itämisaika on todella pitkä ja taimettuminen tapahtuu noin kuukauden jaksolla”, kertoo Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja Veli-Pekka Suni, jolla on pitkä kokemus palsternakan viljelystä niin Vanhakartanon pelloilta kuin omilla viljelyksilläänkin. Palsternakka viihtyy hyvin multavissa hietamaissa, jotta juuret pääsevät kasvamaan suuriksi. Sopimattomassa maassa ne saattavat jäädä lyhyiksi tai haaraisiksi. Palsternakan viljelyssä rikkakasvien torjunta on haasteellista. Erityisesti koisokasvit ja saunakukka ovat ongelmallisia. Rikkojen torjunta tulee sovittaa oikeaan kohtaan taimettumista pieninä annoksina. ”Palsternakka nostetaan naatista, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia, että naatti pysyy hyvänä. Tämä on etenkin tautitorjunnassa tärkeä huomioida”, Suni kertoo. Tuholaiset eivät puolestaan ole palsternakalle suuri ongelma, vaikka porkkanakempit ovat Sunin kokemuksen mukaan viime aikoina alkaneet hakeutua palsternakkojen kimppuun. Jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuutta Suni näkee, että kasvinsuojelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka viljely on muuttunut ajan myötä vastuullisempaan suuntaan. ”Nykyisin rikkakasvit pyritään torjumaan pieninä ja torjunta-aineita käyttämään mahdollisimman vähän, vain todettuun tarpeeseen”, Suni toteaa. Erilaisiin torjunta-ainekokeisiin ja koetoimintaan ylipäänsä Suni suhtautuu positiivisesti, sillä hän näkee niiden tärkeyden tulevaisuuden kannalta, vaikka kokeet omaa työtä lisäävätkin. ”Viljelyä pitää ajatella niin, että pellot olisivat yhä paremmassa kasvukunnossa. Se on vastuullista viljelyä”, Suni painottaa. Hän kiittää Apetitia aktiivisesta roolista ip-viljelymallin luomisessa aikanaan. ”Mukana oli ainutlaatuisia koulutushankkeita, joissa oli tasokkaita tutkijoita. Minusta se lähensi tutkimusta ja käytäntöä”, Suni kertoo. Toisena vastuullisuusnäkökulmana Suni nostaa laadun. Laatujärjestelmä on osa toimintaa ja jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuuttakaan. Kaiken kaikkiaan Suni nostaa vastuullisuuden yhdeksi työnsä tärkeimmistä asioista. Apetitin sopimusviljelijänä yhteistyö on sujunut hyvin, viljelytyksen ja tehtaan kanssa asioiminen on avointa ja keskusteluyhteys toimiva. Suni kiittää Apetitia myös kehityshenkisyydestä ja siitä, että mahdolliset haasteet ymmärretään puolin ja toisin.
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.