Apetitin uutuustuotteiden virta jatkuu – kasvisten ykkönen näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle
Apetit lanseerasi viime vuonna ennätysmäärän uutuustuotteita. Myös vuosi 2018 on käynnistynyt useiden uutuustuotteiden merkeissä, ja Apetit jatkaa ruokatrendien kärjessä kasvisten käyttöä helpottaen.
Apetit on viime vuosina vahvistanut tuotekehitysresurssejaan ja tuonut markkinoille uusia tuotteita, tuoteryhmiä ja konsepteja. Vahvalla tuotekehityksellä tuodaan kuluttajien saataville arkea helpottavia kasvipohjaisia ruokaratkaisuja ja kasviksia lautasen reunoilta myös lautasen keskelle.
– Koko suomalainen ruoka-ala on uuden edessä. Kasvisten ykkösenä Apetit haluaa olla mukana uudistamassa ja kehittämässä syömisen trendejä. Uutuustuotteidemme määrä kertoo tämän selkeästi. Missionamme on auttaa ihmisiä lisäämään kasvisten syöntiä, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.
Heti syötäviä ruokia, terveellisiä välipaloja
Apetitin uutuustuotteet vastaavat Apetitin tekemiin ravitsemussitoumuksiin usealla eri osa-alueella. Uusilla Tuorekset-tuoteperheen tuotteilla helpotetaan kasvisten käytön lisäämistä. Tuorekset-sarjan uutuutena on muun muassa uusi kasvissekoitus Korea-wok.
Tuorekset-tuoteperhe laajeni myös Napostelukasviksiin, jotka tuovat terveellisiä ja maukkaita vaihtoehtoja välipalatarjontaan. Tuorekset Napostelukasviksia on kolmea eri makua. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen.
– Erilaisten välipalatuotteiden suosio kasvaa jatkuvasti, ja markkinoilla olevat tuotteet ovat usein makeita ja sokeripitoisia. Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Niiden avulla on helppo lisätä päivittäistä kasvisten määrää niin lasten kuin aikuistenkin ruokavaliossa, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.
Apetitin uudet kulhoruoat ovat puolestaan vastaus kiireiseen arkeen. Apetit Vegekulho ja Apetit Kanakulho ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, heti syötäviä kasvispitoisia aterioita.
– Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä heti sellaisenaan. Myös Kulhoaterioista on vegaaninen vaihtoehto, joka sisältää suosittuja Kasvisjauhispyöryköitä, Kantola kertoo.
Napostelukasvikset ja Kulho-tuotteet valmistetaan Apetitin Kivikon tehtaalla Suomessa.
Uusia Kasvisjauhis-tuotteita
Uudet Kasvisjauhis-tuotteet lisäävät kasvispohjaisien pääruokatuotteiden määrää. Herneproteiinista valmistetut Kasvisjauhis-tuotteet saavat lisäystä Kasvisjauhisleikkeellä ja Kasvisjauhispizzalla.
– Huhtikuussa kauppoihin ilmestyvä Paneroitu Kasvisjauhisleike on ehdottomasti koko Kasvisjauhis-tuoteperheen paras tuote niin maun kuin rakenteenkin osalta, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen lupailee.
Himoittu Kasvisjauhispizza puolestaan tuo toivotun vegaanisen herkuttelupizzan kuluttajien saataville. Koko Kasvisjauhis-tuotesarja valmistetaan Suomessa, Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä.
– Kasvisjauhis-tuoteperhe sai viime vuonna lanseerauksensa jälkeen suuren suosion. Nyt lanseerattavat uutuudet nostavat Kasvisjauhis-tuotteiden määrän jo yhteensä yhdeksään, Haarasilta-Suutarinen kertoo.
******
Lisätietoja:
Miika Helenius, markkinointijohtaja
010 402 4079
Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö
010 402 2174
Riikka Haarasilta-Suutarinen, senior tuoteryhmäpäällikkö
010 402 4011
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
Apetit uutuudet:
Tuorekset
Korea-wok 200 g
Monikäyttöinen kasvissekoitus soveltuu esimerkiksi wokkeihin, pataruokien kasviskomponentiksi sekä lämpimäksi lisäkkeeksi. Tuote kehitettiin olympiahuumassa ratkaisuksi helppoon ja nopeaan kokkailuun kisakatsomoon, mutta värikäs kasvissekoitus maistuu toki kisojen jälkeenkin. Korea-wok sisältää porkkanaa, kesäkurpitsaa, punaista paprikaa, neulapapua ja kevätsipulia.
Apetit Tuorekset Napostelukasvikset
Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Napostelukasvikset eivät sisällä suolaa, mausteita tai lisättyä sokeria. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen. Tuotteet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia ja ne soveltuvat vegaaniseen ruokavalioon.
Tuorekset Napostelukasvikset:
Vegekuppi porkkana-kurkku 160 g
Vegekuppi kurkku-punainen paprika 160 g
Vegekuppi porkkana-keltainen paprika 160 g
Apetit Kulhot
Ruokaisat kulhoruoat ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, runsaasti kasviksia sisältäviä heti syötäviä aterioita. Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä sellaisenaan. Kulhoaterioissa on mukana haarukka.
Apetit Vegekulho 320 g – Vegaaninen vaihtoehto. Couscous-pedillä ruokaisia Kasvisjauhispyöryköitä, mehevää tomaattisalsaa, hernehummusta, musta- ja soijapapuja sekä kirsikkatomaatteja. Vegekulho on laktoositon, se soveltuu vegaaniseen ruokavalioon ja ateria on proteiinipitoinen.
Apetit Kanakulho 320 g – Punajuurella punertavaksi värjätyn couscous-pohjan päällä kypsää kuutioitua broilerinfileetä, lehtikaalia, porkkanaa ja paprikaa sekä sitruuna-jogurttikastiketta. Kanakulho on proteiinipitoinen ja se soveltuu laktoosittomaan ruokavalioon.
Pakasteuutuudet
Apetit Kasvisjauhispizza 280 g Uuden sukupolven kasvispizzassa on täytteenä kasvispizzoissa ennestään tuttujen perinteisten kasvisraaka-aineiden tomaatin ja peston lisäksi rouhittuja herneproteiinista valmistettuja Kasvisjauhispyöryköitä. Vegaaninen herkuttelupizza on jatkoa suuren suosion saavuttaneelle keväällä 2017 lanseeratulle Apetit Kasvisjauhis -tuoteperheelle. Tuote ei sisällä soijaa. Apetit Kasvisjauhispizza valmistetaan Suomessa Pudasjärvellä.
Apetit Vegepops Porkkana-vadelma 52 g Kesän 2018 Apetit Vegepops -valikoima Porkkana-mango ja uutuus Porkkana-vadelma. Apetit Vegepops Kasvis-marja/hedelmäjäät tekevät kotimaisten kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista. Raikkaaseen, maistuvaan ja värikkääseen jääteloaltaan hyvikseen ei ole lisätty sokeria eikä väriaineita. Herkullinen maku syntyy kotimaisten vastuuviljeltyjen kasvisten sekä hedelmien ja marjojen maistuvista yhdistelmistä. Gluteeniton, vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen. Hyvän omantunnon herkku myös perheen pienimmille!
Apetit Bataatti-perunamuusi 350 g Mikrovalmiit Apetit perunamuusit ovat helppoina ja maistuvina arjen ratkaisuina kasvattaneet myyntiään reilusti. Sarjan uutuudessa peruna on yhdistetty makeaan, trendikkääseen bataattiin. Lisää vain neste, lämmitä mikrossa ja tarjoile kasvis- tai kalapyöryköiden kanssa. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, laktoositon.
Apetit Punajuuripyörykät 320 g kasviproteiinista valmistettujen Kasvisjauhis-tuotteiden lisäksi Apetitilla on tarjolla laaja valikoima kotimaisista kasviksista valmistettuja kasvispihvejä ja pyöryköitä. Uudet Apetit Punajuuripyörykät sisältävät kotimaista vastuuviljeltyä punajuurta. Makua ja rakennetta antavat kurpitsansiemenet ja pellavansiemenrouhe. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, kuitupitoinen ja proteiinipitoinen. Ei sisällä soijaa.
Apetit Särkisen kalapyörykät 240 g Kotimainen järvikala kiinnostaa nyt suomalaisia. Särkisen kalapyörykät sisältävät 30 % kotimaista särkeä. Kalapitoisuutta nostamassa myös seitiä. Pehmeän makuiset Särkisen kalapyörykät ovat helppo ja maistuva ratkaisu kotimaisen kalan ystäville. Laktoostion, gluteeniton, runsasproteiininen.
Apetit Kasvisjauhisleike Helppojen kasviperäisten ratkaisujen kimara saa jatkoa huhtikuussa, kun Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhe laajenee herkullisella, vegaanisella, soijattomalla, herneproteiinista valmistetulla paneroidulla Kasvisjauhis-leikkeellä.
Papa Rafkin Pizza Mozzarella 400 g Suomen myydyin pakastepizzamaku Mozzarella nyt Papa Rafkinin reseptillä. Mehevää mozzarellaa, kirsikkatomaattiviipaleita ja pestoa. Täytteitä tietysti Papa Rafkinin teesien mukaisesti laidasta laitaan.
Papa Rafkin Papa’s Chicken 400 g Papa Rafkin pizzat valmistetaan Suomessa, Pudasjärvellä ja käytämme Papa Rafkin pizzoissa vain suomalaista lihaa. Papa’s Chickenissä suomalaista broilerifileetä, ananasta, paprikaa ja punasipulia.
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Öljykasvien viljely vaatii tiivistä tarkkailua ja nopeaa reagointia – Onnis...
Kuluva kasvukausi näyttää Maija ja Jussi Heikkilän tilalla öljykasvien suhteen hyvältä. Rikkakasvien kanssa on tänä vuonna ollut haasteita. ”Rapsia viljeltiin ensimmäistä kertaa pohjavesialueella ja öljykasvien muutenkin suppeasta torjunta-ainevalikoimasta ei siellä voi käyttää tehokkaimpia aineita. Nyt ohdakkeita on paljon”, Jussi kertoo. Maija ja Jussi Heikkilän tilalla on pitkät perinteen öljykasvien viljelyyn. Rypsiä on tilalla viljelty jo kolmenkymmen vuoden ajan ja nykyisen viljelijäpariskunnan toimesta vuodesta 2015 alkaen. Rapsia on puolestaan ollut viljelyssä noin 10 vuoden ajan. ”Viime vuonna pidimme öljykasveista välivuoden, koska toissa vuonna tuli huikea onnistuminen. Ajattelin, ettei voi tulla kahta yhtä hyvää vuotta peräkkäin”, Jussi naurahtaa. Heikkilät toteavatkin, että öljykasveista on onnistuessaan mahdollisuus saada tuottoa. Rypsi ja rapsi ovat haastavia kasveja, joiden kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä. Toisaalta ne ovat myös haastavuudessaan mielenkiintoisia. Lisäksi öljykasveissa on kiistattomia hyötyjä. Ne ovat erinomaisia esikasveja muille kasveille juurtensa ansiosta ja toimivat maanparantajina. ”Rypsi ja rapsi ovat myös sadon varastoinnin kannalta hyviä. Meillä on melko pienet tilat varastointiin ja öljykasvinsiemenet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi kukkivina kasveina ne tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat monimuotoisuutta luontoon”, kertoo Maija. Rikkojen ja tuholaisten torjunta edellyttää harkintaa – ruiskutusta tehdään vain tarpeeseen Heikkilät kylvävät öljykasvit yleensä kevytmuokattuun maahan. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu putsaamalla pelto rikoista glyfosaatilla ennen kylvöä. Tänä vuonna etenkin ohdake ja pihatähtimö ovat olleet riesana. Vaihtoehto rikkaisille pelloille ovat hieman arvokkaammat Clearfield-lajikkeet, jotka kestävät laajatehoista rikkakasviainetta. Heikkilät kuvaavatkin, että valinnat ovat tasapainoilua kustannusten ja sato-odotuksen kanssa. Ruiskutuksia tehdään vain tarpeeseen. ”Suurin osa pelloistamme on savimaita, joissa rikkakasvien sijaan tuholaiset ovat suurempi haaste. Rapsikuoriaisia on ollut paljon tänä vuonna”, Jussi sanoo. Jussi kertoo, että tuholaispaine vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi esikasvit, naapuripeltojen viljelykset ja tuholaisten kaukokulkeumat. Tuholaisia on yleensä pellon reunoilla enemmän kuin keskellä. Paini tuholaisten kanssa vaatii kasvustojen tiivistä tarkkailua, torjuntaa ja harkintaa siitä milloin tulee reagoida ja miten. Heikkilät myös muistuttavat, ettei peli ole heti menetetty, jos tuholaisia ilmaantuu. Rapsikuoriaiset esimerkiksi syövät kukkanuppuja, niin ettei kukkaa ehdi muodostua eikä satoakaan näin ollen kukinnoista saada. Rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on kuitenkin suuri. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa paljon sivuversoja, jolloin satopotentiaali voi jopa kasvaa suhteessa pääversoista odotettavaan satoon. Toisaalta tällöin kukkiminen on usein epätasaista ja eriaikaista, jolloin puinti saattaa myöhästyä. Heikkilät kokevat öljykasvien viljelyn haasteeksi sen, että tärkein tuholaistorjunta-aine poistui markkinoilta ja myös peittausaineet ovat heikentyneet, mikä luo tuholaispainetta. Apetit käyttää kotimaista siementä niin paljon kuin mahdollista Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetit ostaa suuren osan kotimaisesta rypsin ja rapsinsiemenestä. ”Apetit tekee hyvää työtä siinä, että kaupoissa on kotimaista kasviöljyä. Suomalainen ruoka on kiistatta puhdasta. Ihmetyttää, että miksi teollisuudessa ei käytetä enempää kotimaista öljyä”, Heikkilät miettivät. Kaikki Apetitin puristama vähittäiskaupoissa myytävä rypsiöljy on kotimaisesta siemenestä puristettua. Kotimaisesta raaka-aineesta puristettua siementä on toki tarjolla myös ammattikeittiöön ja teollisuuteen. Koska kotimaista siementä ei ole riittävästi tarjolla, ostaa Apetit rapsia myös Euroopasta, pääasiassa Baltiasta. Vuonna 2023 perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan. Kuva: Jussi Heikkilä
Viljelystä vastapainoa opiskelulle
Apetitin sopimusviljelijä Jimi Reko tuottaa perunaa Apetitille. Tilalla ollaan uuden äärellä, sillä tämä on ensimmäinen vuosi, kun Jimi on ottanut sukupolvenvaihdoksessa vastuun edesmenneen isoisänsä tilasta. Ajatus tulevaisuudesta viljelijänä on kuitenkin itänyt pitkään. ”Viiden vanhana se ajatus syntyi. Kuusivuotiaana kynsin ensimmäistä kertaa yksin. Olen ollut pienestä pitäen papan mukana kaikissa töissä”, Jimi kertoo. Keväällä peruskoulunsa päättänyt Jimi on hoitanut koulutyön vastapainoksi peltotöitä iltaisin ja viikonloppuisin. Kevään aikana tuli noin 200 tuntia kevättöitä. Päivät eivät ole tuntuneet raskailta, koska Jimi kokee työn mielekkäänä ja hän tehnyt sitä pienestä asti. Syksyllä Jimi jatkaa maanrakennusalan opintojen pariin. ”Tavoitteena on tulevaisuudessa suorittaa maanrakennustutkinto ja sen jälkeen maanviljelijän paperit. Viljelyyn liittyvät tavoitteet liittyvät parempaan satoon sekä mahdollisesti alan kasvattamiseen”, Jimi sanoo. Opit viljelyyn ovat oman kokemuksen lisäksi tulleet papalta ja isältä. Viljelyiden lisäksi työteliäs nuori mies on työskennellyt jo sekä isänsä maanrakennusyrityksessä että soraliikkeessä seulonnan parissa. ”Paras osuus viljelystä on tietysti nosto” Vaikka Jimi on ollut pienestä pitäen mukana tilan töissä ja papan apuna, oli ilo kevättöiden jälkeen erityinen. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen viljelyssä Jimin apuna on ollut isä Jani Reko. ”Kun saimme ensimmäiset kylvöt tehtyä ja maasta alkoi nousta kasvustoa, se tuntui lottovoitolta. Tämä osa on ollut aina papan heiniä ja nyt me teimme sen itse, Jani sanoo. Kuuman toukokuun jälkeen kesäkuussa satoi runsaasti ja vesi jäi paikoin perunavakoihin makaamaankin, mikä ei ole perunalle hyväksi etenkään kasvukauden loppupuolella. ”Vanha kansa sanoo, että kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa omaan laariin”, Jimi toteaa. Liika kosteus ei ole muutenkaan ongelma Rekon pelloilla, sillä salaojat ovat kunnossa. Jimi on lisäksi myyräaurannut pellot edellisenä syksynä. Viljelytoimenpiteiden kuten maanmuokkauksen, kylvön, mullituksen, rikkojen torjunnan ja noston ohella iso osa viljelytyötä on myös tilaamista ja asioiden sopimista. Jimi on hoitanut tilan sopimusasioita ja esimerkiksi siementilauksia myös itse. Perunan lisäksi Rekot viljelevät punajuurta ja sokerijuurikasta. ”Paras osuus on tietysti perunan nosto ja se kun ajaa kuorman Apetitin vaa’alle ja tulos on hyvä”, Jimi toteaa.
”Kaikkein hienointa on nähdä itse viljeltyjä tuotteita kaupassa Hyvää Suome...
Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia avomaan kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Yksi sopimusviljelijöistä on Esa Kares, joka viljelee ensimmäistä vuotta lanttua Apetitille. Lantusta Kareksella on puolestaan pitkä viljelykokemus. ”Olen kehittänyt lantun viljelyä sitä silmällä pitäen, että pääsisin jossain vaiheessa Apetitin sopimusviljelijäksi. Nyt minulla on ensimmäistä kertaa viljelyurallani lantusta kirjallinen viljelysopimus, mikä tuntuu valtavan hienolta”, Kares iloitsee. Kares oli yhteydessä Apetitiin lantun sopimusviljelyn suhteen ja viljelylle sattui juuri sopivasti avautumaan mahdollisuus. ”Paperinen sopimus tuo vakautta. Minusta on hienoa tuottaa avomaan kasviksia Apetitin kaltaiselle vakaalle, varmalle ja kotimaiselle toimijalle. Koen, että tämä on tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden kannalta”, Kares sanoo. ”Kaikkein hienointa on kuitenkin nähdä itse viljeltyjä tuotteita kaupassa Hyvää Suomesta -merkittyinä”, Kares kuvaa. Kareksella on tästä jo aikaisempaa kokemusta eri tuoteryhmästä. Tulevaisuudessa omat tuotteet sijaitsevat pakastealtaassa. Lantun kanssa onnistuminen on palkitsevaa Kareksen tilalla Eurajoella viljellään lantun lisäksi sokerijuurikasta, viljoja sekä nurmea tilan ratsuille. Vuoteen 2008 asti Kareksen kotitila oli lypsykarjatila, mutta karja jäi pois, kun Kares osti tilan vuonna 2009 ja ryhtyi viljelemään erikoiskasveja. Lanttu tuli viljelyyn, kun Kareksen agrologiopintojen aikainen opiskelukaveri luopui lantun viljelystä tilamuutosten vuoksi. ”Lanttu sopi hyvin yhteen juurikkaan viljelyn kanssa, joten ostin koko kaluston. Nyt lanttua on ollut viljelyssä jo yli kymmenen vuotta”, Kares kertoo. Kahta samanlaista vuotta ei lantun kanssa ole Kareksen mukaan ollut. Kaiken a ja o on tasaisen kasvuston saaminen. Lantun viljelyssä ei ole erikoista, että kylvö pitää toistaa, jos sade kuorettaa pellon tai tuholaiset tuhoavat kasvuston heti alkuvaiheessa. ”Tänä vuonna varauduttiin kuivaan kevääseen ja kylvin kuumuudessa lantun mahdollisimman syvälle, jotta kosteutta riittäisi. Sitten alkoivatkin sateet ja viimeistään reakuuro teki sen, että osa taimista kuoli ja kasvusto on harva”, Kares toteaa. Ensimmäistä kertaa lanttu-urallaan Kareksella joutui tekemään uusintakylvön. Hän uskoo, että hietapitoinen maa on edesauttanut sitä, ettei kuorettumista ole aikaisemmin pahemmin tapahtunut. Sen sijaan tuholaiset ovat vuosien varrella tuoneet haastetta. Riesana ovat olleet mm. kaalikoi ja jopa gammayökkönen. Toistaiseksi Kareksen pelloilla ei ole tarvinnut käyttää hyönteisverkkoja. ”Tuholaisia on torjuttu pienillä torjunta-ainemäärillä harkinnanvaraisesti. Viljelyajankohdalla on myös merkitystä: on hyvä kylvää, kun tuholaisaalto on mennyt ohi”, Kares kertoo ja lisää että lantun viljelyssä kiehtovaa on myös sen haasteellisuus ja ongelmien ratkominen. Pelloista huolehtiminen hyödyttää kaikkia Apetitin sopimusviljelijät noudattavat Vastuuviljely-menetelmää. Menetelmä kattaa yleiset viljelyn periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Kares näkee vastuullisuuden omassa työssään merkittävänä. ”Pelloista huolehtiminen on hyväksi meille kaikille. Siitä saa varmasti myös pitkällä tähtäimellä rahansa takaisin. Ja toisaalta, jos pelloista ei pidä huolta, sekin tulee maksamaan. Peltojen pitäminen kunnossa on myös osa huoltovarmuutta. Ne jatkavat kuitenkin elämäänsä sukupolvien yli”, Kares sanoo.
