Apetitin uutuustuotteiden virta jatkuu – kasvisten ykkönen näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle
Apetit lanseerasi viime vuonna ennätysmäärän uutuustuotteita. Myös vuosi 2018 on käynnistynyt useiden uutuustuotteiden merkeissä, ja Apetit jatkaa ruokatrendien kärjessä kasvisten käyttöä helpottaen.
Apetit on viime vuosina vahvistanut tuotekehitysresurssejaan ja tuonut markkinoille uusia tuotteita, tuoteryhmiä ja konsepteja. Vahvalla tuotekehityksellä tuodaan kuluttajien saataville arkea helpottavia kasvipohjaisia ruokaratkaisuja ja kasviksia lautasen reunoilta myös lautasen keskelle.
– Koko suomalainen ruoka-ala on uuden edessä. Kasvisten ykkösenä Apetit haluaa olla mukana uudistamassa ja kehittämässä syömisen trendejä. Uutuustuotteidemme määrä kertoo tämän selkeästi. Missionamme on auttaa ihmisiä lisäämään kasvisten syöntiä, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.
Heti syötäviä ruokia, terveellisiä välipaloja
Apetitin uutuustuotteet vastaavat Apetitin tekemiin ravitsemussitoumuksiin usealla eri osa-alueella. Uusilla Tuorekset-tuoteperheen tuotteilla helpotetaan kasvisten käytön lisäämistä. Tuorekset-sarjan uutuutena on muun muassa uusi kasvissekoitus Korea-wok.
Tuorekset-tuoteperhe laajeni myös Napostelukasviksiin, jotka tuovat terveellisiä ja maukkaita vaihtoehtoja välipalatarjontaan. Tuorekset Napostelukasviksia on kolmea eri makua. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen.
– Erilaisten välipalatuotteiden suosio kasvaa jatkuvasti, ja markkinoilla olevat tuotteet ovat usein makeita ja sokeripitoisia. Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Niiden avulla on helppo lisätä päivittäistä kasvisten määrää niin lasten kuin aikuistenkin ruokavaliossa, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.
Apetitin uudet kulhoruoat ovat puolestaan vastaus kiireiseen arkeen. Apetit Vegekulho ja Apetit Kanakulho ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, heti syötäviä kasvispitoisia aterioita.
– Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä heti sellaisenaan. Myös Kulhoaterioista on vegaaninen vaihtoehto, joka sisältää suosittuja Kasvisjauhispyöryköitä, Kantola kertoo.
Napostelukasvikset ja Kulho-tuotteet valmistetaan Apetitin Kivikon tehtaalla Suomessa.
Uusia Kasvisjauhis-tuotteita
Uudet Kasvisjauhis-tuotteet lisäävät kasvispohjaisien pääruokatuotteiden määrää. Herneproteiinista valmistetut Kasvisjauhis-tuotteet saavat lisäystä Kasvisjauhisleikkeellä ja Kasvisjauhispizzalla.
– Huhtikuussa kauppoihin ilmestyvä Paneroitu Kasvisjauhisleike on ehdottomasti koko Kasvisjauhis-tuoteperheen paras tuote niin maun kuin rakenteenkin osalta, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen lupailee.
Himoittu Kasvisjauhispizza puolestaan tuo toivotun vegaanisen herkuttelupizzan kuluttajien saataville. Koko Kasvisjauhis-tuotesarja valmistetaan Suomessa, Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä.
– Kasvisjauhis-tuoteperhe sai viime vuonna lanseerauksensa jälkeen suuren suosion. Nyt lanseerattavat uutuudet nostavat Kasvisjauhis-tuotteiden määrän jo yhteensä yhdeksään, Haarasilta-Suutarinen kertoo.
******
Lisätietoja:
Miika Helenius, markkinointijohtaja
010 402 4079
Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö
010 402 2174
Riikka Haarasilta-Suutarinen, senior tuoteryhmäpäällikkö
010 402 4011
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
Apetit uutuudet:
Tuorekset
Korea-wok 200 g
Monikäyttöinen kasvissekoitus soveltuu esimerkiksi wokkeihin, pataruokien kasviskomponentiksi sekä lämpimäksi lisäkkeeksi. Tuote kehitettiin olympiahuumassa ratkaisuksi helppoon ja nopeaan kokkailuun kisakatsomoon, mutta värikäs kasvissekoitus maistuu toki kisojen jälkeenkin. Korea-wok sisältää porkkanaa, kesäkurpitsaa, punaista paprikaa, neulapapua ja kevätsipulia.
Apetit Tuorekset Napostelukasvikset
Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Napostelukasvikset eivät sisällä suolaa, mausteita tai lisättyä sokeria. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen. Tuotteet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia ja ne soveltuvat vegaaniseen ruokavalioon.
Tuorekset Napostelukasvikset:
Vegekuppi porkkana-kurkku 160 g
Vegekuppi kurkku-punainen paprika 160 g
Vegekuppi porkkana-keltainen paprika 160 g
Apetit Kulhot
Ruokaisat kulhoruoat ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, runsaasti kasviksia sisältäviä heti syötäviä aterioita. Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä sellaisenaan. Kulhoaterioissa on mukana haarukka.
Apetit Vegekulho 320 g – Vegaaninen vaihtoehto. Couscous-pedillä ruokaisia Kasvisjauhispyöryköitä, mehevää tomaattisalsaa, hernehummusta, musta- ja soijapapuja sekä kirsikkatomaatteja. Vegekulho on laktoositon, se soveltuu vegaaniseen ruokavalioon ja ateria on proteiinipitoinen.
Apetit Kanakulho 320 g – Punajuurella punertavaksi värjätyn couscous-pohjan päällä kypsää kuutioitua broilerinfileetä, lehtikaalia, porkkanaa ja paprikaa sekä sitruuna-jogurttikastiketta. Kanakulho on proteiinipitoinen ja se soveltuu laktoosittomaan ruokavalioon.
Pakasteuutuudet
Apetit Kasvisjauhispizza 280 g Uuden sukupolven kasvispizzassa on täytteenä kasvispizzoissa ennestään tuttujen perinteisten kasvisraaka-aineiden tomaatin ja peston lisäksi rouhittuja herneproteiinista valmistettuja Kasvisjauhispyöryköitä. Vegaaninen herkuttelupizza on jatkoa suuren suosion saavuttaneelle keväällä 2017 lanseeratulle Apetit Kasvisjauhis -tuoteperheelle. Tuote ei sisällä soijaa. Apetit Kasvisjauhispizza valmistetaan Suomessa Pudasjärvellä.
Apetit Vegepops Porkkana-vadelma 52 g Kesän 2018 Apetit Vegepops -valikoima Porkkana-mango ja uutuus Porkkana-vadelma. Apetit Vegepops Kasvis-marja/hedelmäjäät tekevät kotimaisten kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista. Raikkaaseen, maistuvaan ja värikkääseen jääteloaltaan hyvikseen ei ole lisätty sokeria eikä väriaineita. Herkullinen maku syntyy kotimaisten vastuuviljeltyjen kasvisten sekä hedelmien ja marjojen maistuvista yhdistelmistä. Gluteeniton, vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen. Hyvän omantunnon herkku myös perheen pienimmille!
Apetit Bataatti-perunamuusi 350 g Mikrovalmiit Apetit perunamuusit ovat helppoina ja maistuvina arjen ratkaisuina kasvattaneet myyntiään reilusti. Sarjan uutuudessa peruna on yhdistetty makeaan, trendikkääseen bataattiin. Lisää vain neste, lämmitä mikrossa ja tarjoile kasvis- tai kalapyöryköiden kanssa. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, laktoositon.
Apetit Punajuuripyörykät 320 g kasviproteiinista valmistettujen Kasvisjauhis-tuotteiden lisäksi Apetitilla on tarjolla laaja valikoima kotimaisista kasviksista valmistettuja kasvispihvejä ja pyöryköitä. Uudet Apetit Punajuuripyörykät sisältävät kotimaista vastuuviljeltyä punajuurta. Makua ja rakennetta antavat kurpitsansiemenet ja pellavansiemenrouhe. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, kuitupitoinen ja proteiinipitoinen. Ei sisällä soijaa.
Apetit Särkisen kalapyörykät 240 g Kotimainen järvikala kiinnostaa nyt suomalaisia. Särkisen kalapyörykät sisältävät 30 % kotimaista särkeä. Kalapitoisuutta nostamassa myös seitiä. Pehmeän makuiset Särkisen kalapyörykät ovat helppo ja maistuva ratkaisu kotimaisen kalan ystäville. Laktoostion, gluteeniton, runsasproteiininen.
Apetit Kasvisjauhisleike Helppojen kasviperäisten ratkaisujen kimara saa jatkoa huhtikuussa, kun Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhe laajenee herkullisella, vegaanisella, soijattomalla, herneproteiinista valmistetulla paneroidulla Kasvisjauhis-leikkeellä.
Papa Rafkin Pizza Mozzarella 400 g Suomen myydyin pakastepizzamaku Mozzarella nyt Papa Rafkinin reseptillä. Mehevää mozzarellaa, kirsikkatomaattiviipaleita ja pestoa. Täytteitä tietysti Papa Rafkinin teesien mukaisesti laidasta laitaan.
Papa Rafkin Papa’s Chicken 400 g Papa Rafkin pizzat valmistetaan Suomessa, Pudasjärvellä ja käytämme Papa Rafkin pizzoissa vain suomalaista lihaa. Papa’s Chickenissä suomalaista broilerifileetä, ananasta, paprikaa ja punasipulia.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
Öljykasvien viljely vaatii tiivistä tarkkailua ja nopeaa reagointia – Onnis...
Kuluva kasvukausi näyttää Maija ja Jussi Heikkilän tilalla öljykasvien suhteen hyvältä. Rikkakasvien kanssa on tänä vuonna ollut haasteita. ”Rapsia viljeltiin ensimmäistä kertaa pohjavesialueella ja öljykasvien muutenkin suppeasta torjunta-ainevalikoimasta ei siellä voi käyttää tehokkaimpia aineita. Nyt ohdakkeita on paljon”, Jussi kertoo. Maija ja Jussi Heikkilän tilalla on pitkät perinteen öljykasvien viljelyyn. Rypsiä on tilalla viljelty jo kolmenkymmen vuoden ajan ja nykyisen viljelijäpariskunnan toimesta vuodesta 2015 alkaen. Rapsia on puolestaan ollut viljelyssä noin 10 vuoden ajan. ”Viime vuonna pidimme öljykasveista välivuoden, koska toissa vuonna tuli huikea onnistuminen. Ajattelin, ettei voi tulla kahta yhtä hyvää vuotta peräkkäin”, Jussi naurahtaa. Heikkilät toteavatkin, että öljykasveista on onnistuessaan mahdollisuus saada tuottoa. Rypsi ja rapsi ovat haastavia kasveja, joiden kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä. Toisaalta ne ovat myös haastavuudessaan mielenkiintoisia. Lisäksi öljykasveissa on kiistattomia hyötyjä. Ne ovat erinomaisia esikasveja muille kasveille juurtensa ansiosta ja toimivat maanparantajina. ”Rypsi ja rapsi ovat myös sadon varastoinnin kannalta hyviä. Meillä on melko pienet tilat varastointiin ja öljykasvinsiemenet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi kukkivina kasveina ne tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat monimuotoisuutta luontoon”, kertoo Maija. Rikkojen ja tuholaisten torjunta edellyttää harkintaa – ruiskutusta tehdään vain tarpeeseen Heikkilät kylvävät öljykasvit yleensä kevytmuokattuun maahan. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu putsaamalla pelto rikoista glyfosaatilla ennen kylvöä. Tänä vuonna etenkin ohdake ja pihatähtimö ovat olleet riesana. Vaihtoehto rikkaisille pelloille ovat hieman arvokkaammat Clearfield-lajikkeet, jotka kestävät laajatehoista rikkakasviainetta. Heikkilät kuvaavatkin, että valinnat ovat tasapainoilua kustannusten ja sato-odotuksen kanssa. Ruiskutuksia tehdään vain tarpeeseen. ”Suurin osa pelloistamme on savimaita, joissa rikkakasvien sijaan tuholaiset ovat suurempi haaste. Rapsikuoriaisia on ollut paljon tänä vuonna”, Jussi sanoo. Jussi kertoo, että tuholaispaine vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi esikasvit, naapuripeltojen viljelykset ja tuholaisten kaukokulkeumat. Tuholaisia on yleensä pellon reunoilla enemmän kuin keskellä. Paini tuholaisten kanssa vaatii kasvustojen tiivistä tarkkailua, torjuntaa ja harkintaa siitä milloin tulee reagoida ja miten. Heikkilät myös muistuttavat, ettei peli ole heti menetetty, jos tuholaisia ilmaantuu. Rapsikuoriaiset esimerkiksi syövät kukkanuppuja, niin ettei kukkaa ehdi muodostua eikä satoakaan näin ollen kukinnoista saada. Rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on kuitenkin suuri. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa paljon sivuversoja, jolloin satopotentiaali voi jopa kasvaa suhteessa pääversoista odotettavaan satoon. Toisaalta tällöin kukkiminen on usein epätasaista ja eriaikaista, jolloin puinti saattaa myöhästyä. Heikkilät kokevat öljykasvien viljelyn haasteeksi sen, että tärkein tuholaistorjunta-aine poistui markkinoilta ja myös peittausaineet ovat heikentyneet, mikä luo tuholaispainetta. Apetit käyttää kotimaista siementä niin paljon kuin mahdollista Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetit ostaa suuren osan kotimaisesta rypsin ja rapsinsiemenestä. ”Apetit tekee hyvää työtä siinä, että kaupoissa on kotimaista kasviöljyä. Suomalainen ruoka on kiistatta puhdasta. Ihmetyttää, että miksi teollisuudessa ei käytetä enempää kotimaista öljyä”, Heikkilät miettivät. Kaikki Apetitin puristama vähittäiskaupoissa myytävä rypsiöljy on kotimaisesta siemenestä puristettua. Kotimaisesta raaka-aineesta puristettua siementä on toki tarjolla myös ammattikeittiöön ja teollisuuteen. Koska kotimaista siementä ei ole riittävästi tarjolla, ostaa Apetit rapsia myös Euroopasta, pääasiassa Baltiasta. Vuonna 2023 perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan. Kuva: Jussi Heikkilä
