Apetitin uutuustuotteiden virta jatkuu – kasvisten ykkönen näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle
Apetit lanseerasi viime vuonna ennätysmäärän uutuustuotteita. Myös vuosi 2018 on käynnistynyt useiden uutuustuotteiden merkeissä, ja Apetit jatkaa ruokatrendien kärjessä kasvisten käyttöä helpottaen.
Apetit on viime vuosina vahvistanut tuotekehitysresurssejaan ja tuonut markkinoille uusia tuotteita, tuoteryhmiä ja konsepteja. Vahvalla tuotekehityksellä tuodaan kuluttajien saataville arkea helpottavia kasvipohjaisia ruokaratkaisuja ja kasviksia lautasen reunoilta myös lautasen keskelle.
– Koko suomalainen ruoka-ala on uuden edessä. Kasvisten ykkösenä Apetit haluaa olla mukana uudistamassa ja kehittämässä syömisen trendejä. Uutuustuotteidemme määrä kertoo tämän selkeästi. Missionamme on auttaa ihmisiä lisäämään kasvisten syöntiä, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.
Heti syötäviä ruokia, terveellisiä välipaloja
Apetitin uutuustuotteet vastaavat Apetitin tekemiin ravitsemussitoumuksiin usealla eri osa-alueella. Uusilla Tuorekset-tuoteperheen tuotteilla helpotetaan kasvisten käytön lisäämistä. Tuorekset-sarjan uutuutena on muun muassa uusi kasvissekoitus Korea-wok.
Tuorekset-tuoteperhe laajeni myös Napostelukasviksiin, jotka tuovat terveellisiä ja maukkaita vaihtoehtoja välipalatarjontaan. Tuorekset Napostelukasviksia on kolmea eri makua. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen.
– Erilaisten välipalatuotteiden suosio kasvaa jatkuvasti, ja markkinoilla olevat tuotteet ovat usein makeita ja sokeripitoisia. Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Niiden avulla on helppo lisätä päivittäistä kasvisten määrää niin lasten kuin aikuistenkin ruokavaliossa, tuoteryhmäpäällikkö Marjo Kantola kertoo.
Apetitin uudet kulhoruoat ovat puolestaan vastaus kiireiseen arkeen. Apetit Vegekulho ja Apetit Kanakulho ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, heti syötäviä kasvispitoisia aterioita.
– Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä heti sellaisenaan. Myös Kulhoaterioista on vegaaninen vaihtoehto, joka sisältää suosittuja Kasvisjauhispyöryköitä, Kantola kertoo.
Napostelukasvikset ja Kulho-tuotteet valmistetaan Apetitin Kivikon tehtaalla Suomessa.
Uusia Kasvisjauhis-tuotteita
Uudet Kasvisjauhis-tuotteet lisäävät kasvispohjaisien pääruokatuotteiden määrää. Herneproteiinista valmistetut Kasvisjauhis-tuotteet saavat lisäystä Kasvisjauhisleikkeellä ja Kasvisjauhispizzalla.
– Huhtikuussa kauppoihin ilmestyvä Paneroitu Kasvisjauhisleike on ehdottomasti koko Kasvisjauhis-tuoteperheen paras tuote niin maun kuin rakenteenkin osalta, tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen lupailee.
Himoittu Kasvisjauhispizza puolestaan tuo toivotun vegaanisen herkuttelupizzan kuluttajien saataville. Koko Kasvisjauhis-tuotesarja valmistetaan Suomessa, Kasvisjauhispizzat valmistetaan Pudasjärvellä.
– Kasvisjauhis-tuoteperhe sai viime vuonna lanseerauksensa jälkeen suuren suosion. Nyt lanseerattavat uutuudet nostavat Kasvisjauhis-tuotteiden määrän jo yhteensä yhdeksään, Haarasilta-Suutarinen kertoo.
******
Lisätietoja:
Miika Helenius, markkinointijohtaja
010 402 4079
Marjo Kantola, tuoteryhmäpäällikkö
010 402 2174
Riikka Haarasilta-Suutarinen, senior tuoteryhmäpäällikkö
010 402 4011
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
Apetit uutuudet:
Tuorekset
Korea-wok 200 g
Monikäyttöinen kasvissekoitus soveltuu esimerkiksi wokkeihin, pataruokien kasviskomponentiksi sekä lämpimäksi lisäkkeeksi. Tuote kehitettiin olympiahuumassa ratkaisuksi helppoon ja nopeaan kokkailuun kisakatsomoon, mutta värikäs kasvissekoitus maistuu toki kisojen jälkeenkin. Korea-wok sisältää porkkanaa, kesäkurpitsaa, punaista paprikaa, neulapapua ja kevätsipulia.
Apetit Tuorekset Napostelukasvikset
Vegekuppi Napostelukasvikset ovat valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, joita voi napostella helposti suoraan rasiasta – hyvällä omallatunnolla. Napostelukasvikset eivät sisällä suolaa, mausteita tai lisättyä sokeria. Kasvikset on pakattu helposti avattavaan ja uudelleen suljettavaan sekä näppärästi mukana kuljetettavaan pikaripakkaukseen. Tuotteet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia ja ne soveltuvat vegaaniseen ruokavalioon.
Tuorekset Napostelukasvikset:
Vegekuppi porkkana-kurkku 160 g
Vegekuppi kurkku-punainen paprika 160 g
Vegekuppi porkkana-keltainen paprika 160 g
Apetit Kulhot
Ruokaisat kulhoruoat ovat perinteisiä salaatteja täyttävämpiä, runsaasti kasviksia sisältäviä heti syötäviä aterioita. Kulhoaterioita ei tarvitse lämmittää, vaan ne voi syödä sellaisenaan. Kulhoaterioissa on mukana haarukka.
Apetit Vegekulho 320 g – Vegaaninen vaihtoehto. Couscous-pedillä ruokaisia Kasvisjauhispyöryköitä, mehevää tomaattisalsaa, hernehummusta, musta- ja soijapapuja sekä kirsikkatomaatteja. Vegekulho on laktoositon, se soveltuu vegaaniseen ruokavalioon ja ateria on proteiinipitoinen.
Apetit Kanakulho 320 g – Punajuurella punertavaksi värjätyn couscous-pohjan päällä kypsää kuutioitua broilerinfileetä, lehtikaalia, porkkanaa ja paprikaa sekä sitruuna-jogurttikastiketta. Kanakulho on proteiinipitoinen ja se soveltuu laktoosittomaan ruokavalioon.
Pakasteuutuudet
Apetit Kasvisjauhispizza 280 g Uuden sukupolven kasvispizzassa on täytteenä kasvispizzoissa ennestään tuttujen perinteisten kasvisraaka-aineiden tomaatin ja peston lisäksi rouhittuja herneproteiinista valmistettuja Kasvisjauhispyöryköitä. Vegaaninen herkuttelupizza on jatkoa suuren suosion saavuttaneelle keväällä 2017 lanseeratulle Apetit Kasvisjauhis -tuoteperheelle. Tuote ei sisällä soijaa. Apetit Kasvisjauhispizza valmistetaan Suomessa Pudasjärvellä.
Apetit Vegepops Porkkana-vadelma 52 g Kesän 2018 Apetit Vegepops -valikoima Porkkana-mango ja uutuus Porkkana-vadelma. Apetit Vegepops Kasvis-marja/hedelmäjäät tekevät kotimaisten kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista. Raikkaaseen, maistuvaan ja värikkääseen jääteloaltaan hyvikseen ei ole lisätty sokeria eikä väriaineita. Herkullinen maku syntyy kotimaisten vastuuviljeltyjen kasvisten sekä hedelmien ja marjojen maistuvista yhdistelmistä. Gluteeniton, vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen. Hyvän omantunnon herkku myös perheen pienimmille!
Apetit Bataatti-perunamuusi 350 g Mikrovalmiit Apetit perunamuusit ovat helppoina ja maistuvina arjen ratkaisuina kasvattaneet myyntiään reilusti. Sarjan uutuudessa peruna on yhdistetty makeaan, trendikkääseen bataattiin. Lisää vain neste, lämmitä mikrossa ja tarjoile kasvis- tai kalapyöryköiden kanssa. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, laktoositon.
Apetit Punajuuripyörykät 320 g kasviproteiinista valmistettujen Kasvisjauhis-tuotteiden lisäksi Apetitilla on tarjolla laaja valikoima kotimaisista kasviksista valmistettuja kasvispihvejä ja pyöryköitä. Uudet Apetit Punajuuripyörykät sisältävät kotimaista vastuuviljeltyä punajuurta. Makua ja rakennetta antavat kurpitsansiemenet ja pellavansiemenrouhe. Vegaaninen, gluteeniton, maidoton, kuitupitoinen ja proteiinipitoinen. Ei sisällä soijaa.
Apetit Särkisen kalapyörykät 240 g Kotimainen järvikala kiinnostaa nyt suomalaisia. Särkisen kalapyörykät sisältävät 30 % kotimaista särkeä. Kalapitoisuutta nostamassa myös seitiä. Pehmeän makuiset Särkisen kalapyörykät ovat helppo ja maistuva ratkaisu kotimaisen kalan ystäville. Laktoostion, gluteeniton, runsasproteiininen.
Apetit Kasvisjauhisleike Helppojen kasviperäisten ratkaisujen kimara saa jatkoa huhtikuussa, kun Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhe laajenee herkullisella, vegaanisella, soijattomalla, herneproteiinista valmistetulla paneroidulla Kasvisjauhis-leikkeellä.
Papa Rafkin Pizza Mozzarella 400 g Suomen myydyin pakastepizzamaku Mozzarella nyt Papa Rafkinin reseptillä. Mehevää mozzarellaa, kirsikkatomaattiviipaleita ja pestoa. Täytteitä tietysti Papa Rafkinin teesien mukaisesti laidasta laitaan.
Papa Rafkin Papa’s Chicken 400 g Papa Rafkin pizzat valmistetaan Suomessa, Pudasjärvellä ja käytämme Papa Rafkin pizzoissa vain suomalaista lihaa. Papa’s Chickenissä suomalaista broilerifileetä, ananasta, paprikaa ja punasipulia.
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa - Peruna on yksi Apetitin suurimpi...
Kulunut kasvukausi alkoi viileästä keväästä. Mäkitalon perunatilalla liikkeelle päästiin siitä huolimatta normaalisti eikä kylvöihin tullut katkoja. Kylmän kevään jälkeen tulivat helteet, mutta ei vettä. Heinäkuussa vettä puolestaan saatiin runsain mitoin. Viljelijä on vahvasti säiden armoilla ja se on myös asia, joka huolettaa. ”Haastavinta viljelyssä on nimenomaan säiden murehtiminen ja etenkin ääripään säät. Niitä tulee stressattua, vaikka niihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa, kuvaa perunanviljelijä Atte Mäkitalo. Tänä vuonna kuivuuden jälkeen tuli onneksi sade - perunoiden kannalta oikeaan aikaan. Vettä ei myöskään tullut heti liikaa, mikä olisi aiheuttanut perunoiden halkeamisen. Jatkossakaan ei saisi tulla liikaa vettä, jotta perunarutto ei pääse ryöpsähtämään. ”Kun kosteutta on paljon, perunaruttoriski on suuri. Rutto tuhoaa ensin varsiston ja sitten mukulan. Pahimmillaan ruttoa torjutaan useita kertoja. Samalla saadaan kyllä suoja myös lehtipoltetta vastaan.” Perunaruton, eli perunan hankalimman kasvitaudin torjunta on tänä vuonna sujunut Mäkitalolla hyvin. Rikkojen torjunta sen sijaan on ollut poikkeuksellisen haastavaa. ”Heinäkuun runsaiden sateiden jälkeen rikat ryöpsähtivät, mutta nyt näyttää taas hyvältä.” Vaikka peruna on esimerkiksi viljoihin verrattuna viljelynäkökulmasta paljon työläämpi kasvi, on sen viljely myös palkitsevaa. ”On kiva huomata, että on onnistunut valituissa toimenpiteissä ja sato on hyvä. Ja ne ensimmäiset uudet perunat ovat tietysti parasta”, Mäkitalo listaa. Perinteet perunanviljelyssä Mäkitalon tilalla viljellään kuluvalla kasvukaudella noin 42 hehtaaria perunaa. Näistä noin 17 hehtaaria on Apetitille sopimusviljeltyä perunaa. Atte on puolisonsa Saijan kanssa ollut Apetitin sopimusviljelijä siitä asti, kun he ryhtyivät pitämään Aten suvun tilaa vuonna 2014. Viljelykasviksi valikoitui peruna perinteen vuoksi, mutta myös koska juuri siihen on kalusto sekä tietysti vuosien varrelta kertynyttä ammattitaitoa. ”Jatkoimme vanhempieni ja isovanhempieni tilaa, eli olemme sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa. Sopimusviljelyn etuna on se, että tavara ei jää käsiin ja on ennalta varmuus, millaisen hinnan saa”, Atte toteaa. Apetitille Mäkitalot viljelevät kolmea eri perunalajiketta sekä lisäksi baby food -perunaa, jolle on määritelty muuta sopimusviljelyä tarkempia ohjeita. Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiloissa mitattuna peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja. Perunan tie pellolta pakasteeksi Peruna on suomalaisille tuttu kasvi, mutta vaiheet pakastealtaasta nostetun perunapakasteen takana ovat todennäköisesti vieraampia. Sopimusviljelijät ostavat tai kasvattavat siemenperunat itse. Mäkitaloilla siemenperunoita säilytetään 500 tai 1000 kg:n puulaatikoissa varastossa, jossa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty ja jatkuvasti mitattu. Mäkitalot kylvävät siemenperunat kylvökoneella, joka kylvää neljä riviä kerrallaan ja määrittelee sopivan taimivälin ja sijoittaa lannoitteen samalla ajolla. Noin viikko kylvön jälkeen muotoillaan perunapenkit, jotta perunalla olisi siinä optimaaliset kasvuolosuhteet. Syksyllä Mäkitalon tilalla perunat nostetaan kaksirivisellä itsekulkevalla perunannostokoneella, joka kerää perunat koneen sisään. Nostotyö on tilalla ulkoistettu Pyhäjärven Perunankorjuu Oy:lle, jonka osakkaina myös Aten ja Saijan luotsaama yhtiö on, Yhtiön koneella nostetaan myös muutaman muun Apetit sopimusviljelijöiden perunat. Kylvön ja noston välissä huolehditaan rikkojen ja tuholaisten torjunnasta sekä toimitaan sääolosuhteiden mukaan. ”Meillä on mahdollisuus pienimuotoiseen kasteluun, mutta tänä kesänä kuivuuden vaivatessa aloin taas miettiä laajemman kastelujärjestelmän hankkimista.” Kaikki viljelytoimenpiteet Mäkitalot kirjaavat sopimusviljelijöiden tapaan Vire-ohjelmaan. ”Muutenkin pidämme sovituista asioista kiinni ja toteutamme Apetitin vastuuviljelymenetelmää, jossa on ohjeistettu mm. kasvinsuojelusta. Lisäksi meillä on käytössä orgaanisia lannoitteita ja esimerkiksi energiaa tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Vastuullisuus työssä näkyy.” Kun perunat on nostettu, ne toimitetaan Apetitin Säkylän tehtaalle. Tehtaalla perunat kuoritaan, viipaloidaan, pakastetaan ja pakataan erilaisiin vihannessekoituksiin tai niistä valmistetaan perunapakasteita esim. gratiineita. ”Meillä on kotona käytössä paljon Apetitin pakastevihannesekoituksia, mutta perunat tulevat sattuneesta syystä omasta takaa. Peruna on monipuolinen ja monikäyttöinen kasvi, jota meillä syödään runsaasti”, Atte ja Saija Mäkitalo toteavat.
”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni” - Maan kasvukunnosta huolehtiminen...
Apetitin sopimusviljelijä Tuomas Kausen tilan punajuuret ovat kesäkuun lopulla taimettuneet hyvin Kokemäenjoen varren peltolohkolla. Kahdella viereisellä lohkolla on tulevaisuuden punajuuripeltoja. Toiselle on kylvetty tänä vuonna monilajista heinien ja apilan seosta ja toisella vastaava kasvusto on jo kolmatta vuotta. Ensi vuonna punajuuret kasvavat kyseisellä lohkolla. Uudistava viljely parantaa maan rakennetta Punajuuren viljelykierto, eli väli kuinka usein kasvia voi viljellä samalla pellolla, on neljä vuotta. Kausen tilalla noudatetaan luonnollisesti tätä viljelykiertoa, mutta panostetaan lisäksi uudistavaan viljelyyn. Sen avulla pidetään huolta maan kasvukunnosta. ”Koen, että maasta ei voi vain ottaa, vaan sille pitää myös vastavuoroisesti antaa. Joku voi toki sanoa, että pellot eivät näin tuota mitään, mutta itse koen, että tämä mitä teemme on myös pitkän tähtäimen sijoitus tulevaisuuteen” viljelijä Tuomas Kause sanoo. Uudistava viljely myös parantaa maan rakennetta. ”On puhuttu peltojen eroosiosta ja sään ääri-ilmiöistä. Huomasin ainakin omilla pelloillamme, että eroosio on todellista. Tämä sai hakemaan ratkaisua asiaan”, Kause kuvailee, miten päätyi alun perin kokeilemaan uudistavaa viljelyä. Punajuuri on palkitseva viljelykasvi Kuluva kasvukausi on punajuurten osalta alkanut Kausen pelloilla mukavasti. Maassa on toistaiseksi riittänyt kosteutta ja lämpöäkin oli sopivasti itämisen kannalta. Taimettuminen lähti hyvin käyntiin ja pellolla näkyykin suorat terhakkaat taimirivistöt. ”Punajuuren viljelyssä palkitsevaa on nopea kasvaminen. Taimettuminen käy nopeasti ja kasvi on siten ilo silmälle. Se on myös viljelyvarma ja tuholaiset ja rikat ovat hallittavissa”, Kause kertoo. Kausen kokemuksen mukaan punajuuri on kasvina melko tautivapaa. Pääperiaatteena niin kasvitautien kuin tuholaistenkin torjunnan suhteen on se, että torjuntaa tehdään vain tarpeeseen. Rikkoja voi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi haraamalla. Punajuuren tavoitekoko on vähintään 50 mm läpimitaltaan ja mielellään suurempi. Haluttuun vihanneksen tavoitekokoon voidaan vaikuttaa siemenetäisyydellä. Oikea taimiväli saadaan aikaan pneumaattisella kylvökoneella, jossa siemenväli voidaan määritellä tarkkaan eikä esimerkiksi tuuli vaikuta kylvön lopputulokseen. Valmista punajuurisatoa on odotettavissa elo-syyskuun taitteessa, jolloin vihannekset kerätään naatista nostavalla laitteella. Tässä kohtaa onkin tärkeää, että naatti on hyvässä kunnossa, jotta nostaminen onnistuu. Kausen nimeämät punajuuren viljelyn haasteet koskevatkin juuri naatin kuntoa ja herkkyyttä kastelun kanssa. ”Kastelun kanssa pitää olla tarkkana. Jos punajuurelta loppuu vesi, naatti romahtaa ja sitä ei enää sen jälkeen saa elvytettyä kuten esim. syväjuurisempaa sokerijuurikasta”, Kause kertoo. Sopimusviljelyssä sadolle on varma ostaja ennakkoon sovittuun hintaan Kausen tilalla viljellään punajuurten lisäksi porkkanaa, palsternakkaa sekä viljoja. Tilalla on suoramyyntiä kuluttajille, mutta suuret vihannesmassat menevät Apetitille. Tila on Apetitin sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Jo Tuomas Kausen isoisä viljeli aikoinaan porkkanaa Apetitille. Kause kertoo, että sopimusviljelyssä hyvää on se, että hinnat ja määrät sovitaan ennakkoon ja sadolle on näin olemassa varma ostaja. ”Itse viljelyssä noudatetaan valtakunnallisten ohjeiden lisäksi Apetitin Vastuuviljely-menetelmän määrittelemiä ohjeita”, Kause sanoo. ”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni paitsi kotimaisen ruoan tuottamisena, myös hiilen hyvittämisenä, uudistavalla viljelyllä ja vastuullisella viljelykierrolla. Uudistavan viljelyn pelloilla pystyn hyvittämään esimerkiksi niitä hiilidioksidipäästöjä, joita tämän vuoden punajuurien viljelystä on syntynyt.”
Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattila...
Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä. Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen. Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.
