Hävikki kuriin yhteisvoimin – Apetit mukana etsimässä ratkaisuja ruokahävikin hyödyntämiselle
Apetit Oyj, lehdistötiedote 11.2.2019 klo 10.00
Apetit hakee yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen. Urban Food -projektissa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin.
Korjuu.com -verkkosivusto on kehitetty osana Urban Food -projektia. Sivuston kautta kuluttajat ja pienyrittäjät voivat ostaa eri elintarvikealan toimijoiden ylijäämäruokia. Korjuu.com -kokeilussa ovat mukana Apetit, Fazer Leipomot, From Waste to Taste ry, Korjuu.com Oy sekä Palvelukeskus Helsinki.
– Haluamme olla mukana pienentämässä ruokahävikkiä – se on koko elintarvikealan, mutta myös kotitalouksien kannalta erittäin merkityksellinen asia. Hävikin vähentämisellä on huomattava vaikutus koko ruokaketjun aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Me luonnollisesti haluamme tuotteidemme päätyvän ruoaksi asti, Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora sanoo.
Apetit on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä ruokahävikin pienentämiseksi Yhteinen Pöytä -toiminnassa sekä hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa, jonka valikoimiin Apetit tarjoaa tuoretuotteitaan. Apetit myös pyrkii vähentämään ruokahävikkiä esimerkiksi tutkimalla jatkuvasti muun muassa satokausikasvisten sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia.
Koko Suomen ruokaketjun ruokahävikki on arviolta noin 400-500 miljoonaa kiloa, josta arviolta 120-160 miljoonaa kiloa syntyy kotitalouksissa. Oman hävikkinsä pienentämisen ohella Apetit haluaakin kannustaa myös kotitalouksia kiinnittämään huomiota kotikeittiöissä syntyvään ruokahävikkiin nostamalla aihetta esille systemaattisesti eri yhteyksissä.
– Vuosi 2018 oli meille ruokahävikin teemavuosi. Nostimme opiskelijayhteistyönä tehdystä ruokahävikkiin liittyneestä pro gradu -tutkielmasta eri aiheita läpi vuoden blogissamme sekä jaoimme käteviä ja arkea helpottavia hävikkireseptejä. Luonnollisesti jatkamme työtämme hävikin pienentämiseksi myös jatkossa niin oman viestinnän kuin erilaisten hankkeidenkin kautta, Ora jatkaa.
Lisätietoja:
Sanna Väisänen, johtaja, viestintä, markkinointi ja sijoittajasuhteet, puh. 010 402 4041
Apetit on kasvisten ykkönen, vahvasti kotimaiseen ruoan alkutuotantoon toimintansa perustava elintarvikeyhtiö. Luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka -aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Haluamme olla kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Apetitin liikevaihto vuonna 2017 oli 312 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä keskimäärin 557. Lue meistä lisää osoitteessa apetitgroup.fi.
Lisää Urban Food -hankkeesta
Urban Food on puoli vuotta kestävä Smart & Clean -muutosprojekti, jolle on myönnetty Uudenmaan liiton Aiko-rahoitusta. Lisäksi projektia rahoittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Sitra sekä Apetit Ruoka Oy ja Oy Karl Fazer Ab.
Projektissa ovat mukana alustoja kehittävät Forest Foody Oy, Korjuu.com Oy, Aline Creative Technology Studio Oy sekä Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, jotka kehittävät Ekompi.net sivustoa. Lisäksi mukava ovat myös Perho Liiketalousopisto Oy, Svenska lantbrukssällskapens förbund, hävikkiruoan vähentämistä edistävä From Waste to Taste ry, Kauppahalli 24/Seulo Palvelut Oy, Luke, Helsingin koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen ruokahuollosta vastaava Palvelukeskus Helsinki, Suomen 4H-liiton Ruokaa luonnosta -hanke, liiketoiminnan kehittäjä Avanto Ventures Oy, Helsingin Diakonissalaitos, Vantaalla ruoka-aputoimintaa kehittävä Yhteinen pöytä, tuottaja Helsieni Oy ja Herttoniemen kartanolla viljelevä Stadin Puutarhuri. Projektia koordinoi kiertotalouden asiantuntija yritys Ethica Oy.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Pähkinäinen palsternakka on monipuolinen vihannes, jolla on pitkä kasvukaus...
Apetit on viljelyttänyt palsternakkaa jo 1970-luvulta asti. Palsternakkaa käytetään erilaisissa kasvissekoituksissa kuten wokeissa, uuni- ja grillikasviksissa sekä keittokasviksissa. Lisäksi Apetit käyttää palsternakkaa keitoissa ja keittoaineksissa sekä erilaisissa kasvipohjaisissa pihveissä. Palsternakka muistuttaa juureksena paljon porkkanaa ja sitä voidaankin käyttää porkkanan lailla. ”Palsternakka tuo pähkinäistä ja paahteista makua ruokiin etenkin kypsennettynä. Se sopii mainiosti hyvin moniin ruokiin, kuten wokkeihin, patoihin, keittoihin ja kasvispihveihin. Sen maku on täyteläisempi kuin esimerkiksi porkkanan”, kertoo Apetitin portfolio- ja tuotekehityspäällikkö Hanna Pere. Köyliön vanhakartanon tilalla on viljelty palsternakkaa Apetitin tehtaalle 2000-luvulta alkaen. TIlalla viljellään monipuolisesti erikoiskasveja, kuten juureksia, kaaleja ja parsaa. Tilan juuret ulottuvat perimätiedon mukaan vuoteen 1156, jolloin se oli talonpoika Lallin tila. Vihannesviljelyä tilalla on harjoitettu 1960-luvulta asti. Palsternakan juuri kasvaa voimakkaasti loppusyksystä Palsternakka muistuttaa viljelytekniikoiden ja -tapojen suhteen porkkanaa. Eroja on mm. kasvukauden pituudessa. Palsternakka kylvetään niin aikaisin kuin mahdollista. Sadonkorjuu aloitetaan yleensä lokakuussa, sillä juuri kasvaa voimakkaasti juuri syksyllä. ”Palsternakan alkukehitys on hidasta, vaikka käytetään esi-idätettyjä siemeniä. Tästä syystä se kylvetään usein ensimmäisenä. Itämisaika on todella pitkä ja taimettuminen tapahtuu noin kuukauden jaksolla”, kertoo Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja Veli-Pekka Suni, jolla on pitkä kokemus palsternakan viljelystä niin Vanhakartanon pelloilta kuin omilla viljelyksilläänkin. Palsternakka viihtyy hyvin multavissa hietamaissa, jotta juuret pääsevät kasvamaan suuriksi. Sopimattomassa maassa ne saattavat jäädä lyhyiksi tai haaraisiksi. Palsternakan viljelyssä rikkakasvien torjunta on haasteellista. Erityisesti koisokasvit ja saunakukka ovat ongelmallisia. Rikkojen torjunta tulee sovittaa oikeaan kohtaan taimettumista pieninä annoksina. ”Palsternakka nostetaan naatista, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia, että naatti pysyy hyvänä. Tämä on etenkin tautitorjunnassa tärkeä huomioida”, Suni kertoo. Tuholaiset eivät puolestaan ole palsternakalle suuri ongelma, vaikka porkkanakempit ovat Sunin kokemuksen mukaan viime aikoina alkaneet hakeutua palsternakkojen kimppuun. Jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuutta Suni näkee, että kasvinsuojelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka viljely on muuttunut ajan myötä vastuullisempaan suuntaan. ”Nykyisin rikkakasvit pyritään torjumaan pieninä ja torjunta-aineita käyttämään mahdollisimman vähän, vain todettuun tarpeeseen”, Suni toteaa. Erilaisiin torjunta-ainekokeisiin ja koetoimintaan ylipäänsä Suni suhtautuu positiivisesti, sillä hän näkee niiden tärkeyden tulevaisuuden kannalta, vaikka kokeet omaa työtä lisäävätkin. ”Viljelyä pitää ajatella niin, että pellot olisivat yhä paremmassa kasvukunnossa. Se on vastuullista viljelyä”, Suni painottaa. Hän kiittää Apetitia aktiivisesta roolista ip-viljelymallin luomisessa aikanaan. ”Mukana oli ainutlaatuisia koulutushankkeita, joissa oli tasokkaita tutkijoita. Minusta se lähensi tutkimusta ja käytäntöä”, Suni kertoo. Toisena vastuullisuusnäkökulmana Suni nostaa laadun. Laatujärjestelmä on osa toimintaa ja jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuuttakaan. Kaiken kaikkiaan Suni nostaa vastuullisuuden yhdeksi työnsä tärkeimmistä asioista. Apetitin sopimusviljelijänä yhteistyö on sujunut hyvin, viljelytyksen ja tehtaan kanssa asioiminen on avointa ja keskusteluyhteys toimiva. Suni kiittää Apetitia myös kehityshenkisyydestä ja siitä, että mahdolliset haasteet ymmärretään puolin ja toisin.
Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
