Kotimainen kikherne ja kukkakaali menestyivät kasvukauden hankalista säistä huolimatta
Apetit Oyj, lehdistötiedote, 9.11.2021 klo 10.00
Kotimaisen kikherneen ja kukkakaalin viljelyn kehitykseen tähtäävän Green Future of Satakunta -hankkeen ensimmäinen satokausi on saatu päätökseen Apetitin Räpin koetilalla. Kokemukset hankkeen ensimmäiseltä viljelykaudelta ovat myönteisiä, vaikka kesän vaihtelevat viljelyolosuhteet olivat monille perinteisille kasveille haastavat.
”Alustavat tulokset ensimmäisen viljelykauden osalta näyttävät lupaavilta: kikherne kasvoi todella hyvin, eivätkä muita satokauden kasveja kurittaneet säänvaihtelut tuntuneet vaikuttavan sen menestykseen”, kertoo Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero.
Kikherneen viljelyala hankkeen ensimmäisellä viljelykaudella oli puoli hehtaaria. Kolmivuotisen hankkeen aikana kikherneen viljelyalaa tullaan todennäköisesti kasvattamaan ja kokeiluun otetaan mahdollisesti myös muita palkokasveja.
Myös kukkakaalin osalta ensimmäisen viljelykauden koeruudut antoivat lupaavia tuloksia: kesän aikana ei ilmennyt merkittäviä haasteita. Kukkakaalin kohdalla kotimaisen avomaaviljelyn mittakaavan kasvattamisen haasteita ovat esimerkiksi kukkakaalin pilkkominen ja käsittely valmiiksi pakasteeksi sekä satohuippujen hävikki.
Räpillä viljeltiin kuluneena kesänä myös härkäpapua toista kertaa laajemmassa mittakaavassa. Kuuden hehtaarin viljelyalaa tullaan myös jatkossa kasvattamaan härkäpapuun liittyvän kehitystyön jatkuessa.
”Pitkän aikavälin tavoitteena on jatkaa härkäpavun viljelyä ja kasvattaa sen viljelyalaa sekä päästä testaamaan sitä ja muita kotimaisia kasviproteiinilähteitä Apetitin tuotteissa”, Pero sanoo.
Apetitin Räpin koetilalla kehitetään kotimaisten avomaakasvisten viljelymenetelmiä ja testataan uusia viljelylajikkeita. Kuluneella viljelykaudella koetilalla oli käynnissä useita kestävään viljelyyn ja maan kasvukunnon parantamiseen liittyviä hankkeita.
Pyhäjärvi-instituutin koordinoiman Green Future of Satakunta -hankkeen tavoitteena on muun muassa kehittää kotimaisen kukkakaalin ja palkokasvien viljelyä. Kukkakaalin ja palkokasvien viljelyn kehittämisen kautta Apetitin tavoitteena on myös kasvattaa omien tuotteidensa kotimaisuusastetta entisestään.
Juuresten satotavoitteet saavutetaan – kesän vaihteleva sää hankaloitti kasvukautta
Kulunut viljelykausi oli vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi haastava monille kotimaisille avomaakasviksille. Syksyn juuresten kohdalla alkuvuodesta asetetut satotavoitteet tullaan näillä näkymin kuitenkin saavuttamaan. Hankalista säänvaihteluista kärsivät erityisesti kesän sadonkorjuun kasvit, kuten herne ja pinaatti.
”Säiden aiheuttamat haasteet alkoivat heti keväällä, kun viileä ja märkä keli vaikeutti kylvöjä ja itämistä. Myös alkukesän kuuma ja kuiva sää tuli kasvuvaiheiden näkökulmasta väärään aikaan. Onneksi elokuun runsaat sateet auttoivat juuresten kasvua – juuressatoa nostetaan nyt pitkin syksyä”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule.
Satotavoitteet ovat toteutumassa tänä vuonna juuresten osalta. Tavoitteet saavutettiin mm. punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kohdalla, ja myös porkkanan ja perunan kanssa tullaan pääsemään tavoitemääriin.
”Sadonkorjuu on juuresten osalta parhaillaan ihan loppuvaiheessa. Loppusyksyn nosto-olosuhteet ovat olleet peltojen märkyyden takia haastavia, mutta onneksi pakkaset ovat olleet pieniä eivätkä juurikaan vaikuttaneet nostoihin”, Cirule sanoo.
Lisätietoja: Sanna Väisänen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 010 402 4041
Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen ja kestävään arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 293 miljoonaa euroa.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
