​Kysely: Kasvisten käyttö aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä

​Kysely: Kasvisten käyttö aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä

Suomalaiskodeissa kasvistellaan entistä enemmän, ja lisäykselle koetaan olevan tarvetta edelleen. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Erityisesti miehillä kumppani vaikuttaa positiivisesti kasvisten syöntiin.

Kumppanin esimerkki, hyvät reseptit ja ystävien vinkit lisäävät kasvisten käyttöä

Suomalaiskodeissa kasvistellaan entistä enemmän, ja lisäykselle koetaan olevan tarvetta edelleen. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Erityisesti miehillä kumppani vaikuttaa positiivisesti kasvisten syöntiin. Maku ja tuoreus ovat suurimmat vaikuttajat kasvisten käytössä, tarjousten perässä ei sen sijaan juosta samaan tapaan kasvisostoksille. Tiedot käyvät ilmi Apetit Ruoka Oy:n toukokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1006 suomalaista.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että heidän taloudessaan ei edelleenkään syödä riittävästi kasviksia.
– Kasvistelu on ehdottomasti ruokamaailman megatrendi. Tämä näkyy myös teettämässämme kyselytutkimuksessa, eikä ihme. Kasvikset tuovat lautaselle niin terveyttä, hyvää oloa kuin ehkä parempaa omaatuntoakin, Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.
Ruoanlaitto aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä
Yli puolet vastaajista sanoo, että kasvisten käyttö on heidän taloudessaan hauska ja iloinen asia. Joka kymmenennessä suomalaiskodissa sen sijaan riidellään ruoanlaitosta. Kumppanin ja lasten mielipiteet eivät tutkimuksen mukaan rajoita merkittävästi kasvisten käyttöä suomalaiskodeissa.
– Monet toivovat myös läheistensä käyttävän enemmän kasviksia ja ujuttavat niitä siksi ruokiin. Lähes kolmannes suomalaisista käyttää runsaasti kasviksia ruoanlaitossa siksi, että saisi muut syömään niitä enemmän, Merisaari kertoo.
Kumppani voikin tuoda tullessaan kasvispainotteisemman, terveellisemmän elämän. Kyselyyn vastanneista yli viidesosa sanoo, että kasvisten käyttö on muuttunut kumppanin myötä monipuolisemmaksi. Erityisesti miehet kertovat kumppanin vaikuttaneen kasvistelun laadun paranemiseen.
Superfoodia saman pöydän ääressä
Kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista kokkailee paljon yhdessä perheensä kanssa. Vastaajista joka kolmas on sitä mieltä, ettei heidän kodeissaan kokoonnuta riittävän usein syömään yhdessä.
– Yhdessä syömisellä on havaittu olevan runsaasti terveysvaikutuksia, joten saman pöydän ääreen kokoontuminen kannattaa monessakin mielessä. Yhdessä perheen kanssa syöty kasvispitoinen ateria on todellista superfoodia, Merisaari vinkkaa.
Reseptit ja ystävät vaikuttavat eniten
Kasvisostoksilla ei pääsääntöisesti juosta tarjousten perässä. Sen sijaan resepteillä ja ystävien suosituksilla näytti olevan runsaasti vaikutusta kasvisten käyttöön. Hinnalla on luonnollisesti merkitystä mutta vain alle viidenneksellä tarjoukset määräsivät aina kasvisten käyttöä. Sen sijaan reseptit vaikuttivat kasvisten käyttöön lähes puolella vastaajista, ja 40 prosenttia kertoo puskaradiolla eli ystävien suosituksilla olevan merkitystä.
Vähemmän merkitystä oli somella ja ehkä vähän yllättäen asiantuntijoiden suosituksilla. Alle kolmannes kertoo asiantuntijoiden ja viidennes somen vaikuttavan kasvisten käyttöön.
– Kasvisten käyttöä ei lisätä pelkästään asiantuntijoiden suosituksilla ja hinnalla ohjaamalla. Ruoanlaiton pitäisi olla iloinen asia. Eniten kasvisten käyttöön näyttää vaikuttavan se, että saatavilla on maistuvia ja helppoja kasvispainotteisia reseptejä ja että ruuasta puhutaan, Merisaari kertoo.
Kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten suhteen suomalaiset näyttävät jakautuvan kahtia. Noin puolet suomalaisista ei juurikaan mieti kestävää kehitystä ja ympäristökysymyksiä kasviksia käyttäessään. Vastaajista 23 prosenttia ei mieti eettisiä kysymyksiä koskaan kasvisten käytön yhteydessä.
Maku ja tuoreus kulkevat käsi kädessä
Kyselyn mukaan maku ja tuoreus ohjaavat eniten suomalaisten kasvisten käyttöä. Vastaajista jopa 96 prosenttia kertoi maun vaikuttavan suuresti kasvisten käyttöön. Tuoreuden kohdalla tulos oli lähes identtinen.
Seuraavaksi eniten kasvisten käyttöön vaikuttivat terveellisyys, kotimaisuus ja kasvisten ulkonäkö. Joka kolmas sanoi allergioiden vaikuttavan kasvisten käyttöön merkittävästi.
Apetit Ruoka Oy:n teettämä valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 1006 suomalaista. Vastaajista miehiä oli 50,4 prosenttia ja naisia 49,6 prosenttia. Vastaajat olivat 16–70-vuotiaita.

Liittyvät artikkelit

Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...

Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä.  ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.

Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa

Öljykasvien viljely vaatii tiivistä tarkkailua ja nopeaa reagointia – Onnis...

Kuluva kasvukausi näyttää Maija ja Jussi Heikkilän tilalla öljykasvien suhteen hyvältä. Rikkakasvien kanssa on tänä vuonna ollut haasteita. ”Rapsia viljeltiin ensimmäistä kertaa pohjavesialueella ja öljykasvien muutenkin suppeasta torjunta-ainevalikoimasta ei siellä voi käyttää tehokkaimpia aineita. Nyt ohdakkeita on paljon”, Jussi kertoo. Maija ja Jussi Heikkilän tilalla on pitkät perinteen öljykasvien viljelyyn. Rypsiä on tilalla viljelty jo kolmenkymmen vuoden ajan ja nykyisen viljelijäpariskunnan toimesta vuodesta 2015 alkaen. Rapsia on puolestaan ollut viljelyssä noin 10 vuoden ajan. ”Viime vuonna pidimme öljykasveista välivuoden, koska toissa vuonna tuli huikea onnistuminen. Ajattelin, ettei voi tulla kahta yhtä hyvää vuotta peräkkäin”, Jussi naurahtaa. Heikkilät toteavatkin, että öljykasveista on onnistuessaan mahdollisuus saada tuottoa. Rypsi ja rapsi ovat haastavia kasveja, joiden kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä. Toisaalta ne ovat myös haastavuudessaan mielenkiintoisia. Lisäksi öljykasveissa on kiistattomia hyötyjä. Ne ovat erinomaisia esikasveja muille kasveille juurtensa ansiosta ja toimivat maanparantajina. ”Rypsi ja rapsi ovat myös sadon varastoinnin kannalta hyviä. Meillä on melko pienet tilat varastointiin ja öljykasvinsiemenet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi kukkivina kasveina ne tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat monimuotoisuutta luontoon”, kertoo Maija. Rikkojen ja tuholaisten torjunta edellyttää harkintaa – ruiskutusta tehdään vain tarpeeseen Heikkilät kylvävät öljykasvit yleensä kevytmuokattuun maahan. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu putsaamalla pelto rikoista glyfosaatilla ennen kylvöä. Tänä vuonna etenkin ohdake ja pihatähtimö ovat olleet riesana. Vaihtoehto rikkaisille pelloille ovat hieman arvokkaammat Clearfield-lajikkeet, jotka kestävät laajatehoista rikkakasviainetta. Heikkilät kuvaavatkin, että valinnat ovat tasapainoilua kustannusten ja sato-odotuksen kanssa. Ruiskutuksia tehdään vain tarpeeseen. ”Suurin osa pelloistamme on savimaita, joissa rikkakasvien sijaan tuholaiset ovat suurempi haaste. Rapsikuoriaisia on ollut paljon tänä vuonna”, Jussi sanoo. Jussi kertoo, että tuholaispaine vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi esikasvit, naapuripeltojen viljelykset ja tuholaisten kaukokulkeumat. Tuholaisia on yleensä pellon reunoilla enemmän kuin keskellä. Paini tuholaisten kanssa vaatii kasvustojen tiivistä tarkkailua, torjuntaa ja harkintaa siitä milloin tulee reagoida ja miten. Heikkilät myös muistuttavat, ettei peli ole heti menetetty, jos tuholaisia ilmaantuu. Rapsikuoriaiset esimerkiksi syövät kukkanuppuja, niin ettei kukkaa ehdi muodostua eikä satoakaan näin ollen kukinnoista saada. Rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on kuitenkin suuri. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa paljon sivuversoja, jolloin satopotentiaali voi jopa kasvaa suhteessa pääversoista odotettavaan satoon. Toisaalta tällöin kukkiminen on usein epätasaista ja eriaikaista, jolloin puinti saattaa myöhästyä. Heikkilät kokevat öljykasvien viljelyn haasteeksi sen, että tärkein tuholaistorjunta-aine poistui markkinoilta ja myös peittausaineet ovat heikentyneet, mikä luo tuholaispainetta. Apetit käyttää kotimaista siementä niin paljon kuin mahdollista Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetit ostaa suuren osan kotimaisesta rypsin ja rapsinsiemenestä. ”Apetit tekee hyvää työtä siinä, että kaupoissa on kotimaista kasviöljyä. Suomalainen ruoka on kiistatta puhdasta. Ihmetyttää, että miksi teollisuudessa ei käytetä enempää kotimaista öljyä”, Heikkilät miettivät. Kaikki Apetitin puristama vähittäiskaupoissa myytävä rypsiöljy on kotimaisesta siemenestä puristettua. Kotimaisesta raaka-aineesta puristettua siementä on toki tarjolla myös ammattikeittiöön ja teollisuuteen. Koska kotimaista siementä ei ole riittävästi tarjolla, ostaa Apetit rapsia myös Euroopasta, pääasiassa Baltiasta. Vuonna 2023 perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan. Kuva: Jussi Heikkilä