Satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri Räpin koetila täyttää 60 vuotta

Satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri Räpin koetila täyttää 60 vuotta

Apetitin Räpin koetilalla Köyliössä on tehty maanviljelyyn liittyvää koe- ja tutkimustoimintaa jo 60 vuoden ajan. Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta ja kehittää suomalaista viljelyosaamista sekä viljeltyjen kasvisten laatua ja makua. Esimerkiksi Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä.

Räpin koetilalla Köyliössä on tehty maanviljelyyn liittyvää koe- ja tutkimustoimintaa jo 60 vuoden ajan. Toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä.

Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan. Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia.

Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä, esimerkiksi kuluvalla satokaudella on käynnissä yhteensä 20 lajike-, lannoitus- tai viljelytapakoetta mm. herneelle, lantulle, palsternakalle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle.

Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys

Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin.

Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja.

Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet  

Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen.

Suomalaisen IP-viljelyosaamisen kehityskeskus  

Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.  

Räpin koetila tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Åbo Akademin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm. koetilapäivillä Apetitin noin 140:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa.

Kesän 2014 koetoiminta Räpillä

· Herneen lajike- ja rikkakasvikokeet

· Lantun verkotus-, lajike- ja lannoituskokeet

· Palsternakan lajike- ja rikkakasvikokeet

· Porkkanan lajike- ja lehtilaikkutautikoe

· Pinaatin kevät/syksy –lajikekokeet

· Pinaatin kasteluvesikoe yhteistyössä Åbo Akademin kanssa

· Mukulasellerin rikkakasvi- ja katekoe

· Sokerijuurikkaan lajike- ja tautikokeet (6 kpl)  yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kanssa

Juuret Lallin kartanon mailla

Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi.

Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.

Liittyvät artikkelit

Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta

Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen

Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...

Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä.  ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.

Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa