Vappu on munkkien aikaa – katso Apetitin kasvisruokamestarin vinkit värikkäiden kasvismunkkien paistoon
Apetit Oyj, lehdistötiedote 21.4.2020 klo 10.00
On vapun ja vappumunkkien aika! Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti tarjoaa vinkit niin perinteisten, kuin uudenlaisten ja värikkäiden munkkien paistamiseen.
Yllättävä yhdistelmä – kasviksia mukaan vappumunkkeihin!
Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti lähti hakemaan vappumunkkeihin uusia, hieman yllättäviä elementtejä. Jos perinteisiin munkkeihin kaipaa hieman lisää väriä tai uusia makuvivahteita, kannattaa ottaa Hurstin vinkit kokeiluun. Kasvisruokamestari suunnitteli vapun kunniaksi kolme vappumunkkireseptiä, joihin lisätään herneitä, pinaattia tai porkkanaa.
”Kasvisten maku tulee esiin aika vaimeasti, perinteisen munkin olemusta ei siis ole mitenkään syrjäytetty. Esimerkiksi herne tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen, erilaisen makeuden munkin makuun. Tietysti kovimmat kasvisten ystävät voivat lisätä resepteissä kasvisten määrää, silloin saa varmasti uudenlaisen makuelämyksen aikaan”, Hursti kertoo.
Katso apetit.fi -sivustolta reseptit herne-munkkirinkilöihin, porkkana-munkkirinkilöihin sekä suolaisiin pinaattimunkkeihin.
Kotimainen rypsiöljy tarjoaa munkinpaistoon miedon maun
Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto munkkienpaistoon. Rypsiöljy tarjoaa munkinpaistoon tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista.
”Rypsiöljyssä on hyvin mieto maku, joten se sopii mainiosti munkinpaistoon. Jos öljyn kautta haluaa lisää makua munkkeihin, voi rypsiöljyn ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten munkkien kohdalla rosmariininoksien kanssa, Hursti vinkkaa.
Munkkien paistamiseen käytetyn öljyn voi käyttää uudelleen. Paistorasva soveltuu mainiosti esimerkiksi lettujen paistamiseen. Paistorasvaa suositellaan käytettäväksi maksimissaan vain kaksi kertaa, ja silloinkin toisella käyttökerralla paistamiseen.
Apetitin Kirkkonummen kasviöljypuristamo Avena Kantvik on Suomen suurin rypsiöljyn valmistaja. Vuodesta 2021 alkaen Kirkkonummella puristetaan kotimaisia kasviöljyjä täysin uusiutuvin energialähtein: kaikki Apetit-konsernin tuotantolaitokset käyttävät tuulisähköä, lisäksi puristamon yhteyteen valmistuu vuoden lopussa yhtiön oma bioenergialaitos.
10 vinkkiä: Kasvisruokamestarin neuvot munkinpaistoon:
· Jauhoja voi lisätä vaivauksen aikana taikinan tuntuessa liian löysältä, mutta mitä löysempi taikina on, sitä paremmat munkit saat aikaiseksi
· Älä laita liian montaa munkkia öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä munkit paistu tasaisesti
· Liian kylmällä öljyllä paistaessa munkit imevät itseensä liikaa öljyä, jonka takia munkeista tulee liian rasvaisia
· Oikea öljyn lämpötila munkkien paistamiseen on noin 180 astetta
· Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea
· Voit myös maustaa munkkien makuja sokeroinnissa: lisää sokerin joukkoon lakritsijauhetta, vaniljasokeria, kanelia, mustikkajauhetta tai vaikka chiliä
· Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin
· Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle
· Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras
· Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä
Katso Apetitin kasvisruokamestarin vappumunkkireseptit täältä:
Suolaiset pinaattimunkit (https://apetit.fi/reseptit/suolaiset-pinaattimunkit/)
Porkkana-munkkirinkilät (https://apetit.fi/reseptit/porkkana-munkkirinkilat/)
Herne-munkkirinkilät (https://apetit.fi/reseptit/herne-munkkirinkilat/)
Munkkirinkelit (https://apetit.fi/reseptit/munkkirinkelit/)
Iloista vappua, toivottaa Apetitin väki!
Lisätietoja:
Sanna Väisänen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 010 402 4041
Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Apetit-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 313 miljoonaa euroa. Lue meistä lisää osoitteessa apetit.fi.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
