Ruokahävikin vähentämisellä on merkittävä ympäristövaikutus

Ruokahävikin vähentämisellä on merkittävä ympäristövaikutus

Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tai ruoan päätyminen jätteeksi eli ruokahävikki on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Koko suomalaisen ruokaketjun ruokahävikin määrä on vuosittain arviolta 400–500 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien ympäristövaikutuksista noin kolmasosa aiheutuu ruoasta.

Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä.

Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä.

Apetit vähentää ruokahävikkiään yhteistyöllä WeFoodin kanssa

Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi.

WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Lisäksi Apetit tekee yhteistyötä ruokahävikin pienentämiseksi Yhteinen Pöytä -toiminnassa.

Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä

Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla. 

#hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu HurstiJuuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa. 

Liittyvät artikkelit

Apetit kummijoukkueet 2024

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakuntiensa läheisyydessä. Kummijoukkueet on nyt valittu kaksivuotiselle kaudelle monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa.  Tutustu kummijoukkueisiin:   KyiF Käsipallon tyttöjen D11- ja D12-joukkueet, Kirkkonummi KyiF Käsipallo on pieni paikallinen jaosto, jossa tyttöjen D11- ja D12-joukkueet tekevät tiivistä yhteistyötä. Treenit suunnitellaan niin, että eritasoisten pelaajien on mahdollista osallistua ja lisäksi pelaamme sekä kilpa- että haastesarjaa, jolloin kaikille voidaan tarjota sopivasti pelillistä haastetta.  ”Joukkueissa panostetaan hyvän joukkuehengen luomiseen ja siihen, että kaikki voivat tuntea tasapuolisesti olevansa osa joukkuetta. Sloganimme onkin ”Yhdessä – Tillsammans”, kertoo joukkueenjohtaja Noora Ehrstöm ja lisää, että joukkueet toimivat sujuvasti kaksikielisesti. Apetitin kummijoukkuetuen käsipallojoukkueet tulevat kohdentamaan turnauskustannuksiin sekä harjoitusvälineistön ja varusteiden hankintaan. FC Kurenpojat, Pudasjärvi FC Kurenpojat on pudasjärveläinen jalkapallon ja futsalin erikoisseura, jonka yli 500-henkiseen jäsenistöön mahtuu junioreita, ukkoja, pappoja, mutseja ja mammoja. Kaikki otetaan mukaan ja jokainen on tärkeä. “FC Kurenpoikien tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijana että liikkujina yleensä. Kaikille halutaan tarjota mahdollisuus joukkueurheiluun taitotasosta riippumatta.” Apetitin kummijoukkueena Kurenpojat tarjoaa eri joukkueille harrastusvälineitä, avustaa vähävaraisia perheitä maksuissa tai tukee kehittyvien pelaajien leiri- ja koulutustoimintaa. Kurenpoikien toimintaan ovat kaikki tervetulleita! Huittisten uima- ja triathlon seura HuiTU, Huittinen  HuiTU on syksyllä 2021 perustettu huittislainen triathlon- ja uimaseura. Seuran tarkoituksena on lisätä jäsentensä terveyttä, kohottaa fyysistä kuntoa sekä tukea sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Yhdistyksen tavoitteena on mahdollistaa triathlonin ja uinnin harrastaminen sekä lajeissa kilpaileminen Huittisissa sekä edistää kaiken ikäisten uimataitoa ja uinnin harrastamista.           “Uinti harrastuksena sopii kaikille ja tavoitteemme on, että se on myös mahdollista! Liikutamme lapsia, kehitämme heidän uimataitoa ja sitä kautta tuemme kokonaisvaltaista hyvinvointia. Joukkoon mahtuu myös lisää uimareita!” Uinti on yksilölaji, mutta yhteiset uintiharjoitukset tapahtuvat ryhmissä ja näin kehittyvät myös sosiaaliset taidot. Apetitin kummijoukkuetuen HuiTU käyttää lasten uintien uimahallin vuokriin sekä lisävalmentajien kouluttamiseen.

Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Ella Junnila ja Apetit yhteistyökumppanuuteen - kotimaisuus ja kestävät ruo...

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa!