Kantvik 30 år: Inhemska växtoljor från Kyrkslätt i trettio år

Kantvik 30 år: Inhemska växtoljor från Kyrkslätt i trettio år

På hösten har det gått 30 år sedan Apetits växtoljefabrik togs i bruk. Fabriken är belägen i Kyrkslätt i Kantvik. Raps- och rybsolja framställs genom mekanisk pressning vid Kantviks växtoljepress. Dessutom producerar pressprocessen rapskross som används inom foderindustrin.

Apetits växtoljepress spelar en betydande roll ur försörjningstrygghetssynpunkt. Huvuddelen av inhemsk raps och rybs förädlas till olja och kross i Kantvik. I Kantvik säkerställs tillgången till inhemsk växtolja för konsumenter, professionella kök och livsmedelsindustrin. 

Växtoljefabriken och dess produkter utvecklas ständigt

Den trettio år gamla produktionsanläggningen och dess pressprocess för växtolja har utvecklats under åren. År 1998 togs en oljeraffineringsanläggning i bruk, där den pressade oljan renas fysiskt. År 2011 togs en förpackningsanläggning i bruk och år 2016 fick oljeförpackningarna en ny lagerbyggnad. Växtoljepressens egen bioenergianläggning togs i bruk år 2021. I oktober publicerade Apetit beslutet att man skulle investera i en ny förpackningslinje för växtoljeflaskor, som är planerad att bli färdig under året 2024.

”Vi är stolta över vår långa historia och vår produktionsanläggning, som är betydande vad det gäller produktsortiment och storlek i den inhemska livsmedelsindustrin. Att investera i en egen förpackningslinje är en naturlig fortsättning på utvecklingen”, säger Timo Huttunen, direktör för Apetits växtoljeverksamhet.”

Historia: 

  • Föregångaren till Kantviks växtoljepress var Öljynpuristamo Oy, i Hertonäs, Helsingfors, 1958–1993.*
  • När produktionsanläggningen i Hertonäs startade år 1960 var huvudråvaran kopra, kokosnötens delade och torkade fröprotein. Från början förädlades även rybs i pressen, även om dess andel förblev blygsam länge. Efter att extraktionsmetoden togs i bruk användes soja som huvudsaklig råvara. Rybsen både pressades och extraherades. *
  • År 1993 flyttade den växtoljepressen till Kantvik i Kyrkslätt och startade sin verksamhet under namnet Mildola Oy. Den oljepressen bearbetar främst raps och rybs. Oljan tillverkas genom pressning och oljan renas fysiskt genom raffinering.
  • År 2005 köpte Suomen Rehu Oy, som då var en del av Lännen Tehtaat-gruppen, Mildola Oy
  • Under år 2009 fusionerade Lännen Tehtaat-gruppen samman Mildola och Avena Nordic Grain genom ett internt ägararrangemang.• År 2022 sålde Apetit sin spannmålshandelsverksamhet. Avena Nordic Grains namn ändrades till Apetit Kasviöljy Oy och Avena Kantvik Oy till Apetit Kantvik Oy.

*Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993

Liittyvät artikkelit

Toimituskatko Apetitin vastaanottopaikkoihin ERP-järjestelmän käyttöönoton ...

Apetit Kasviöljy Oy ottaa syys-lokakuun vaihteessa käyttöön uuden ERP-järjestelmän, minkä johdosta kaikkiin Apetitin vastaanottopaikkoihin tulee toimituskatko ajanjaksolle 22.9.-6.10.2025. Toimituskatkosta huolimatta sopimuksia voi tehdä ja kippiaikoja varata normaalisti. Kotimaisen siemenen toimituksille Kantvikiin on vapaita aikoja seuraavasti: Viikko 38 Viikko 42 Pahoittelemme mahdollisia toimituskatkosta aiheutuvia häiriöitä. Lisätietoja antaa tarvittaessa: Kirsi Vartiainen () Mikael Ingman () Mikko Kaase ()

Öljykasvialoissa roimaa kasvua - Öljykasvitilanne 8/2025

Öljykasvialoissa roimaa kasvua VYR:n keväällä teettämän kylvöalaennusteen mukaan öljykasvialojen odotettiin kasvavan merkittävästi verrattuna viime vuoteen. LUKE:n kesäkuun lopussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevään ennusteet pitivät paikkaansa ja öljykasviala kasvoi peräti 37 % verrattuna viime vuoteen, ollen näin 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran Suomessa öljykasviala on ollut yli 50 000 hehtaaria vuonna 2018. Lähde: Ruokavirasto Lajikepuolella uutuudet herättävät kiinnostusta Suomessa viljellyistä öljykasveista yli 70 % on kevätrypsiä. Kevätrypsiä ei Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta viljellä muualla Euroopassa ja näin ollen on luonnollista, että myös kevätrypsien jalostus on hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Ruokaviraston julkaisemista lajikkeellisista aloista käy ilmi, että uusille kevätrypsilajikkeille on selkeästi kysyntää. Vasta tänä vuonna laajemmin markkinoille saapunut Borealin jalostama Sinuhe-lajike on jo toiseksi viljellyin lajike. Toinen täksi kaudeksi saapunut uutuus, ruotsalaisen Jerrestad Agron jalostama Svea-lajike on myös kasvattanut osuuttaan merkittävästi.  Edellä mainitut uudet lajikkeet ovat olleet ruutukokeissa satoisampia ja etenkin öljypitoisuudet ovat olleet korkeat verrattuna edeltäjiinsä. Alueelliset erot jälleen suuria Kasvukausi otti melkoisen harppauksen eteenpäin heinäkuun hellejakson aikana, ja niin viljoissa kuin öljykasveissa on alkanut väri vaihtua. Syysrypsien puinteja aloitettiin jo heinäkuun puolella ja ensimmäiset erät ovat saapuneet Kantvikiin. Syysrypsien laaduissa ja satotasoissa on ollut isoa vaihtelua ja tänä vuonna etenkin rikkakasviongelmat ovat syysrypseissä korostuneet. Syysrypsin viljelyalat ovat kasvaneet ja kiinnostus on lisääntynyt myös eteläisessä Suomessa. Etenkin tällaisena vuotena kun rikkakasvipaine on kova, olisi tärkeää, että myös syysrypsille saataisiin vaihtoehtoja kevään rikkakasvientorjuntaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjä valmisteita ei valitettavasti ole. Syysrapsien puinteja ollaan aloittelemassa ja pitkästä aikaa odotettavissa on kovia satotuloksia. Syysrapsien ja syysrypsien kylvöt ovat myös käynnissä. Tänä vuonna kylvöpäätökset tulivat monelle hyvin nopeasti eteen, kun helteet valmistivat syysviljoja ja ennakko-odotuksista huolimatta peltoja vapautuikin syysöljykasvien kylvöille. Kevätöljykasvien osalta alueellinen vaihtelu on ollut jälleen suurta. Osassa maata kasvustot ovat kärsineet liiallisista sateista, ja toisaalta kukinnan aikaan osuneet helteet ovat saattaneet syödä satopotentiaalia. Myös kuoriaispaineessa on ollut isoja eroja. Tänä vuonna kylvösesonki oli pitkä ja kevätöljykasvejakin kylvettiin sekä varhain että myöhään. Olosuhteet olivat kuitenkin niin vaihtelevat ja paikalliset erot suuria, että on vaikea sanoa, mikä taktiikka oli toimivin. Haasteita on riittänyt, mutta niistä huolimatta monella on myös erinomaisia rypsi- ja rapsikasvustoja. Odotettavissa on siis vähintäänkin keskimääräinen sato. Euroopan tilanne Pohjois-Euroopassa ja Saksassa sateet hidastivat puinteja mutta satotasot näyttävät kuitenkin hyvältä. Ranskan tuotantoennustetta on kasvatettu ja korjatussa sadossa öljypitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla. Baltian tuotantoennustetta on nostettu mutta sateet ovat hidastaneet puinteja ja sadon laadussa saattaa olla ongelmia. Baltiassa on nähty rapseilla harvinaisempaa lituidäntää. Romaniassa kylvettiin ennätyksellinen öljykasviala ja myös satotasot ovat olleet hyviä ja näin ollen Romanian tuotanto tulee yli kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna. Strategie Grains nosti EU:n tuotantoennustetta 19,6 miljoonaan tonniin (+ 2,8 Mt vrt. 2024) heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan. Tuontiarvio tulevalle kaudelle on 6 Mt ja teollisuuden käytön arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla 25 Mt. Markkinatasapaino pysyy kohtuullisena mutta loppuvarastojen odotetaan kuitenkin olevan 1,4 Mt kesäkuussa 2026. Rapsin Matif-hinta on elänyt melkoisesti viime aikoina mutta on edelleen vahvalla tasolla suhteessa vehnään. Hintaa ovat heiluttaneet niin maailmanpoliittinen tilanne, tullit, soijan hinta kuin kasvanut kysyntä suhteessa pieniin alkuvarastoihin. Pohjois-Euroopan ja Kanadan puinnit ovat vielä kesken, joten odotettavissa on, että markkinoilla tapahtuu elämistä ennen kuin lopullisia satotietoja on saatavilla.                 Marraskuu 2025 futuurin hintahistoria 12.8.2025.

Öljykasvitilanne 6/25

Syysöljykasvit talvehtineet hyvin Syysöljykasvit talvehtivat tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin vähälumisesta talvesta huolimatta. Lannoituksia päästiin tekemään ajoissa, eikä alkukevään pakkaset enää verottaneet kasvustoja. Sääolosuhteet ovat olleet melko täydelliset kaikille syysmuotoisille kasveille ja se näkyy rehevinä kasvustoina niin viljojen kuin öljykasvienkin osalta. Syysöljykasvien kuoriaispaine on ollut hyvin maltillinen ja monin paikoin niitä ei ole tarvinnut torjua lainkaan. Syysöljykasvit ovat lopettelemassa jo neljättä viikkoa kestänyttä kukintaansa. Kasvustot alkavat olla siinä pisteessä, että vain suuri raekuuro voi satoa enää viedä. Tänä syksynä onkin odotettavissa kovia satotuloksia syysöljykasveista. Onnistumiset kannustavat syysöljykasvien kylvöille myös tänä syksynä. Paljon kuitenkin riippuu kasvukauden etenemisestä ja siitä, onko heinä-elokuun taitteessa päästy aloittamaan puinteja. Kylvöt alkoivat ennätysaikaisin Kylvöt alkoivat tänä vuonna ennätysaikaisin, mutta pääsiäisen sateet ja sateita seurannut kylmä jakso laittoivat kylvöt tauolle. Monin paikoin kylvösesonki kestikin reippaat kaksi kuukautta. Ensin oli haasteita kuivuuden kanssa mutta nopeasti tilanne muuttui ja etenkin sänkimaiden kuivuminen oli hidasta. Kevätöljykasvien kylvöt ajoittuivat pitkälle aikajaksolle ja käytössä oli useampaa eri taktiikkaa aikaisesta kylvöstä myöhäistettyyn kylvöön. Pääsääntöisesti kevätöljykasvit ovat taimettuneet hyvin. Kosteutta ja lämpöä on riittänyt, joten kasvustot näyttävät kasvaneen kirpoilta karkuun. Kevätöljykasvien kuoriaispaineesta ei vielä ole täyttä tietoa ja siksi kasvustojen tarkkailu on tärkeää. VYR:n teettämän kylvöaikomusennusteen mukaan öljykasvipinta-alaan arvioitiin jopa 37 % kasvua. Öljykasvien siemenkauppa kävi hyvin ja pitkittyneestä kylvösesongista huolimatta öljykasvit saatiin maahan. Onkin lupa odottaa, että myös toteutuneissa aloissa on reipasta kasvua. Tarkempia tietoja pinta-aloista ja lajikejakaumista saadaan muutaman viikon kuluttua. Katsaus Euroopan öljykasvitilanteeseen Euroopan öljykasvitilanne on hieman kaksijakoinen. Edellinen sato jäi pieneksi (16,8 Mt) haastavien olosuhteiden vuoksi ja tulevaan kauteen lähdetään pienillä varastoilla. Viime syksynä päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja leuto talvi on ollut otollinen syysrapseille. Alkukevään kuivuus ja pakkasjaksot suurissa tuottajamaissa pudottivat hieman kokonaissatoennustetta. Euroopan öljykasvipinta-aloihin odotetaan noin 0,3 Mha kasvua, joka tulee pääasiassa Romaniasta, jossa pinta-alojen ja tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan. Muualla pinta-alamuutokset ovat pieniä, mutta satotasojen odotetaan palaavaan normaalimmalle tasolle. Viimeisin Strategien Grainsin laatima kokonaissatoennuste päivittyi hieman alaspäin Etelä- ja Länsi-Euroopan kuivien olosuhteitten takia ja on nyt 18,6 Mt. Markkinatilanne näyttää öljykasvien suhteen suotuisalta. Hintasuhde vehnään on pidemmän aikaa ollut yli 2,5-kertainen. Öljykasvimarkkinoilla on kuluvan vuoden aikana tapahtunut paljon heiluntaa ja tämän odotetaan jatkuvan, jos maailmanpoliittinen tilanne pysyy yhtä epävarmana kuin se on tähän asti ollut.