Suomalainen elintarviketeollisuus haluaisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän kotimaista rypsiä ja rapsia ja niiden viljelyn lisäämistarve on jopa kaksinkertainen nykyiseen tuotantomäärään nähden. Haasteeseen vastaa uusi Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke, jota toteuttaa Pyhäjärvi-instituutti yhdessä osatoteuttajien Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. ”Rypsin ja rapsin tuotantoa jarruttaa viljelyn haastavuus, sillä se vaatii taloudellista, tiedollista ja ajallista panostusta”, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola valottaa. Hankeen tavoitteena on lisätä rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta, ja tätä kautta nostaa niiden satotasoja sekä viljelymäärää. Hankkeessa keskitytään esimerkiksi syysöljykasvien talvehtimisvarmuuden nostamiseen otollisemmalla lajikevallinalla, kasviterveyden ja viljelyolosuhteiden parantamiseen uusilla viljelymenetelmillä ja rypsin ja rapsin viljelyn kiinnostavuuden nostoon monipuolisella tiedonvälityksellä. Hankkeessa perustetaan lajikokeita sekä käynnistetään koetoimintaa ympäri Suomea. Ensimmäisten viljelypilottien perustaminen alkaa jo lähipäivinä. ”Käynnistyneellä hankkeella on tärkeä merkitys turvaamaan ja lisäämään kotimaisten rypsin ja rapsin viljelyä sekä nostamaan Suomen omavaraisuutta öljykasvien suhteen”, Apetitin Öljykasvituotteiden liiketoimintajohtaja Timo Huttunen sanoo. Vuoteen 2027 saakka kestävää hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa, Uudenmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskusten kautta. Lisäksi hankkeen yksityisinä rahoittajina on joukko merkittäviä elintarvike- ja maatalousalan yrityksiä: Apetit Kasviöljy Oy, Berner Oy/Viljelijän Berner, Bunge Finland Oy, Corteva Agriscience Finland Oy, Hankkija Oy, Yara Suomi Oy. Hankkeen valmistelussa merkittävässä roolissa on ollut myös viime vuonna perustettu öljykasvituotannon kehittämisryhmä, RypsiRapsi-foorumi, jonka kanssa hanke tulee myös toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Lue lisää hankkeesta

Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 19 december 2023 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde samt sockerbetsfrö under våren 2023. Undantagslov för användningen av Buteo Star FS 480-preparat ansöktes för att att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten, eftersom oljeväxter är underproducerade i hela EU-området. ”Undantagslov för Buteo Start FS-480 -preparatet är nyckeln för att säkerställa en stadig och framgångsrik groning av våroljeväxter. Lantbrukarnas erfarenheter av att använda produkten har varit positiva och därför hoppas vi att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter”, säger Mikko Kaase, utvecklingsexpert på Apetit Kasvilöljy Oy. På grund av sin tillväxtrytm utsätts våroljeväxter för större skadedjurstryck än höstoljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det mest effektiva och säkraste sättet att skydda sig mot loppskadedjur är att sylta fröna. Framgångsrik betning hjälper växten att överleva den kritiska tillväxtfasen. Betning minskar skadedjurstrycket avsevärt och samtidigt minskar behovet av pyretroidbesprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Odling av inhemsk ryps och raps har mångsidiga fördelar Odling av ryps och raps är värdefulla för manga gårdar för en mångsidig växtföljd: de har ett betydande värde före planteringen och de bibehåller också jordens tillväxttillstånd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i odlingscykeln. Oljeväxter kan odlas på nästan alla odlingsområden för spannmål och det finns en stabil efterfrågan på grödan. Raps och raps kräver inte heller separata maskiner och därför är de också lätta att inkludera i växtföljden. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år. Men fördelarna med att odla våroljeväxter är inte begränsade till jordbruk och industri, de stödjer också den biologiska mångfalden, pollinatörer gynnas och landskapet blir mer mångsidigt. Det söks också ständigt efter nya sätt att producera mer och mer miljövänlig mat och i framtiden kan inhemsk oljeväxtproduktion komma att spela en stor roll i detta. Den finska industrin behöver inhemsk ryps och raps, samt skickliga bönder som producerar grödan. För närvarande är det odlade området med ryps och raps inte tillräckligt för att möta efterfrågan från den inhemska industrin. Minskningen av odlingen av våroljeväxter försvagar ytterligare oljeväxternas självförsörjning i Finland och ökar behovet av import. Ryps och raps har därför en betydande inverkan på självförsörjningen och försörjningstryggheten. Frågans betydelse har uppmärksammats inom branschen och därför fick dispensansökan brett stöd av producentorganisationerna Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK ry och Svenska lantbruksproduternas Centralförbund SLC r.f. såsom livsmedels- och foderindustrins aktörer och myndigheter med ansvar för försörjningstrygghet.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 19.12.2023 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.  Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.   ”Poikkeuslupa Buteo Start FS-480 -valmisteelle on avainasemassa turvaamassa kevätöljykasvien tasaista ja onnistunutta taimettumista. Viljelijöiden kokemukset valmisteen käytöstä ovat olleet positiivisia ja siksi toivomme poikkeusluvan kannustavan viljelijöitä jälleen kevätöljykasvien viljelyyn”, sanoo Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase.   Kevätöljykasveihin kohdistuu niiden kasvurytmin vuoksi syysöljykasveja suurempi tuholaispaine. Etenkin kirpat voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa kasvin taimettumisvaiheessa. Tehokkain ja varmin tapa suojautua kirppatuhoja vastaan on siementen peittaus. Onnistunut peittaus auttaa kasvia selviämään kriittisen kasvuvaiheen yli. Peittaus pienentää tuholaispainetta huomattavasti ja samalla tarve pyretroidi-ruiskutuksille vähenee.   Buteo Start FS 480 on tuttu, viljelyssä poikkeusluvan turvin jo useampia vuosia käytetty ja taimivaiheen tuholaistorjunnassa tehokkaaksi todettu siemenpeittausaine. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni.   Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyllä on monipuoliset hyödyt   Rypsi ja rapsi ovat monille tiloille arvokkaita viljelyn monipuolistamisessa; niillä on merkittävä esikasviarvo ja ne myös ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä katkaisevat tautipainetta viljelykierrossa. Öljykasveja voidaan viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja sadolle on vakaa kysyntä. Rypsi ja rapsi eivät myöskään vaadi erillistä konekantaa ja siksi ne on myös helppo ottaa mukaan viljelykiertoon. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain.   Kevätöljykasvien viljelyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu viljelyyn ja teollisuuteen, vaan ne myös tukevat luonnon monimuotoisuutta, pölyttäjät hyötyvät ja maisema monipuolistuu. Myös uusia keinoja tuottaa yhä ympäristöystävällisempää ruokaa etsitään jatkuvasti ja tulevaisuudessa kotimaisella öljykasvituotannolla voi olla tässä suuri merkitys.   Suomalainen teollisuus tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia, samoin myös satoa tuottavia ammattitaitoisia viljelijöitä. Nykyisellään rypsin ja rapsin viljelyala ei riitä vastaamaan kotimaisen teollisuuden kysyntään. Kevätöljykasvien viljelyn väheneminen heikentää edelleen öljykasvien omavaraisuutta Suomessa ja lisää tuonnin tarvetta. Rypsillä ja rapsilla on siis merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu toimialan keskuudessa ja siksi poikkeuslupahakemusta puolsivat laajasti niin tuottajajärjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset.