VYR:n keväällä teettämän kylvöalaennusteen mukaan öljykasvialojen odotettiin kasvavan merkittävästi verrattuna viime vuoteen. LUKE:n kesäkuun lopussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevään ennusteet pitivät paikkaansa ja öljykasviala kasvoi peräti 37 % verrattuna viime vuoteen, ollen näin 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran Suomessa öljykasviala on ollut yli 50 000 hehtaaria vuonna 2018.
Lähde: Ruokavirasto
Suomessa viljellyistä öljykasveista yli 70 % on kevätrypsiä. Kevätrypsiä ei Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta viljellä muualla Euroopassa ja näin ollen on luonnollista, että myös kevätrypsien jalostus on hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Ruokaviraston julkaisemista lajikkeellisista aloista käy ilmi, että uusille kevätrypsilajikkeille on selkeästi kysyntää. Vasta tänä vuonna laajemmin markkinoille saapunut Borealin jalostama Sinuhe-lajike on jo toiseksi viljellyin lajike. Toinen täksi kaudeksi saapunut uutuus, ruotsalaisen Jerrestad Agron jalostama Svea-lajike on myös kasvattanut osuuttaan merkittävästi. Edellä mainitut uudet lajikkeet ovat olleet ruutukokeissa satoisampia ja etenkin öljypitoisuudet ovat olleet korkeat verrattuna edeltäjiinsä.
Kasvukausi otti melkoisen harppauksen eteenpäin heinäkuun hellejakson aikana, ja niin viljoissa kuin öljykasveissa on alkanut väri vaihtua. Syysrypsien puinteja aloitettiin jo heinäkuun puolella ja ensimmäiset erät ovat saapuneet Kantvikiin. Syysrypsien laaduissa ja satotasoissa on ollut isoa vaihtelua ja tänä vuonna etenkin rikkakasviongelmat ovat syysrypseissä korostuneet. Syysrypsin viljelyalat ovat kasvaneet ja kiinnostus on lisääntynyt myös eteläisessä Suomessa. Etenkin tällaisena vuotena kun rikkakasvipaine on kova, olisi tärkeää, että myös syysrypsille saataisiin vaihtoehtoja kevään rikkakasvientorjuntaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjä valmisteita ei valitettavasti ole.
Syysrapsien puinteja ollaan aloittelemassa ja pitkästä aikaa odotettavissa on kovia satotuloksia. Syysrapsien ja syysrypsien kylvöt ovat myös käynnissä. Tänä vuonna kylvöpäätökset tulivat monelle hyvin nopeasti eteen, kun helteet valmistivat syysviljoja ja ennakko-odotuksista huolimatta peltoja vapautuikin syysöljykasvien kylvöille.
Kevätöljykasvien osalta alueellinen vaihtelu on ollut jälleen suurta. Osassa maata kasvustot ovat kärsineet liiallisista sateista, ja toisaalta kukinnan aikaan osuneet helteet ovat saattaneet syödä satopotentiaalia. Myös kuoriaispaineessa on ollut isoja eroja. Tänä vuonna kylvösesonki oli pitkä ja kevätöljykasvejakin kylvettiin sekä varhain että myöhään. Olosuhteet olivat kuitenkin niin vaihtelevat ja paikalliset erot suuria, että on vaikea sanoa, mikä taktiikka oli toimivin. Haasteita on riittänyt, mutta niistä huolimatta monella on myös erinomaisia rypsi- ja rapsikasvustoja. Odotettavissa on siis vähintäänkin keskimääräinen sato.
Pohjois-Euroopassa ja Saksassa sateet hidastivat puinteja mutta satotasot näyttävät kuitenkin hyvältä. Ranskan tuotantoennustetta on kasvatettu ja korjatussa sadossa öljypitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla. Baltian tuotantoennustetta on nostettu mutta sateet ovat hidastaneet puinteja ja sadon laadussa saattaa olla ongelmia. Baltiassa on nähty rapseilla harvinaisempaa lituidäntää. Romaniassa kylvettiin ennätyksellinen öljykasviala ja myös satotasot ovat olleet hyviä ja näin ollen Romanian tuotanto tulee yli kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna.
Strategie Grains nosti EU:n tuotantoennustetta 19,6 miljoonaan tonniin (+ 2,8 Mt vrt. 2024) heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan. Tuontiarvio tulevalle kaudelle on 6 Mt ja teollisuuden käytön arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla 25 Mt. Markkinatasapaino pysyy kohtuullisena mutta loppuvarastojen odotetaan kuitenkin olevan 1,4 Mt kesäkuussa 2026.
Rapsin Matif-hinta on elänyt melkoisesti viime aikoina mutta on edelleen vahvalla tasolla suhteessa vehnään. Hintaa ovat heiluttaneet niin maailmanpoliittinen tilanne, tullit, soijan hinta kuin kasvanut kysyntä suhteessa pieniin alkuvarastoihin. Pohjois-Euroopan ja Kanadan puinnit ovat vielä kesken, joten odotettavissa on, että markkinoilla tapahtuu elämistä ennen kuin lopullisia satotietoja on saatavilla.
Marraskuu 2025 futuurin hintahistoria 12.8.2025.
Syysrypsit ja -rapsit talvehtivat Suomessa tänä vuonna monin paikoin erinomaisesti. Huhtikuun pakkaset verottivat kasvustoja jonkin verran, mutta silti monella tilalla päästään tänä vuonna nauttimaan onnistumisesta syysöljykasvien viljelyssä. Syitä hyvään tilanteeseen on monia. Syysrypsin ja -rapsin viljelyssä on tänä vuonna käsillä pitkään kaivattu laajempi onnistuminen. Hyviä öljykasvikasvustoja löytyy ympäri Suomen ja onnistumisia on saatu useilla eri lajikkeilla. Pitkä ja lämmin syksy mahdollisti hyväkuntoisten kasvustojen muodostumisen ja lähtötilanne talvehtimiseen oli loppuvuodesta 2024 erittäin hyvä. Talvi ei ollut erityisen kylmä, mutta varsinkin rannikkoseudulla lumettomat jaksot olivat syysöljykasveille riskialtista aikaa. Tästä huolimatta, mikäli syksyn kasvustot olivat hyvät ja pellon vesitalous kunnossa, kasvustot selvisivät talvesta monin paikoin hyvin. Tämä tapahtumaketju näkyy nyt keltaisena kukkamerenä syysöljykasvipelloilla. ”Muutaman haastavamman syysöljykasvivuoden jälkeen on hienoa, että tänä vuonna niiden potentiaali näyttäisi pääsevän oikeuksiinsa.”, toteaa Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. ”Toivottavasti onnistumiset kannustavat syysöljykasvien kylvöille myös tulevana syksynä” Syysöljykasvien viljelijät joutuivat jännittämään kasvustojen talvenkestoa erityisesti huhtikuussa, jolloin lähes kymmenen asteen pakkaset kurittivat jo kasvuun lähteneitä kasvustoja. Tämän jälkeen seuraavana huolena olivat rapsikuoriaisten mahdolliset tuhot, mutta viileä kevät kiusasi niitäkin ja kuoriaisesiintymät jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi. Kevätkuivuuskaan ei ole päässyt tänä vuonna rasittamaan kasvustoja, vaan ne ovat saaneet vettä tasaisesti ja riittävästi. ”Syysöljykasvien sato tehdään syksyllä. Se on se perustekijä sille, että kasvustot talvehtivat hyvin. Toki vähän tarvitaan tuuriakin, mutta onnea kannattaa avittaa ja panostaa kasvuston perustamiseen”, vinkkaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. ”Toinen asia, minkä ehdottomasti pitää olla kunnossa, on pellon vesitalous. Mikäli vesi seisoo pellossa, voi olla varma, että siinä kohtaa ei syysrypsi tai -rapsi talvea kestä”, Jaakkola muistuttaa. Syysöljykasvien viljely on Suomessa verrattain harvinaista juurikin talvehtimisen epävarmuuden takia. Viljelykiinnostus on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa, kun monet viljelyn osatekijät ovat alkaneet entistä voimakkaammin ohjaamaan syysmuotoisten kasvien tuottamiseen. Syyrypsin ja -rapsin etuina on mm. kevätöljykasveja vähäisemmät tuholaisongelmat: useimmiten esimerkiksi rapsikuoriaisia ei tarvitse torjua kasvustoista lainkaan tai ainakin torjuntakertoja tarvitaan vähemmän. Monet viljelijät kokevat syysöljykasvien viljelyn mielekkääksi työhuippujen tasaantumisen takia, kun osan tilan kylvötöistä voi jättää kevätsesongin ulkopuolelle. Syysrypsin ja -rapsin satopotentiaali on myös houkutteleva: parhaimmillaan ne voivat tuottaa yli kaksinkertaisen sadon verrattuna kevätöljykasveihin. Tilojen viljelykiertojen monipuolistajina öljykasvit ovat ylipäätään erinomainen vaihtoehto ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseksi syysrypsi ja -rapsi ovat kaikista viljelykasveista yksi kannattavimpia vaihtoehtoja.
Säkerhets- och kemikalieverket Tukes beviljade den 18.12.2024 undantagstillstånd för preparatet Buteo Start FS vid betning av våroljeväxtutsäde under våren 2025. Varför är användningen av betningsmedel nödvändig? Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480 vid betning ansöktes för att säkerställa kontinuiteten i odlingen av inhemska oljeväxter och för att trygga Finlands försörjningsberedskap. Våroljeväxter utsätts särskilt under groningsfasen för stort skadedjurstryck, där jordloppor utgör den största risken. Jordloppor kan förstöra unga plantor innan de ens nått jordytan, vilket i värsta fall kan leda till en total förlust av skörden. Betning med Buteo Start FS 480 har visat sig vara ett effektivt sätt att bekämpa dessa skadedjur och skydda grödorna under deras kritiska tidiga utvecklingsstadium. "Effektiv användning av betningsmedel är en avgörande faktor för odling av vårrybs och -raps i Finland. Erfarenheterna av det godkända betningsmedlet har varit positiva under flera år. Beroende på växtsäsongens förhållanden och skadedjurstrycket kan behovet av pyretroidbesprutning mot jordloppor minskas avsevärt eller helt elimineras," säger Mikko Kaase, utvecklingsspecialist vid Apetit Kasviöljy Oy. Våroljeväxter spelar en viktig roll för inhemsk odling och försörjningsberedskap Odlingen av våroljeväxter är en betydande del av Finlands jordbruk och spelar en nyckelroll för livsmedelsindustrins inhemska råvaruförsörjning och för försörjningsberedskapen. Under 2024 odlades våroljeväxter på cirka 38 000 hektar, och odlingens fortsättning är starkt beroende av effektiva och tillförlitliga växtskyddsmetoder. Vårrybs och vårraps har en central betydelse för självförsörjning och försörjningsberedskap. Denna betydelse har uppmärksammats bland aktörer i branschen, och undantagstillståndet har fått brett stöd från bland andra Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK rf, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf, representanter för livsmedels- och foderindustrin samt myndigheter som ansvarar för försörjningsberedskapen. Oljeväxter spelar en viktig roll i växtföljden, där de bidrar till att förbättra jordhälsan och odlingsmångfalden. Vårrybs och -raps är värdefulla förfrukter vilka förbättrar odlingsjordens bördighet och minskar sjukdomstrycket hos stråsäd. Undantagstillståndet för användning av Buteo Start FS 480
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 18.12.2024 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella peitattujen kevätöljykasvien siementen käyttöön Suomessa keväällä 2025. Miksi peittausaineen käyttö on välttämätöntä? Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kevätöljykasveihin kohdistuu erityisesti taimettumisvaiheessa suuri tuholaispaine, jonka merkittävin aiheuttaja on kirppa. Kirpat voivat tuhota nuoret taimet jo ennen niiden nousua maan pinnalle, mikä pahimmillaan voi johtaa sadon täydelliseen menetykseen. Peittaus Buteo Start FS 480 -valmisteella on todettu tehokkaaksi tavaksi torjua näitä tuholaisia ja suojata kasveja niiden elintärkeän alkuvaiheen aikana. Tehokkaan peittausaineen käyttö on keskeinen tekijä kevätöljykasvien viljelyssä Suomessa. Poikkeusluvan saaneesta peittausaineesta on positiivisia kokemuksia jo useammalta vuodelta. Kasvukauden olosuhteista ja tuholaispaineesta riippuen, tarve kirppoja vastaan tehtävälle pyretroidiruiskutukselle voi vähentyä tai poistua kokonaan,” toteaa Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase. Kevätöljykasvit merkittävässä roolissa kotimaiselle viljelylle ja huoltovarmuudelle Kevätöljykasvit ovat merkittävä osa Suomen maataloutta, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös elintarviketeollisuuden kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2024 kevätöljykasvien viljelyala oli noin 38 000 hehtaaria, ja viljelyn jatkuminen on vahvasti riippuvainen toimivista ja luotettavista kasvinsuojelumenetelmistä. Kevätrypsin ja -rapsin rooli on keskeinen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tämä merkitys on tunnistettu alan toimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi poikkeuslupahakemusta tukivat laajasti muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., elintarvike- ja rehuteollisuuden edustajat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset. Öljykasvien rooli viljelykierrossa on tärkeä, ne edistävät maaperän hyvinvointia ja viljelyn monimuotoisuutta. Kevätöljykasvit, kuten rypsi ja rapsi, ovat arvokkaita esikasveja, jotka parantavat viljelymaan kasvukuntoa ja vähentävät viljojen tautipainetta. Kasvinsuojeluaineen poikkeuslupa