Syysrypsit ja -rapsit talvehtivat Suomessa tänä vuonna monin paikoin erinomaisesti. Huhtikuun pakkaset verottivat kasvustoja jonkin verran, mutta silti monella tilalla päästään tänä vuonna nauttimaan onnistumisesta syysöljykasvien viljelyssä. Syitä hyvään tilanteeseen on monia. Syysrypsin ja -rapsin viljelyssä on tänä vuonna käsillä pitkään kaivattu laajempi onnistuminen. Hyviä öljykasvikasvustoja löytyy ympäri Suomen ja onnistumisia on saatu useilla eri lajikkeilla. Pitkä ja lämmin syksy mahdollisti hyväkuntoisten kasvustojen muodostumisen ja lähtötilanne talvehtimiseen oli loppuvuodesta 2024 erittäin hyvä. Talvi ei ollut erityisen kylmä, mutta varsinkin rannikkoseudulla lumettomat jaksot olivat syysöljykasveille riskialtista aikaa. Tästä huolimatta, mikäli syksyn kasvustot olivat hyvät ja pellon vesitalous kunnossa, kasvustot selvisivät talvesta monin paikoin hyvin. Tämä tapahtumaketju näkyy nyt keltaisena kukkamerenä syysöljykasvipelloilla. ”Muutaman haastavamman syysöljykasvivuoden jälkeen on hienoa, että tänä vuonna niiden potentiaali näyttäisi pääsevän oikeuksiinsa.”, toteaa Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. ”Toivottavasti onnistumiset kannustavat syysöljykasvien kylvöille myös tulevana syksynä” Syysöljykasvien viljelijät joutuivat jännittämään kasvustojen talvenkestoa erityisesti huhtikuussa, jolloin lähes kymmenen asteen pakkaset kurittivat jo kasvuun lähteneitä kasvustoja. Tämän jälkeen seuraavana huolena olivat rapsikuoriaisten mahdolliset tuhot, mutta viileä kevät kiusasi niitäkin ja kuoriaisesiintymät jäivät monin paikoin hyvin vähäisiksi. Kevätkuivuuskaan ei ole päässyt tänä vuonna rasittamaan kasvustoja, vaan ne ovat saaneet vettä tasaisesti ja riittävästi. ”Syysöljykasvien sato tehdään syksyllä. Se on se perustekijä sille, että kasvustot talvehtivat hyvin. Toki vähän tarvitaan tuuriakin, mutta onnea kannattaa avittaa ja panostaa kasvuston perustamiseen”, vinkkaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. ”Toinen asia, minkä ehdottomasti pitää olla kunnossa, on pellon vesitalous. Mikäli vesi seisoo pellossa, voi olla varma, että siinä kohtaa ei syysrypsi tai -rapsi talvea kestä”, Jaakkola muistuttaa. Syysöljykasvien viljely on Suomessa verrattain harvinaista juurikin talvehtimisen epävarmuuden takia. Viljelykiinnostus on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa, kun monet viljelyn osatekijät ovat alkaneet entistä voimakkaammin ohjaamaan syysmuotoisten kasvien tuottamiseen. Syyrypsin ja -rapsin etuina on mm. kevätöljykasveja vähäisemmät tuholaisongelmat: useimmiten esimerkiksi rapsikuoriaisia ei tarvitse torjua kasvustoista lainkaan tai ainakin torjuntakertoja tarvitaan vähemmän. Monet viljelijät kokevat syysöljykasvien viljelyn mielekkääksi työhuippujen tasaantumisen takia, kun osan tilan kylvötöistä voi jättää kevätsesongin ulkopuolelle. Syysrypsin ja -rapsin satopotentiaali on myös houkutteleva: parhaimmillaan ne voivat tuottaa yli kaksinkertaisen sadon verrattuna kevätöljykasveihin. Tilojen viljelykiertojen monipuolistajina öljykasvit ovat ylipäätään erinomainen vaihtoehto ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseksi syysrypsi ja -rapsi ovat kaikista viljelykasveista yksi kannattavimpia vaihtoehtoja.

”Apetit-konsernin liiketulos vuoden ensimmäisellä kvartaalilla laski vertailukaudesta. Ruokaratkaisut paransi tulostaan, mutta Öljykasvituotteiden liiketulos laski vertailukauden vahvasta tuloksesta. Ruokaratkaisuissa sekä liikevaihto että myyntivolyymit olivat vertailukauden tasolla. Vähittäiskaupassa myynti kasvoi hieman vertailukaudesta. Ruokaratkaisujen tulosta vahvisti vuoden 2025 puolelle jatkunut ennätyksellisen pitkä satokausituotanto. Öljykasvituotteiden heikkoon tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti raportointikaudelle ennakoidusti ajoittuneet kalliit raaka-aine-erät. Pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä vaikuttivat Apetitin toimintaan negatiivisesti ensimmäisen kvartaalin aikana. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellot heikensivät Apetitin toimitusvarmuutta molemmissa liiketoiminnoissa. Epävakaa globaali poliittinen ja taloudellinen tilanne luo epävarmuutta Apetitin toiminnalle ja heikentää ennustettavuutta. Vaikutukset voivat heijastua erityisesti öljykasvien markkinahintoihin. Lyhyellä aikavälillä vaikutusta ei uskota olevan Öljykasvituotteissa etupainotteisesti tehtyjen raaka-ainehankintojen vuoksi. Työ strategisesti tärkeiden hankkeiden parissa on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. ERP-järjestelmäuudistus etenee aikataulun mukaisesti. Öljykasvituotteissa uusi ERP-järjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuoden lopulla. Työ jatkuu niin ikään rapsijauhe BlackGrain From Yellow Fieldsin ja kotimaisen herneproteiinin parissa. Lanseeraamme syksyllä BlackGrainista jalostettuun teksturoituun kasviproteiiniin (TVP) pohjaavan tuotteen Food service -kanavaan. BlackGrain TVP:tä ja herneproteiinia sisältävä pihvi on sekä maultaan että rakenteeltaan erinomainen – sekä hieno esimerkki Apetitin kahden liiketoiminnon synergioista. Avomaanvihannesten kylvökauden odotetaan alkavan tavanomaista aiemmin peltojen tullessa kylvökuntoon nopeasti. Nostamme alkavalla satokaudella edelleen pakasteherneen sopimusviljelyalaa. Viime vuoden ennätyksellisen suuren pinta-alan sadonkorjuu ja pellolta pakkaseen -ketju toimivat häiriöittä. Uutena sopimusviljelykasvina viljelytämme ensimmäistä kertaa kotimaista sipulia. Viljelyhalukkuutta sipulille on löytynyt kiitettävästi. Sipuli on merkittävä kasvi tuotteissamme: sekä kotimainen sipulikuutio että peruna-sipulisekoitus ovat tärkeitä tuotteita pakastevihannesten ja perunapakasteiden kategorioissa. Kotimaisten kevätrypsin ja -rapsin viljelyalojen odotetaan kasvavan edellisvuodesta 37 prosentilla VYR:n kylvöaikomuskyselyn perusteella. Syysöljykasveille tavanomaista lauhempi ja vähälumisempi talvi on ollut suuressa osassa maata suotuisa. Syysrypsin ja -rapsin talvehtimisen onnistumisessa voi olla alueellisia eroja, mutta talvituhoja on raportoitu vähän ja etenkin syysrapsit näyttävät hyvältä. Jatkamme panostuksia kotimaisen viljelytutkimuksen edistämiseen molemmissa liiketoiminnoissa. RypsiRapsi-foorumin sekä rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisäämiseen tähtäävän VARPS-hankkeen koetoiminta jatkuvat monipuolisena. Syys- ja kevätmuotoisten öljykasvien lajikekokeita perustetaan lisää eri puolille Suomea ja viljelymenetelmäkokeita jatketaan esimerkiksi kasvinsuojeluvaihtoehtojen ja uusien perustamistapojen parissa. Räpin koetila osallistuu muun muassa hankkeeseen, jossa selvitetään elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maanparannusaineina tai kierrätyslannoitteina. Lanseerasimme alkuvuodesta uutuustuotteita, jotka osuvat erinomaisesti ruokatrendeihin. Apetitin Kasvisjauhis-tuoteperheen suosikiksi noussut Crispy Chick -pihvi sai rinnalleen uutuusmaun. Apetitin kasvipohjaisten pihvien ja pyöryköiden sekä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvin myynti ovat kehittyneet tasaisesti. Etenkin Crispy Chick on ottanut asemansa kaupan pakastealtaassa: Crispy Chick -pihvin myynti on kasvanut viisi vuotta ja tuona aikana yli kaksinkertaistunut. Muita alkuvuoden uutuuksia olivat uusi makuvaihtoehto Uuni- ja grillikasviksiin sekä kotimaiset perunaviipaleet, jotka täydentävät Apetitin perunapakasteiden tuoteperhettä. Apetitin perustamisesta tuli maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Toiminta käynnistyi Länsi-Suomen sokeritehtaana vuonna 1950. Tänä päivänä Apetit on ruokatrendien ja ravitsemussuositusten ytimessä: kasvipohjaisia vihannes- ja ruokapakasteita sekä kasviöljyjä sisältävä tuotevalikoima vastaa vallitseviin ruokatrendeihin, vastuulliseen syömiseen ja ravitsemussuosituksiin." Esa Mäki, toimitusjohtaja  

Arbetet med att hantera de luktolägenheter som observerats i närheten av Apetits oljepresseri i Kantvik fortsätter. På Kantviks oljepresseri pressas vegetabiliska oljor av rybs och rabs samt pellets som används som foder. Pressningen, dvs. produktionsprocessen, är mekanisk – den vegetabiliska oljan pressas bokstavligen ur rybs- och rabsfrön. Tidvis har luktolägenheter observerats i Kantviks omgivning sedan Apetit tog i bruk en bioenergianläggning vid oljepresseriet. Ändringen av energilösning utgör en del av Apetits övergång till huvudsakligen förnybara energikällor. Den nuvarande gasrenaren avlägsnar enligt mätningar cirka 90–95 % av de luktbildande föreningar som uppstår vid uppvärmningen av vegetabilisk olja och foderpellets. De kvarvarande luktgaserna som sprids i presseriets omgivning kan ibland vara lätta att känna, men de har inga negativa hälsoeffekter enligt mätresultaten. I utredningen som gjordes i samband med uppdateringen av miljötillståndet beskrevs lukterna med sensoriska termer som spannmålsaktig, rostad, bränd och nötaktig. Åtgärder har vidtagits för att hantera luktolägenheterna Under 2024 fick Apetit 15 observationer av luktolägenheter i anslutning till verksamheten vid oljepresseriet, även om luktbehandlingen fungerade som planerat under hela året. Åtgärder för att minska luktolägenheterna vidtogs i samarbete med myndigheterna enligt en separat lukthanteringsplan. Under 2024 förnyades bland annat gasrenarens pump och rörledningar. Under året genomfördes en luktgasanalys och en lukthanteringsplan utarbetades. Under 2024 testades även nya metoder för att hantera luktgaser vid sidan av den nuvarande gasrenaren, till exempel användning av aktivt kol. Aktivt kol och andra testade lösningar medförde ingen betydande förändring av luktgashanteringen. I januari 2025 uppstod en störning i en pH-mätare som är viktig för regleringen av luktgaser till följd av frysning. På grund av störningen gjordes luktgasobservationer i närområdet. Som en omedelbar åtgärd förnyades mätaren och dess övervakning effektiviserades. Nya åtgärder för 2025 – luktpanel för att bedöma luktolägenheter Apetit fortsätter utvecklingsåtgärderna i enlighet med lukthanteringsplanen även i år. Som effektiviseringsåtgärder fortsätter bland annat optimeringen av gasrenaren och förbehandlingen av den gas som leds in i den ändras. I början av året inrättades också en separat luktpanel som sensoriskt bedömer de luktolägenheter som uppstår i Kantviks område. Luktpanelens bedömningar stöder de egentliga mätningarna av halterna av luktframkallande ämnen och förbättrar hanteringen av luktolägenheter. "Tyvärr blir presseriet inte helt luktfritt. Med hjälp av luktpanelen strävar vi efter att hantera luktolägenheter och hitta en process som gör luktföreningarna så neutrala som möjligt. Den sensoriska bedömningen stöder de egentliga mätningarna", säger Timo Huttunen, direktör för Apetits affärsfunktion Oljeväxtprodukter. I panelen deltar till en början myndighetsinstanser som samarbetar med Apetit samt utomstående experter. Förhållandena påverkar luktspridningen Presseriet är i drift dygnet runt och året om, med undantag för planerade underhållsstopp. Under 2024 förekom inga betydande störningar i processen för hantering av luktolägenheter. Väderförhållandena har en betydande inverkan på spridningen av luktgaser och variationen i deras förekomst. Särskilt lågtryck och västliga vindar bidrar till luktolägenheter i Kantviks byområde. Apetit samarbetar kontinuerligt med NTM-centralen i Nyland, som är den myndighet som övervakar presseriets miljötillstånd, samt med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Presseriets verksamhet regleras av miljötillståndet. Vi informerar om detta regelbundet och vid behov. Ytterligare information och observationer av avvikande lukt kan riktas till: NTM-centralen kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi eller ymparistopalautteet@apetit.fi   Tidigare meddelanden om ämnet: Arbetet med hanteringen av luktgaser från oljepresseriet i Kantvik fortsätter En lösning för att hantera luktolägenheterna från oljepresseriet i Kantvik – en katalytisk brännare som avlägsnar lukter tas i bruk under sommaren 2023 Åtgärder för att kontrollera luktolägenheter från Apetits oljepresseri i Kantvik fortsätter Luktstörningar från Avena Kantviks fabrik i närområdet – åtgärder har vidtagits för att minska på luktstörningarna