Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti.

”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola.

Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta.

”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki.

Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa.

Tuoreena pakkaseen

Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen.

”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki.

Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi.

Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä.

”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki.

Tutkimustieto sopimusviljelijöiden hyödyksi

Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa.

”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.”

Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista.

”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.”

Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa.

”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo.

Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera). 

Liittyvät artikkelit

Toimitusjohtajan katsaus Q1/2025

”Apetit-konsernin liiketulos vuoden ensimmäisellä kvartaalilla laski vertailukaudesta. Ruokaratkaisut paransi tulostaan, mutta Öljykasvituotteiden liiketulos laski vertailukauden vahvasta tuloksesta. Ruokaratkaisuissa sekä liikevaihto että myyntivolyymit olivat vertailukauden tasolla. Vähittäiskaupassa myynti kasvoi hieman vertailukaudesta. Ruokaratkaisujen tulosta vahvisti vuoden 2025 puolelle jatkunut ennätyksellisen pitkä satokausituotanto. Öljykasvituotteiden heikkoon tuloskehitykseen vaikuttivat erityisesti raportointikaudelle ennakoidusti ajoittuneet kalliit raaka-aine-erät. Pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä vaikuttivat Apetitin toimintaan negatiivisesti ensimmäisen kvartaalin aikana. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellot heikensivät Apetitin toimitusvarmuutta molemmissa liiketoiminnoissa. Epävakaa globaali poliittinen ja taloudellinen tilanne luo epävarmuutta Apetitin toiminnalle ja heikentää ennustettavuutta. Vaikutukset voivat heijastua erityisesti öljykasvien markkinahintoihin. Lyhyellä aikavälillä vaikutusta ei uskota olevan Öljykasvituotteissa etupainotteisesti tehtyjen raaka-ainehankintojen vuoksi. Työ strategisesti tärkeiden hankkeiden parissa on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. ERP-järjestelmäuudistus etenee aikataulun mukaisesti. Öljykasvituotteissa uusi ERP-järjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuoden lopulla. Työ jatkuu niin ikään rapsijauhe BlackGrain From Yellow Fieldsin ja kotimaisen herneproteiinin parissa. Lanseeraamme syksyllä BlackGrainista jalostettuun teksturoituun kasviproteiiniin (TVP) pohjaavan tuotteen Food service -kanavaan. BlackGrain TVP:tä ja herneproteiinia sisältävä pihvi on sekä maultaan että rakenteeltaan erinomainen – sekä hieno esimerkki Apetitin kahden liiketoiminnon synergioista. Avomaanvihannesten kylvökauden odotetaan alkavan tavanomaista aiemmin peltojen tullessa kylvökuntoon nopeasti. Nostamme alkavalla satokaudella edelleen pakasteherneen sopimusviljelyalaa. Viime vuoden ennätyksellisen suuren pinta-alan sadonkorjuu ja pellolta pakkaseen -ketju toimivat häiriöittä. Uutena sopimusviljelykasvina viljelytämme ensimmäistä kertaa kotimaista sipulia. Viljelyhalukkuutta sipulille on löytynyt kiitettävästi. Sipuli on merkittävä kasvi tuotteissamme: sekä kotimainen sipulikuutio että peruna-sipulisekoitus ovat tärkeitä tuotteita pakastevihannesten ja perunapakasteiden kategorioissa. Kotimaisten kevätrypsin ja -rapsin viljelyalojen odotetaan kasvavan edellisvuodesta 37 prosentilla VYR:n kylvöaikomuskyselyn perusteella. Syysöljykasveille tavanomaista lauhempi ja vähälumisempi talvi on ollut suuressa osassa maata suotuisa. Syysrypsin ja -rapsin talvehtimisen onnistumisessa voi olla alueellisia eroja, mutta talvituhoja on raportoitu vähän ja etenkin syysrapsit näyttävät hyvältä. Jatkamme panostuksia kotimaisen viljelytutkimuksen edistämiseen molemmissa liiketoiminnoissa. RypsiRapsi-foorumin sekä rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisäämiseen tähtäävän VARPS-hankkeen koetoiminta jatkuvat monipuolisena. Syys- ja kevätmuotoisten öljykasvien lajikekokeita perustetaan lisää eri puolille Suomea ja viljelymenetelmäkokeita jatketaan esimerkiksi kasvinsuojeluvaihtoehtojen ja uusien perustamistapojen parissa. Räpin koetila osallistuu muun muassa hankkeeseen, jossa selvitetään elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maanparannusaineina tai kierrätyslannoitteina. Lanseerasimme alkuvuodesta uutuustuotteita, jotka osuvat erinomaisesti ruokatrendeihin. Apetitin Kasvisjauhis-tuoteperheen suosikiksi noussut Crispy Chick -pihvi sai rinnalleen uutuusmaun. Apetitin kasvipohjaisten pihvien ja pyöryköiden sekä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvin myynti ovat kehittyneet tasaisesti. Etenkin Crispy Chick on ottanut asemansa kaupan pakastealtaassa: Crispy Chick -pihvin myynti on kasvanut viisi vuotta ja tuona aikana yli kaksinkertaistunut. Muita alkuvuoden uutuuksia olivat uusi makuvaihtoehto Uuni- ja grillikasviksiin sekä kotimaiset perunaviipaleet, jotka täydentävät Apetitin perunapakasteiden tuoteperhettä. Apetitin perustamisesta tuli maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Toiminta käynnistyi Länsi-Suomen sokeritehtaana vuonna 1950. Tänä päivänä Apetit on ruokatrendien ja ravitsemussuositusten ytimessä: kasvipohjaisia vihannes- ja ruokapakasteita sekä kasviöljyjä sisältävä tuotevalikoima vastaa vallitseviin ruokatrendeihin, vastuulliseen syömiseen ja ravitsemussuosituksiin." Esa Mäki, toimitusjohtaja  

Åtgärderna för att förebygga luktgaser från oljepresseriet i Kantvik fortsä...

Arbetet med att hantera de luktolägenheter som observerats i närheten av Apetits oljepresseri i Kantvik fortsätter. På Kantviks oljepresseri pressas vegetabiliska oljor av rybs och rabs samt pellets som används som foder. Pressningen, dvs. produktionsprocessen, är mekanisk – den vegetabiliska oljan pressas bokstavligen ur rybs- och rabsfrön. Tidvis har luktolägenheter observerats i Kantviks omgivning sedan Apetit tog i bruk en bioenergianläggning vid oljepresseriet. Ändringen av energilösning utgör en del av Apetits övergång till huvudsakligen förnybara energikällor. Den nuvarande gasrenaren avlägsnar enligt mätningar cirka 90–95 % av de luktbildande föreningar som uppstår vid uppvärmningen av vegetabilisk olja och foderpellets. De kvarvarande luktgaserna som sprids i presseriets omgivning kan ibland vara lätta att känna, men de har inga negativa hälsoeffekter enligt mätresultaten. I utredningen som gjordes i samband med uppdateringen av miljötillståndet beskrevs lukterna med sensoriska termer som spannmålsaktig, rostad, bränd och nötaktig. Åtgärder har vidtagits för att hantera luktolägenheterna Under 2024 fick Apetit 15 observationer av luktolägenheter i anslutning till verksamheten vid oljepresseriet, även om luktbehandlingen fungerade som planerat under hela året. Åtgärder för att minska luktolägenheterna vidtogs i samarbete med myndigheterna enligt en separat lukthanteringsplan. Under 2024 förnyades bland annat gasrenarens pump och rörledningar. Under året genomfördes en luktgasanalys och en lukthanteringsplan utarbetades. Under 2024 testades även nya metoder för att hantera luktgaser vid sidan av den nuvarande gasrenaren, till exempel användning av aktivt kol. Aktivt kol och andra testade lösningar medförde ingen betydande förändring av luktgashanteringen. I januari 2025 uppstod en störning i en pH-mätare som är viktig för regleringen av luktgaser till följd av frysning. På grund av störningen gjordes luktgasobservationer i närområdet. Som en omedelbar åtgärd förnyades mätaren och dess övervakning effektiviserades. Nya åtgärder för 2025 – luktpanel för att bedöma luktolägenheter Apetit fortsätter utvecklingsåtgärderna i enlighet med lukthanteringsplanen även i år. Som effektiviseringsåtgärder fortsätter bland annat optimeringen av gasrenaren och förbehandlingen av den gas som leds in i den ändras. I början av året inrättades också en separat luktpanel som sensoriskt bedömer de luktolägenheter som uppstår i Kantviks område. Luktpanelens bedömningar stöder de egentliga mätningarna av halterna av luktframkallande ämnen och förbättrar hanteringen av luktolägenheter. "Tyvärr blir presseriet inte helt luktfritt. Med hjälp av luktpanelen strävar vi efter att hantera luktolägenheter och hitta en process som gör luktföreningarna så neutrala som möjligt. Den sensoriska bedömningen stöder de egentliga mätningarna", säger Timo Huttunen, direktör för Apetits affärsfunktion Oljeväxtprodukter. I panelen deltar till en början myndighetsinstanser som samarbetar med Apetit samt utomstående experter. Förhållandena påverkar luktspridningen Presseriet är i drift dygnet runt och året om, med undantag för planerade underhållsstopp. Under 2024 förekom inga betydande störningar i processen för hantering av luktolägenheter. Väderförhållandena har en betydande inverkan på spridningen av luktgaser och variationen i deras förekomst. Särskilt lågtryck och västliga vindar bidrar till luktolägenheter i Kantviks byområde. Apetit samarbetar kontinuerligt med NTM-centralen i Nyland, som är den myndighet som övervakar presseriets miljötillstånd, samt med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Presseriets verksamhet regleras av miljötillståndet. Vi informerar om detta regelbundet och vid behov. Ytterligare information och observationer av avvikande lukt kan riktas till: NTM-centralen eller   Tidigare meddelanden om ämnet: Arbetet med hanteringen av luktgaser från oljepresseriet i Kantvik fortsätter En lösning för att hantera luktolägenheterna från oljepresseriet i Kantvik – en katalytisk brännare som avlägsnar lukter tas i bruk under sommaren 2023 Åtgärder för att kontrollera luktolägenheter från Apetits oljepresseri i Kantvik fortsätter Luktstörningar från Avena Kantviks fabrik i närområdet – åtgärder har vidtagits för att minska på luktstörningarna

Toimenpiteet Kantvikin kasviöljypuristamon hajukaasujen ehkäisyksi jatkuvat...

Kehitystyöt Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon ympäristössä havaittujen hajuhaittojen hallitsemiseksi jatkuvat. Kantvikin kasviöljypuristamossa puristetaan rypsistä ja rapsista kasviöljyjä ja rehuksi käytettävää puristetta. Puristus- eli tuotantoprosessi on mekaaninen – kasviöljy kirjaimellisesti puristetaan rypsin ja rapsin siemenistä. Hajuhaittoja on havaittu ajoittain Kantvikin ympäristössä sen jälkeen, kun Apetit otti käyttöön bioenergialaitoksen kasviöljypuristamolla. Energiaratkaisun muutos oli osa Apetitin siirtymää pääosin uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Nykyinen hajukaasupesuri poistaa mitatusti noin 90–95 % kasviöljyn ja rehupuristeen lämmityksessä muodostuvista hajua aiheuttavista yhdisteistä. Jäljelle jäävät puristamon ympäristöön leviävät hajukaasut voivat ajoittain olla helposti aistittavissa, mutta ne eivät aiheuta mittaustulosten perusteella terveyshaittaa. Ympäristöluvan päivityksen yhteydessä tehdyssä selvityksessä hajuja kuvattiin aistinvaraisin termein viljamainen, paahteinen, palanut ja pähkinämäinen. Toimenpiteitä tehty hajuhaittojen hallitsemiseksi Apetit sai vuoden 2024 aikana havaintoja hajuhaitoista kasviöljypuristamon toimintaan liittyen 15 kappaletta, vaikka hajujenkäsittely toimi koko vuoden ajan suunnitellusti. Toimenpiteitä hajuhaittojen vähentämiseksi tehtiin yhteistyössä viranomaisten kanssa erillisen hajunhallintasuunnitelman mukaan. Vuoden 2024 aikana muun muassa hajukaasupesurin pumppu ja putkistot uusittiin. Vuoden aikana toteutettiin hajukaasuanalyysi sekä laadittiin hajunhallintasuunnitelma. Vuoden 2024 aikana testattiin myös uusia menetelmiä nykyisen hajukaasupesurin rinnalla hajukaasujen hallintaan, esimerkiksi aktiivihiilen käyttöä. Aktiivihiili eivätkä muut testatut ratkaisut tuoneet merkittävää muutosta hajukaasujen hallintaan. Tammikuussa 2025 hajukaasujen säätelyn kannalta oleellisessa pH-mittarissa oli häiriö jäätymisen vuoksi. Häiriön vuoksi lähialueella tehtiin hajukaasuhavaintoja. Välittömänä toimenpiteenä mittari uusittiin ja sen valvontaa tehostettiin. Uusia toimenpiteitä vuodelle 2025 - hajupaneeli arvioimaan hajuhaittoja Apetit jatkaa kehitystoimenpiteitä hajunhallintasuunnitelman mukaisesti myös tänä vuonna. Tehostamistoimenpiteinä jatketaan muun muassa hajukaasupesurin optimointia ja siihen johdettavan kaasun esikäsittelyä muutetaan. Vuoden alussa on myös perustettu erillinen hajupaneeli, joka arvioi aistinvaraisesti Kantvikin alueella syntyviä hajuhaittoja. Hajupaneelin arviot tukevat varsinaisia hajua aiheuttavien ainesosien pitoisuuksien mittauksia ja parantavat hajuhaittojen hallintaa. ”Hajupaneelin avulla pyrimme arvioimaan hajuhaittoja lähiympäristössä. Aistinvarainen arviointi tukee tässä hyvin varsinaisia mittauksia. Valitettavasti puristamosta ei saada täysin hajutonta”, Apetitin Öljykasvituotteet-liiketoiminnon johtaja Timo Huttunen sanoo. Paneelissa toimivat alkuvaiheessa Apetitin kanssa yhteistyötä tekevät viranomaistahot ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Olosuhteet vaikuttavat hajujen leviämiseen Puristamo on toiminnassa ympäri vuorokauden läpi vuoden suunniteltuja huoltokatkoksia lukuun ottamatta. Vuonna 2024 hajuhaittojen hallinnan prosessissa ei ollut merkittäviä häiriöitä. Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi hajukaasujen leviämiseen ja niiden esiintymisen vaihteluun. Erityisesti matalapaine ja lännen puoleinen tuuli edesauttavat hajuhaittojen esiintymistä Kantvikin kylän alueella. Apetit tekee säännöllistä yhteistyötä puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Puristamon toiminta on ympäristöluvalla säänneltyä. Tiedotamme asiasta säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: ELY-keskus Aiemmat tiedotteet aiheesta:  Kantvikin kasviöljypuristamon hajukaasujen hallinnan kehitys jatkuu Ratkaisu Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallintaan – hajut poistava katalyyttinen poltin käyttöön kesällä 2023 Toimenpiteet Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallinnaksi jatkuvat Kantvikin tehtaalta hajuhaittoja lähialueelle – toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi käynnissä