Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti.

”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola.

Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta.

”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki.

Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa.

Tuoreena pakkaseen

Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen.

”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki.

Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi.

Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä.

”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki.

Tutkimustieto sopimusviljelijöiden hyödyksi

Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa.

”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.”

Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista.

”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.”

Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa.

”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo.

Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera). 

Liittyvät artikkelit

Toimitusjohtajan katsaus H1/2024

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli vertailukautta parempi. Molemmat liiketoiminnot ovat parantaneet liiketulostaan. Pidämme edelleen tulosohjeistuksen, jonka mukaan konsernin liikevoiton arvioidaan olevan vertailukauden tasolla. Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät, mutta sadonkorjuuseen liittyvien riskien mahdollinen realisoituminen nähdään vasta syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on laskenut pääasiassa öljykasvituotteiden vertailukautta matalampien markkinahintojen takia. Apetitin liiketulos vuoden toisella neljänneksellä jäi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa toisen vuosineljänneksen liiketulos laski selvästi vertailukauden vahvasta tuloksesta. Tulosta heikensi vertailukausien välinen myyntivolyymien vaihtelu. Ruokaratkaisuissa liiketulos oli viime vuoden tasolla. Konsernin liikevaihto toisella neljänneksellä laski vertailukaudesta. Lasku johtui pääasiassa öljykasvien markkinahintojen laskusta vertailukauteen nähden, myös myyntivolyymit laskivat. Myyntivolyymien laskussa oli normaalia vertailukausien välistä vaihtelua, eikä vuoden tuotanto- ja myyntimäärissä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Ruokaratkaisuissa liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Myyntivolyymit laskivat vertailukaudesta. Volyymien laskuun vaikuttivat vertailukaudella eri ajankohtana toteutuneet pakasteherneen myynnit viennissä. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt etenevät. Kiinteistöön liittyvät rakennusvaiheen työt ovat viimeistelyvaiheessa ja laiteasennukset alkaneet. Noin 4,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan olevan valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti toisen vuosipuoliskon aikana. Kotimaisten avomaankasvisten satokausi on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kuuma ja kuiva kevät haastoi pinaatin ja ensimmäisenä kylvettyjen herneiden kasvua, mutta pääosin satonäkymät ovat ennakoidun mukaiset. Myös juureksien satonäkymät ovat ennen korjuukautta hyvät. Kasvatimme kuluvalle satokaudelle pakasteherneen viljelypinta-alaa 1 800 hehtaariin. Kotimainen pakasteherne on strategiassamme keskeisessä asemassa. Herneen viljelyn lisäämisellä haluamme vastata viennin kasvavaan kysyntään. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat viime vuodesta. Satokauden alkua rasitti kuivuus, joka aiheutti epätasaista taimettumista ja tuholaispainetta. Juhannuksen jälkeen sää on ollut öljykasveille suosiollisempi, ja Suomen satonäkymä on näkemyksemme mukaan keskimääräinen. Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä kasviöljypuristamollamme. Kotimaisuus on merkittävä erottautumistekijä kasviöljyissä. Työ kotimaisen viljelykehityksen parissa on jatkunut sekä Räpin koetilalla että RypsiRapsi-foorumin toteuttamilla viljelykokeilla. RypsiRapsi-foorumin koetoiminnan keskiössä kuluvalla satokaudella ovat kaista- ja ruutukokeina toteutettavat lajikekokeet. Huhtikuussa käynnistyi monivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolla pyritään lisäämään rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta ja -määrää Suomessa. Hanke on konkreettinen osoitus halusta kasvattaa kotimaisten öljykasvien viljelyä. Räpin koetilalla on keskitytty erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimukseen. Kokeilla halutaan löytää lajikkeet, jotka kestävät Suomen muuttuvat viljelyolosuhteet. Viime vuosina olemme nähneet entistä suurempia vaihteluita olosuhteissa rankkasateista kuumuuteen ja kuivuuteen. Kasvava tauti- ja tuholaispaine huomioidaan myös lajikekokeissa. Räpillä tehdään esimerkiksi porkkanan ja lantun lajikekokeita, ja tavoitteena on löytää uusia lajikkeita sopimusviljelijöiden käyttöön. Jatkamme työtä strategian mukaisilla painopistealueilla. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainissa työ on keskittynyt kaupallisen mittakaavan tuotantoprosessin kehittämiseen. Herneproteiinihankkeessa on jatkettu pienen mittakaavan testauksia herneproteiinin tuottamiseksi kotimaisesta raaka-aineesta. Molemmilla hankkeilla lisäämme mahdollisuuksia kotimaisen raaka-aineen jalostusarvon nostoon. Tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisen tuotannon käyttöönottovaiheen on määrä tapahtua toisen vuosipuoliskon aikana. Osa Apetitin toiminnoista on ottanut uuden ERP-järjestelmän käyttöön jo viime vuoden lopulla. Elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut ja se kääntyi kesäkuussa negatiiviseksi. Tuoteryhmien välillä on edelleen isoja eroja, eikä kuluttajakäyttäytymisessä ole havaittu merkittävää muutosta. Edullisuus on edelleen tärkeä kriteeri ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima sopii vallitsevaan tilanteeseen hyvin. Toimme kesällä kauppoihin uusia kasviöljyjä. Apetitin Neito-tuoteperheeseen kuuluvat Salaattiöljy sekä Pizza- ja pastaöljy ovat laadukkaita uutuuksia, jotka sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja maustamiseen. Uutuustuotteiden lanseeraukset jatkuvat vielä kuluvan vuoden aikana.”

Toimitusjohtajan katsaus Q1/2024

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetitin liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta, erityisesti Öljykasvituotteet paransi tulostaan. Ruokaratkaisujenkin liikevoitto nousi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa kansainväliset puristusmarginaalit ovat säilyneet hyvällä tasolla. Ruokaratkaisuissa toiminnan tehokkuus on vaikuttanut positiivisesti tulokseen. Konsernin liikevaihto laski odotetusti vertailukaudesta. Liikevaihdon lasku johtui öljykasvituotteiden vertailukautta selkeästi matalammista markkinahinnoista. Ruokaratkaisuissa liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta ja myyntivolyymit olivat lähes vertailukauden tasolla. Tuloskehityksessä näkyvän laadukkaan päivittäisen tekemisen lisäksi etenemme strategiamme mukaisissa painopistealueissa. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainin kaupallistamisen edistämisen lisäksi hanke kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi on jatkunut. Herneproteiinihankkeessa on aloitettu pienen mittakaavan testaukset, joissa on käytetty raaka-aineena kotimaista hernettä. Hankkeita yhdistää Apetitin vahva sitoutuminen kotimaiseen alkutuotantoon ja raaka-aineeseen sekä tavoite nostaa jalostusastetta ja kehittää lisäarvotuotteita. Kasvatamme merkittävästi tulevalla satokaudella avomaankasvisten sopimusviljelyalaa. Erityisesti herneen, perunan ja porkkanan viljelyalat kasvavat. Tavoittelemme satokaudelta yhteensä yli 35 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia sopimusviljelijöidemme pelloilta. Olemme viime vuosien aikana investoineet Säkylän pakastetehtaan satokausituotannon tehostamiseen esimerkiksi uusimalla pakasteherneen vastaanottopään. Tulevalla satokaudella otamme käyttöön myös uuden hernepuimurin. Koetoiminta Räpin tilalla jatkuu erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimuksen parissa. Räpillä tehdään lajikekokeita alkavalla satokaudella esimerkiksi porkkanalla, lantulla ja kevätrapsilla. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalan odotetaan nousevan VYR:n* 2024 kylvöalakyselyssä. Kyselyn mukaan kevätrypsin viljelypinta-alan odotetaan kasvavan 38 prosenttia ja kevätrapsin 16 prosenttia. Kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan sekä satotasojen kasvattaminen on Apetitille merkittävä asia. Haluamme turvata kotimaisen raaka-aineen saannin ja käyttää mahdollisimman paljon kotimaista rypsiä ja rapsia. Toimimmekin kotimaisen öljykasvikentän kanssa yhteistyössä alan kehittämiseksi vuonna 2023 perustetun RypsiRapsi-foorumin kautta. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt ovat edenneet aikataulussa. Arvion mukaan uuden linjaston odotetaan olevan käytössä vuoden 2024 toisella puoliskolla. Noin 4,5 miljoonan euron arvoisen investoinnin myötä otamme toimitusketjun omiin käsiimme. Esimerkiksi logistiikan tarve vähenee huomattavasti uuden pullotuslinjan myötä. Strategisesti merkittävä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Viime vuoden lopulla toteutunut ensimmäinen käyttöönottovaihe onnistui hyvin. Parhaillaan valmistelemme käyttöönottovaihetta tuotannon osalta. Olemme aloittaneet kartoituksen koko Apetitin arvoketjuun kohdistuvien ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden asettamiseksi. Apetitin arvoketjussa suurimmat päästölähteet syntyvät alkutuotannosta sekä pakkauksiin ja logistiikkaan liittyvistä päästöistä. Osana Apetitin valmistautumista kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaateisiin olemme tehneet kaksoisolennaisuusanalyysin. Tulosten pohjalta kehitämme kestävyystietojemme hallintaa ja raportointia. Lanseerasimme keväällä uusia tuotteita useisiin eri tuoteryhmiin. Kevään uutuuksien joukossa toimme kauppoihin uusia vaihtoehtoja Superior-pakastepizzaperheeseen, uudet kukkakaaliwings-maut sekä vallitsevaan kulutustilanteeseen erinomaisesti sopivat edulliset lohipyörykät ja monikäyttöisen tomaattipohjaisen pakastekasvissekoituksen. Tuomme kevään aikana kauppoihin myös uusia maustettuja kasviöljyjä. Panostukset tuotekehitykseen ja uutuuksien lanseerauksiin ovat tärkeässä roolissa Apetitin markkina-aseman edelleen vahvistamisessa.”   *Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kylvöalakysely 2/2024

Toimitusjohtajan katsaus Q4 /2023

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetitin jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto parani selvästi vertailuvuodesta. Öljykasvituotteissa tulosparannus oli huomattava ja raaka-ainehankinta oli läpi vuoden onnistunutta. Kansainväliset puristusmarginaalit olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla koko kalenterivuoden. Ruokaratkaisujen myynti kehittyi suotuisasti ja tuloskehitystä heikentänyttä inflaatiovaikutusta kurottiin kiinni onnistuneesti. Ruokaratkaisuissa tehtiin läpi vuoden hinnankorotuksia. Pitkäjänteinen työ tuotekehityksessä ja tuoteportfolion hallinnassa näkyivät positiivisesti Apetitin tuloksessa. Konsernin koko vuoden liikevaihto laski vertailuvuodesta öljykasvituotteiden markkinahintojen alentumisen vuoksi. Ruokaratkaisuissa liikevaihto kasvoi vertailuvuodesta kaikissa myyntikanavissa. Myyntivolyymit kasvoivat Food service -sektorissa sekä viennissä ja pysyivät vertailuvuoden tasolla vähittäiskaupassa ja teollisuusmyynnissä. Otimme tärkeitä strategisia askeleita vuoden 2023 aikana. Tiedotimme lokakuussa noin 4,5 miljoonan euron investoinnista Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavaan uuteen pullotuslinjastoon. Uusi linjasto on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2024 toisen vuosipuoliskon aikana. Investointi on Apetitin kasvun vauhdittamisen strategian mukainen. Sen avulla otamme kasviöljyjen toimitusketjun vahvemmin omiin käsiimme ja mahdollistamme korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämisen. Käynnissä oleva ERP-hanke on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Hankkeen ensimmäinen käyttöönottovaihe marras-joulukuun vaihteessa onnistui hyvin. Mittava ja tärkeä projekti vaatii paljon henkilöstöltä. Strategialle merkittävää järjestelmää tehdään konsernin organisaatiorajat ylittävissä projektiryhmissä. Perustimme myyntiorganisaation Ruotsiin ruoan viennin vahvistamiseksi. Apetitin jalansija Ruotsissa on vahvistunut uusiin kaupparyhmiin pääsyn myötä. Ruoan viennin osuus liikevaihdosta kasvoi vuonna 2023. Ruotsin viennin liikevaihto kasvoi hieman vertailuvuodesta. Rypsiproteiini-ingredientti BlackGrainin kaupallistaminen etenee. Vuonna 2023 otimme tuotantoprosessin kehittämisessä tärkeitä edistysaskeleita kaupallisen mittakaavan tuotannon aloittamiseksi. Tulemme kertomaan BlackGrainiin liittyvistä pitkän aikavälin suunnitelmista vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla. Käynnistimme myös hankkeen kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Herne on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä kasviproteiineista, mutta kotimaista tuotantoa ei toistaiseksi ole ollut. Apetitin osaaminen kasvipohjaisista raaka-aineista ja vahva yhteistyö kotimaisen alkutuotannon kanssa antaa hyvän pohjan hankkeelle. Kotimaisten kasviproteiinien lisääminen on yksi Apetitin strategisista painopistealueista. Apetit oli liikkeellepaneva voima uuden kotimaisen öljykasvituotannon kehittämisryhmän, RypsiRapsi-foorumin, perustamisessa. Kotimaisen rypsin ja rapsin sadot ovat olleet viime vuosina huolestuttavan alhaisia. Foorumin avulla haluamme tuottaa käytännönläheistä tietoa ja tehokkaita menetelmiä rypsin ja rapsin viljelyyn. Tavoitteena on edistää kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyä ja viljelyn kannattavuutta. Olemme vähentäneet energiankäytöstä syntyviä CO2-päästöjämme 68 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna. Apetitin tehtailla on tehty viime vuosien aikana energiamurros, ja vuonna 2023 käyttämästämme energiasta 74 prosenttia tuli uusiutuvista lähteistä. Säkylän pakastetehtaan lämmön talteenottoon perustuva ja biokaasun käytön mahdollistava uusi energiaratkaisu otettiin käyttöön kesällä 2023. Voimakas kustannusinflaatio vaikutti menneeseen toimintavuoteen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Edullinen hinta nousi entistä suurempaan asemaan ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima vastaa erinomaisesti kuluttajien kysyntään. Hinnan lisäksi tärkeitä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat pitkän aikavälin trendit, kuten terveellisyys ja vastuullisuus. Tutkimme suomalaisten käsityksiä pakastekasviksista alkuvuodesta 2023. Noin joka kolmas suomalainen kertoo ostavansa lähes jokaisella kauppareissulla pakastekasviksia ja noin yhdeksän kymmenestä pitää pakastekasviksia oivana apuna helpottamaan arkea ja lisäämään kasvisten käyttöä. Noin 85 prosenttia suomalaisista pitää pakastekasviksia vastuullisena valintana. Apetitilla keskiössä ovat kotimaiset ja kasvipohjaiset raaka-aineet sekä hyvinvointia ja kestävää kuluttamista edistävät tuotteet. Jatkamme työtämme kasvun hakemiseksi monipuolisista kasvipohjaisista ruokaratkaisuista ja lisäarvotuotteista. Mennyt vuosi osoittaa, että Apetit on oikealla tiellä. Lämpimät kiitokseni vuodesta 2023 kaikille apetitlaisille ja yhteistyöstä omistajille, asiakkaille, sopimusviljelijöille sekä muille yhteistyökumppaneille.”