Sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa – Peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja
Kulunut kasvukausi alkoi viileästä keväästä. Mäkitalon perunatilalla liikkeelle päästiin siitä huolimatta normaalisti eikä kylvöihin tullut katkoja. Kylmän kevään jälkeen tulivat helteet, mutta ei vettä. Heinäkuussa vettä puolestaan saatiin runsain mitoin. Viljelijä on vahvasti säiden armoilla ja se on myös asia, joka huolettaa.
”Haastavinta viljelyssä on nimenomaan säiden murehtiminen ja etenkin ääripään säät. Niitä tulee stressattua, vaikka niihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa, kuvaa perunanviljelijä Atte Mäkitalo.
Tänä vuonna kuivuuden jälkeen tuli onneksi sade – perunoiden kannalta oikeaan aikaan. Vettä ei myöskään tullut heti liikaa, mikä olisi aiheuttanut perunoiden halkeamisen. Jatkossakaan ei saisi tulla liikaa vettä, jotta perunarutto ei pääse ryöpsähtämään.
”Kun kosteutta on paljon, perunaruttoriski on suuri. Rutto tuhoaa ensin varsiston ja sitten mukulan. Pahimmillaan ruttoa torjutaan useita kertoja. Samalla saadaan kyllä suoja myös lehtipoltetta vastaan.”
Perunaruton, eli perunan hankalimman kasvitaudin torjunta on tänä vuonna sujunut Mäkitalolla hyvin. Rikkojen torjunta sen sijaan on ollut poikkeuksellisen haastavaa.
”Heinäkuun runsaiden sateiden jälkeen rikat ryöpsähtivät, mutta nyt näyttää taas hyvältä.”
Vaikka peruna on esimerkiksi viljoihin verrattuna viljelynäkökulmasta paljon työläämpi kasvi, on sen viljely myös palkitsevaa.
”On kiva huomata, että on onnistunut valituissa toimenpiteissä ja sato on hyvä. Ja ne ensimmäiset uudet perunat ovat tietysti parasta”, Mäkitalo listaa.
Perinteet perunanviljelyssä
Mäkitalon tilalla viljellään kuluvalla kasvukaudella noin 42 hehtaaria perunaa. Näistä noin 17 hehtaaria on Apetitille sopimusviljeltyä perunaa. Atte on puolisonsa Saijan kanssa ollut Apetitin sopimusviljelijä siitä asti, kun he ryhtyivät pitämään Aten suvun tilaa vuonna 2014. Viljelykasviksi valikoitui peruna perinteen vuoksi, mutta myös koska juuri siihen on kalusto sekä tietysti vuosien varrelta kertynyttä ammattitaitoa.
”Jatkoimme vanhempieni ja isovanhempieni tilaa, eli olemme sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa. Sopimusviljelyn etuna on se, että tavara ei jää käsiin ja on ennalta varmuus, millaisen hinnan saa”, Atte toteaa.
Apetitille Mäkitalot viljelevät kolmea eri perunalajiketta sekä lisäksi baby food -perunaa, jolle on määritelty muuta sopimusviljelyä tarkempia ohjeita. Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiloissa mitattuna peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja.
Perunan tie pellolta pakasteeksi
Peruna on suomalaisille tuttu kasvi, mutta vaiheet pakastealtaasta nostetun perunapakasteen takana ovat todennäköisesti vieraampia.
Sopimusviljelijät ostavat tai kasvattavat siemenperunat itse. Mäkitaloilla siemenperunoita säilytetään 500 tai 1000 kg:n puulaatikoissa varastossa, jossa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty ja jatkuvasti mitattu. Mäkitalot kylvävät siemenperunat kylvökoneella, joka kylvää neljä riviä kerrallaan ja määrittelee sopivan taimivälin ja sijoittaa lannoitteen samalla ajolla. Noin viikko kylvön jälkeen muotoillaan perunapenkit, jotta perunalla olisi siinä optimaaliset kasvuolosuhteet. Syksyllä Mäkitalon tilalla perunat nostetaan kaksirivisellä itsekulkevalla perunannostokoneella, joka kerää perunat koneen sisään. Nostotyö on tilalla ulkoistettu Pyhäjärven Perunankorjuu Oy:lle, jonka osakkaina myös Aten ja Saijan luotsaama yhtiö on, Yhtiön koneella nostetaan myös muutaman muun Apetit sopimusviljelijöiden perunat. Kylvön ja noston välissä huolehditaan rikkojen ja tuholaisten torjunnasta sekä toimitaan sääolosuhteiden mukaan.
”Meillä on mahdollisuus pienimuotoiseen kasteluun, mutta tänä kesänä kuivuuden vaivatessa aloin taas miettiä laajemman kastelujärjestelmän hankkimista.”
Kaikki viljelytoimenpiteet Mäkitalot kirjaavat sopimusviljelijöiden tapaan Vire-ohjelmaan.
”Muutenkin pidämme sovituista asioista kiinni ja toteutamme Apetitin vastuuviljelymenetelmää, jossa on ohjeistettu mm. kasvinsuojelusta. Lisäksi meillä on käytössä orgaanisia lannoitteita ja esimerkiksi energiaa tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Vastuullisuus työssä näkyy.”
Kun perunat on nostettu, ne toimitetaan Apetitin Säkylän tehtaalle. Tehtaalla perunat kuoritaan, viipaloidaan, pakastetaan ja pakataan erilaisiin vihannessekoituksiin tai niistä valmistetaan perunapakasteita esim. gratiineita.
”Meillä on kotona käytössä paljon Apetitin pakastevihannesekoituksia, mutta perunat tulevat sattuneesta syystä omasta takaa. Peruna on monipuolinen ja monikäyttöinen kasvi, jota meillä syödään runsaasti”, Atte ja Saija Mäkitalo toteavat.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
