Sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa – Peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja
Kulunut kasvukausi alkoi viileästä keväästä. Mäkitalon perunatilalla liikkeelle päästiin siitä huolimatta normaalisti eikä kylvöihin tullut katkoja. Kylmän kevään jälkeen tulivat helteet, mutta ei vettä. Heinäkuussa vettä puolestaan saatiin runsain mitoin. Viljelijä on vahvasti säiden armoilla ja se on myös asia, joka huolettaa.
”Haastavinta viljelyssä on nimenomaan säiden murehtiminen ja etenkin ääripään säät. Niitä tulee stressattua, vaikka niihin ei voi itse mitenkään vaikuttaa, kuvaa perunanviljelijä Atte Mäkitalo.
Tänä vuonna kuivuuden jälkeen tuli onneksi sade – perunoiden kannalta oikeaan aikaan. Vettä ei myöskään tullut heti liikaa, mikä olisi aiheuttanut perunoiden halkeamisen. Jatkossakaan ei saisi tulla liikaa vettä, jotta perunarutto ei pääse ryöpsähtämään.
”Kun kosteutta on paljon, perunaruttoriski on suuri. Rutto tuhoaa ensin varsiston ja sitten mukulan. Pahimmillaan ruttoa torjutaan useita kertoja. Samalla saadaan kyllä suoja myös lehtipoltetta vastaan.”
Perunaruton, eli perunan hankalimman kasvitaudin torjunta on tänä vuonna sujunut Mäkitalolla hyvin. Rikkojen torjunta sen sijaan on ollut poikkeuksellisen haastavaa.
”Heinäkuun runsaiden sateiden jälkeen rikat ryöpsähtivät, mutta nyt näyttää taas hyvältä.”
Vaikka peruna on esimerkiksi viljoihin verrattuna viljelynäkökulmasta paljon työläämpi kasvi, on sen viljely myös palkitsevaa.
”On kiva huomata, että on onnistunut valituissa toimenpiteissä ja sato on hyvä. Ja ne ensimmäiset uudet perunat ovat tietysti parasta”, Mäkitalo listaa.
Perinteet perunanviljelyssä
Mäkitalon tilalla viljellään kuluvalla kasvukaudella noin 42 hehtaaria perunaa. Näistä noin 17 hehtaaria on Apetitille sopimusviljeltyä perunaa. Atte on puolisonsa Saijan kanssa ollut Apetitin sopimusviljelijä siitä asti, kun he ryhtyivät pitämään Aten suvun tilaa vuonna 2014. Viljelykasviksi valikoitui peruna perinteen vuoksi, mutta myös koska juuri siihen on kalusto sekä tietysti vuosien varrelta kertynyttä ammattitaitoa.
”Jatkoimme vanhempieni ja isovanhempieni tilaa, eli olemme sopimusviljelijöitä kolmannessa polvessa. Sopimusviljelyn etuna on se, että tavara ei jää käsiin ja on ennalta varmuus, millaisen hinnan saa”, Atte toteaa.
Apetitille Mäkitalot viljelevät kolmea eri perunalajiketta sekä lisäksi baby food -perunaa, jolle on määritelty muuta sopimusviljelyä tarkempia ohjeita. Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiloissa mitattuna peruna on yksi Apetitin suurimpia sopimusviljelykasveja.
Perunan tie pellolta pakasteeksi
Peruna on suomalaisille tuttu kasvi, mutta vaiheet pakastealtaasta nostetun perunapakasteen takana ovat todennäköisesti vieraampia.
Sopimusviljelijät ostavat tai kasvattavat siemenperunat itse. Mäkitaloilla siemenperunoita säilytetään 500 tai 1000 kg:n puulaatikoissa varastossa, jossa ilmanvaihto on tarkkaan mietitty ja jatkuvasti mitattu. Mäkitalot kylvävät siemenperunat kylvökoneella, joka kylvää neljä riviä kerrallaan ja määrittelee sopivan taimivälin ja sijoittaa lannoitteen samalla ajolla. Noin viikko kylvön jälkeen muotoillaan perunapenkit, jotta perunalla olisi siinä optimaaliset kasvuolosuhteet. Syksyllä Mäkitalon tilalla perunat nostetaan kaksirivisellä itsekulkevalla perunannostokoneella, joka kerää perunat koneen sisään. Nostotyö on tilalla ulkoistettu Pyhäjärven Perunankorjuu Oy:lle, jonka osakkaina myös Aten ja Saijan luotsaama yhtiö on, Yhtiön koneella nostetaan myös muutaman muun Apetit sopimusviljelijöiden perunat. Kylvön ja noston välissä huolehditaan rikkojen ja tuholaisten torjunnasta sekä toimitaan sääolosuhteiden mukaan.
”Meillä on mahdollisuus pienimuotoiseen kasteluun, mutta tänä kesänä kuivuuden vaivatessa aloin taas miettiä laajemman kastelujärjestelmän hankkimista.”
Kaikki viljelytoimenpiteet Mäkitalot kirjaavat sopimusviljelijöiden tapaan Vire-ohjelmaan.
”Muutenkin pidämme sovituista asioista kiinni ja toteutamme Apetitin vastuuviljelymenetelmää, jossa on ohjeistettu mm. kasvinsuojelusta. Lisäksi meillä on käytössä orgaanisia lannoitteita ja esimerkiksi energiaa tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Vastuullisuus työssä näkyy.”
Kun perunat on nostettu, ne toimitetaan Apetitin Säkylän tehtaalle. Tehtaalla perunat kuoritaan, viipaloidaan, pakastetaan ja pakataan erilaisiin vihannessekoituksiin tai niistä valmistetaan perunapakasteita esim. gratiineita.
”Meillä on kotona käytössä paljon Apetitin pakastevihannesekoituksia, mutta perunat tulevat sattuneesta syystä omasta takaa. Peruna on monipuolinen ja monikäyttöinen kasvi, jota meillä syödään runsaasti”, Atte ja Saija Mäkitalo toteavat.
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattila...
Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä. Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen. Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.
Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...
Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022. ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.
Hävikki pienemmäksi vihannespakasteilla - hävikkikokin tärkein työväline on...
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike
