Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Räpin koetilalla 22.8. järjestetty peltopäivä keräsi yli 80 viljelijää ja muuta viljelyn kehityksestä ja kehittymisestä kiinnostunutta kuulijaa perehtymään koetilan ajankohtaiseen toimintaan. Päivän läpileikkaavana teemana oli tulevaisuus ja kasvinviljelyn keinot sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. 

Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola kertoi, millaisia toimenpiteitä voi tehdä, jotta vedenhallinta pelloilla saataisiin paremmaksi. 

”Tulevaisuudessa niukkuus vedestä tulee yhä lisääntymään, sillä talvet lyhenevät ja hellepäivien määrä lisääntyy. Viime vuosina alkukesät ovat olleet tilastollisesti kuivempia sadeveden suhteen, joten ollaan yhä enemmän sen veden varassa, joka pellolla jo talvikauden aikana on. Vesi on siis rajoittava tekijä kasvukaudella”, Jaakkola kertoo.

Jaakkola kertoi, että kun pitkällä aikavälillä tehdään toimenpiteitä peltomaan rakenteen parantamiseksi ja veden pidättämiseksi pellossa talven jäljiltä voidaan saavuttaa merkittäviä lisävesimääriä. Peltomaan vedenpidätyskykyyn voi vaikuttaa lisäämällä huokosta tai orgaanista ainetta. Myös multavuutta voi kehittää esim. käyttämällä lantaa. Rakenteeseen voi vaikuttaa positiivisesti myös kerääjäkasveilla ja nurmilla. Pintamaan kosteuteen voidaan vaikuttaa optimoimalla viljelytoimenpiteet kuten muokkaus.

Koeruuduissa tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia palkokasveja

Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki esitteli, millaisia tulevaisuuden oloihin sopeutuvia viljelykasveja Räpillä on koeviljelyssä. Koetilalta löytyy mm. Suomen suurin kikhernepelto. Apetitilla kikhernettä on ollut koeviljelyssä vuodesta 2018 alkaen ruutukokeissa ja nyt myös jo kolmatta vuotta peräkkäin koeviljelyä on peltomittakaavassa.

”Viime vuoden pellolla savikka ja mustakoiso olivat iso ongelma, mutta tänä vuonna rikkakasvit on saatu hallintaan palkokasveille soveltuvilla kasvinsuojeluaineilla, joille haettiin koetoimintalupa käyttöön kikherneellä. Kikherneelle kuivuus ei ole ongelma vahvan ja syvän juuriston ansiosta, mutta loppukesän poikkeuksellinen märkyys ja viileys on tänä kesänä aiheuttanut sen, että suuri osa kukista varisee ilman että niistä alkaa kehittyä palkoa”, Huhdanmäki kertoo.

Apetilla kikherne puidaan ja pakastetaan tuoreena, mitä muualla Euroopassa ei toistaiseksi ole tehty teollisessa mittakaavassa. Kikherneen viljelyssä haasteena on ollut puinti ja sitä Apetitilla onkin pyritty kehittämään. 

Räpin koeruuduistakin löytyy erilaisia kikhernelajikkeita sekä linssiä, pensaspapua ja tietysti erilaisia hernelajikkeita. Hernelajikkeista etsitään jatkuvasti tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia lajikkeita, jotka täyttävät myös Apetitin laatuvaatimukset väriin, makeuteen ja kokoon liittyen. 

Viljelyrobotti avuksi rikkojentorjuntaan

Räpin koetilalla on päästy yhteistyössä Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Farmdroid-peltorobotilla pinaatin kylvöön ja haraukseen. Kesän muiden testien aikataulut ja kostea loppukesä aiheuttivat sen, että harausnäytöksen sijaan peltopäivässä seurattiin, kun robotti kylvi pinaattia.

”Kylvö tapahtuu paikkatiedon perusteella. Robotti pitää ensin kierrättää pellon kulmapisteissä, jotta se voi luoda tarkat ajolinjat lohkolle. Se on oma hommansa, mutta tarvitaan vain kerran. kertoo Työtehoseuran Reetta Palva.

Robotista olisi kuitenkin merkittävästi hyötyä etenkin pinaatin haraamisessa, joka on käsityönä tehtynä työllistävää. Robotti haraa sekä rivivälit että taimivälit. Torjunta-aineiden vähenemisen vuoksi pinaatilta on jäänyt pois torjunta-aineita, minkä vuoksi Räpillä on etsitty erilaisia rikkakasvien hallintakeinoja pinaatille.  

Tanskalaisvalmisteinen Farmdroid-robotti toimii aurinkoenergialla. Se etenee tehtävästä riippuen eri nopeuksilla kuitenkin korkeintaan 1 kilometriä tunnissa. Robotilla on testattu jo sokerijuurikkaan ja rapsin kylvöä.

Räpin peltopäivän järjestivät yhdessä Apetit Ruoka Oy, Perunantutkimuslaitos, Pyhäjärvi-instituutti, Työtehoseura, Luonnonvarakeskus ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus.

Liittyvät artikkelit

Betningen av ryps och rapsfrö fick undantagslov för bekämpning av jordloppo...

Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 19 december 2023 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde samt sockerbetsfrö under våren 2023. Undantagslov för användningen av Buteo Star FS 480-preparat ansöktes för att att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten, eftersom oljeväxter är underproducerade i hela EU-området. ”Undantagslov för Buteo Start FS-480 -preparatet är nyckeln för att säkerställa en stadig och framgångsrik groning av våroljeväxter. Lantbrukarnas erfarenheter av att använda produkten har varit positiva och därför hoppas vi att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter”, säger Mikko Kaase, utvecklingsexpert på Apetit Kasvilöljy Oy. På grund av sin tillväxtrytm utsätts våroljeväxter för större skadedjurstryck än höstoljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det mest effektiva och säkraste sättet att skydda sig mot loppskadedjur är att sylta fröna. Framgångsrik betning hjälper växten att överleva den kritiska tillväxtfasen. Betning minskar skadedjurstrycket avsevärt och samtidigt minskar behovet av pyretroidbesprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Odling av inhemsk ryps och raps har mångsidiga fördelar Odling av ryps och raps är värdefulla för manga gårdar för en mångsidig växtföljd: de har ett betydande värde före planteringen och de bibehåller också jordens tillväxttillstånd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i odlingscykeln. Oljeväxter kan odlas på nästan alla odlingsområden för spannmål och det finns en stabil efterfrågan på grödan. Raps och raps kräver inte heller separata maskiner och därför är de också lätta att inkludera i växtföljden. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år. Men fördelarna med att odla våroljeväxter är inte begränsade till jordbruk och industri, de stödjer också den biologiska mångfalden, pollinatörer gynnas och landskapet blir mer mångsidigt. Det söks också ständigt efter nya sätt att producera mer och mer miljövänlig mat och i framtiden kan inhemsk oljeväxtproduktion komma att spela en stor roll i detta. Den finska industrin behöver inhemsk ryps och raps, samt skickliga bönder som producerar grödan. För närvarande är det odlade området med ryps och raps inte tillräckligt för att möta efterfrågan från den inhemska industrin. Minskningen av odlingen av våroljeväxter försvagar ytterligare oljeväxternas självförsörjning i Finland och ökar behovet av import. Ryps och raps har därför en betydande inverkan på självförsörjningen och försörjningstryggheten. Frågans betydelse har uppmärksammats inom branschen och därför fick dispensansökan brett stöd av producentorganisationerna Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK ry och Svenska lantbruksproduternas Centralförbund SLC r.f. såsom livsmedels- och foderindustrins aktörer och myndigheter med ansvar för försörjningstrygghet.

Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjun...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 19.12.2023 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.  Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.   ”Poikkeuslupa Buteo Start FS-480 -valmisteelle on avainasemassa turvaamassa kevätöljykasvien tasaista ja onnistunutta taimettumista. Viljelijöiden kokemukset valmisteen käytöstä ovat olleet positiivisia ja siksi toivomme poikkeusluvan kannustavan viljelijöitä jälleen kevätöljykasvien viljelyyn”, sanoo Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase.   Kevätöljykasveihin kohdistuu niiden kasvurytmin vuoksi syysöljykasveja suurempi tuholaispaine. Etenkin kirpat voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa kasvin taimettumisvaiheessa. Tehokkain ja varmin tapa suojautua kirppatuhoja vastaan on siementen peittaus. Onnistunut peittaus auttaa kasvia selviämään kriittisen kasvuvaiheen yli. Peittaus pienentää tuholaispainetta huomattavasti ja samalla tarve pyretroidi-ruiskutuksille vähenee.   Buteo Start FS 480 on tuttu, viljelyssä poikkeusluvan turvin jo useampia vuosia käytetty ja taimivaiheen tuholaistorjunnassa tehokkaaksi todettu siemenpeittausaine. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni.   Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyllä on monipuoliset hyödyt   Rypsi ja rapsi ovat monille tiloille arvokkaita viljelyn monipuolistamisessa; niillä on merkittävä esikasviarvo ja ne myös ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä katkaisevat tautipainetta viljelykierrossa. Öljykasveja voidaan viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja sadolle on vakaa kysyntä. Rypsi ja rapsi eivät myöskään vaadi erillistä konekantaa ja siksi ne on myös helppo ottaa mukaan viljelykiertoon. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain.   Kevätöljykasvien viljelyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu viljelyyn ja teollisuuteen, vaan ne myös tukevat luonnon monimuotoisuutta, pölyttäjät hyötyvät ja maisema monipuolistuu. Myös uusia keinoja tuottaa yhä ympäristöystävällisempää ruokaa etsitään jatkuvasti ja tulevaisuudessa kotimaisella öljykasvituotannolla voi olla tässä suuri merkitys.   Suomalainen teollisuus tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia, samoin myös satoa tuottavia ammattitaitoisia viljelijöitä. Nykyisellään rypsin ja rapsin viljelyala ei riitä vastaamaan kotimaisen teollisuuden kysyntään. Kevätöljykasvien viljelyn väheneminen heikentää edelleen öljykasvien omavaraisuutta Suomessa ja lisää tuonnin tarvetta. Rypsillä ja rapsilla on siis merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu toimialan keskuudessa ja siksi poikkeuslupahakemusta puolsivat laajasti niin tuottajajärjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset.

Kantvik 30 vuotta: Kotimaisten öljykasvien tutkimukseen ja viljelykehitykse...

Kantvikin kasviöljynpuristamossa puristetaan ainoastaan rypsiä ja rapsia, kun taas sen edeltäjä Herttoniemessä käytti varsinkin aluksi pääasiassa ulkomaisia raaka-aineita mm. kookospähkinästä saatavaa kopraa sekä soijaa. Rypsiäkin oli pieniä määriä tuotannossa. 1970-luvun kuluessa ryhdyttiin edistämään kotimaisten öljykasvien tutkimusta ja lajien kehitystyötä. Tätä työtä tehdään edelleen.   Kuluvan vuoden kesäkuussa perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan.    ”Tavoitteena on kehittää rypsin ja rapsin viljelymenetelmiä ja lajikkeita yhdessä viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.     Öljykasvien viljelyn kehittämiseksi Apetitin Räpin koetilalle kylvettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa tilan historiassa syysrypsiä. rypsirapsi.fi