Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Räpin koetilalla 22.8. järjestetty peltopäivä keräsi yli 80 viljelijää ja muuta viljelyn kehityksestä ja kehittymisestä kiinnostunutta kuulijaa perehtymään koetilan ajankohtaiseen toimintaan. Päivän läpileikkaavana teemana oli tulevaisuus ja kasvinviljelyn keinot sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. 

Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola kertoi, millaisia toimenpiteitä voi tehdä, jotta vedenhallinta pelloilla saataisiin paremmaksi. 

”Tulevaisuudessa niukkuus vedestä tulee yhä lisääntymään, sillä talvet lyhenevät ja hellepäivien määrä lisääntyy. Viime vuosina alkukesät ovat olleet tilastollisesti kuivempia sadeveden suhteen, joten ollaan yhä enemmän sen veden varassa, joka pellolla jo talvikauden aikana on. Vesi on siis rajoittava tekijä kasvukaudella”, Jaakkola kertoo.

Jaakkola kertoi, että kun pitkällä aikavälillä tehdään toimenpiteitä peltomaan rakenteen parantamiseksi ja veden pidättämiseksi pellossa talven jäljiltä voidaan saavuttaa merkittäviä lisävesimääriä. Peltomaan vedenpidätyskykyyn voi vaikuttaa lisäämällä huokosta tai orgaanista ainetta. Myös multavuutta voi kehittää esim. käyttämällä lantaa. Rakenteeseen voi vaikuttaa positiivisesti myös kerääjäkasveilla ja nurmilla. Pintamaan kosteuteen voidaan vaikuttaa optimoimalla viljelytoimenpiteet kuten muokkaus.

Koeruuduissa tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia palkokasveja

Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki esitteli, millaisia tulevaisuuden oloihin sopeutuvia viljelykasveja Räpillä on koeviljelyssä. Koetilalta löytyy mm. Suomen suurin kikhernepelto. Apetitilla kikhernettä on ollut koeviljelyssä vuodesta 2018 alkaen ruutukokeissa ja nyt myös jo kolmatta vuotta peräkkäin koeviljelyä on peltomittakaavassa.

”Viime vuoden pellolla savikka ja mustakoiso olivat iso ongelma, mutta tänä vuonna rikkakasvit on saatu hallintaan palkokasveille soveltuvilla kasvinsuojeluaineilla, joille haettiin koetoimintalupa käyttöön kikherneellä. Kikherneelle kuivuus ei ole ongelma vahvan ja syvän juuriston ansiosta, mutta loppukesän poikkeuksellinen märkyys ja viileys on tänä kesänä aiheuttanut sen, että suuri osa kukista varisee ilman että niistä alkaa kehittyä palkoa”, Huhdanmäki kertoo.

Apetilla kikherne puidaan ja pakastetaan tuoreena, mitä muualla Euroopassa ei toistaiseksi ole tehty teollisessa mittakaavassa. Kikherneen viljelyssä haasteena on ollut puinti ja sitä Apetitilla onkin pyritty kehittämään. 

Räpin koeruuduistakin löytyy erilaisia kikhernelajikkeita sekä linssiä, pensaspapua ja tietysti erilaisia hernelajikkeita. Hernelajikkeista etsitään jatkuvasti tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia lajikkeita, jotka täyttävät myös Apetitin laatuvaatimukset väriin, makeuteen ja kokoon liittyen. 

Viljelyrobotti avuksi rikkojentorjuntaan

Räpin koetilalla on päästy yhteistyössä Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Farmdroid-peltorobotilla pinaatin kylvöön ja haraukseen. Kesän muiden testien aikataulut ja kostea loppukesä aiheuttivat sen, että harausnäytöksen sijaan peltopäivässä seurattiin, kun robotti kylvi pinaattia.

”Kylvö tapahtuu paikkatiedon perusteella. Robotti pitää ensin kierrättää pellon kulmapisteissä, jotta se voi luoda tarkat ajolinjat lohkolle. Se on oma hommansa, mutta tarvitaan vain kerran. kertoo Työtehoseuran Reetta Palva.

Robotista olisi kuitenkin merkittävästi hyötyä etenkin pinaatin haraamisessa, joka on käsityönä tehtynä työllistävää. Robotti haraa sekä rivivälit että taimivälit. Torjunta-aineiden vähenemisen vuoksi pinaatilta on jäänyt pois torjunta-aineita, minkä vuoksi Räpillä on etsitty erilaisia rikkakasvien hallintakeinoja pinaatille.  

Tanskalaisvalmisteinen Farmdroid-robotti toimii aurinkoenergialla. Se etenee tehtävästä riippuen eri nopeuksilla kuitenkin korkeintaan 1 kilometriä tunnissa. Robotilla on testattu jo sokerijuurikkaan ja rapsin kylvöä.

Räpin peltopäivän järjestivät yhdessä Apetit Ruoka Oy, Perunantutkimuslaitos, Pyhäjärvi-instituutti, Työtehoseura, Luonnonvarakeskus ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus.

Liittyvät artikkelit

Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjun...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 19.12.2023 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.  Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.   ”Poikkeuslupa Buteo Start FS-480 -valmisteelle on avainasemassa turvaamassa kevätöljykasvien tasaista ja onnistunutta taimettumista. Viljelijöiden kokemukset valmisteen käytöstä ovat olleet positiivisia ja siksi toivomme poikkeusluvan kannustavan viljelijöitä jälleen kevätöljykasvien viljelyyn”, sanoo Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase.   Kevätöljykasveihin kohdistuu niiden kasvurytmin vuoksi syysöljykasveja suurempi tuholaispaine. Etenkin kirpat voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa kasvin taimettumisvaiheessa. Tehokkain ja varmin tapa suojautua kirppatuhoja vastaan on siementen peittaus. Onnistunut peittaus auttaa kasvia selviämään kriittisen kasvuvaiheen yli. Peittaus pienentää tuholaispainetta huomattavasti ja samalla tarve pyretroidi-ruiskutuksille vähenee.   Buteo Start FS 480 on tuttu, viljelyssä poikkeusluvan turvin jo useampia vuosia käytetty ja taimivaiheen tuholaistorjunnassa tehokkaaksi todettu siemenpeittausaine. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni.   Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyllä on monipuoliset hyödyt   Rypsi ja rapsi ovat monille tiloille arvokkaita viljelyn monipuolistamisessa; niillä on merkittävä esikasviarvo ja ne myös ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä katkaisevat tautipainetta viljelykierrossa. Öljykasveja voidaan viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja sadolle on vakaa kysyntä. Rypsi ja rapsi eivät myöskään vaadi erillistä konekantaa ja siksi ne on myös helppo ottaa mukaan viljelykiertoon. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain.   Kevätöljykasvien viljelyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu viljelyyn ja teollisuuteen, vaan ne myös tukevat luonnon monimuotoisuutta, pölyttäjät hyötyvät ja maisema monipuolistuu. Myös uusia keinoja tuottaa yhä ympäristöystävällisempää ruokaa etsitään jatkuvasti ja tulevaisuudessa kotimaisella öljykasvituotannolla voi olla tässä suuri merkitys.   Suomalainen teollisuus tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia, samoin myös satoa tuottavia ammattitaitoisia viljelijöitä. Nykyisellään rypsin ja rapsin viljelyala ei riitä vastaamaan kotimaisen teollisuuden kysyntään. Kevätöljykasvien viljelyn väheneminen heikentää edelleen öljykasvien omavaraisuutta Suomessa ja lisää tuonnin tarvetta. Rypsillä ja rapsilla on siis merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu toimialan keskuudessa ja siksi poikkeuslupahakemusta puolsivat laajasti niin tuottajajärjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset.

Kantvik 30 vuotta: Kotimaisten öljykasvien tutkimukseen ja viljelykehitykse...

Kantvikin kasviöljynpuristamossa puristetaan ainoastaan rypsiä ja rapsia, kun taas sen edeltäjä Herttoniemessä käytti varsinkin aluksi pääasiassa ulkomaisia raaka-aineita mm. kookospähkinästä saatavaa kopraa sekä soijaa. Rypsiäkin oli pieniä määriä tuotannossa. 1970-luvun kuluessa ryhdyttiin edistämään kotimaisten öljykasvien tutkimusta ja lajien kehitystyötä. Tätä työtä tehdään edelleen.   Kuluvan vuoden kesäkuussa perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan.    ”Tavoitteena on kehittää rypsin ja rapsin viljelymenetelmiä ja lajikkeita yhdessä viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.     Öljykasvien viljelyn kehittämiseksi Apetitin Räpin koetilalle kylvettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa tilan historiassa syysrypsiä. rypsirapsi.fi

Kantvik 30 år: Inhemska växtoljor från Kyrkslätt i trettio år

På hösten har det gått 30 år sedan Apetits växtoljefabrik togs i bruk. Fabriken är belägen i Kyrkslätt i Kantvik. Raps- och rybsolja framställs genom mekanisk pressning vid Kantviks växtoljepress. Dessutom producerar pressprocessen rapskross som används inom foderindustrin. Apetits växtoljepress spelar en betydande roll ur försörjningstrygghetssynpunkt. Huvuddelen av inhemsk raps och rybs förädlas till olja och kross i Kantvik. I Kantvik säkerställs tillgången till inhemsk växtolja för konsumenter, professionella kök och livsmedelsindustrin.  Växtoljefabriken och dess produkter utvecklas ständigt Den trettio år gamla produktionsanläggningen och dess pressprocess för växtolja har utvecklats under åren. År 1998 togs en oljeraffineringsanläggning i bruk, där den pressade oljan renas fysiskt. År 2011 togs en förpackningsanläggning i bruk och år 2016 fick oljeförpackningarna en ny lagerbyggnad. Växtoljepressens egen bioenergianläggning togs i bruk år 2021. I oktober publicerade Apetit beslutet att man skulle investera i en ny förpackningslinje för växtoljeflaskor, som är planerad att bli färdig under året 2024. "Vi är stolta över vår långa historia och vår produktionsanläggning, som är betydande vad det gäller produktsortiment och storlek i den inhemska livsmedelsindustrin. Att investera i en egen förpackningslinje är en naturlig fortsättning på utvecklingen", säger Timo Huttunen, direktör för Apetits växtoljeverksamhet." Historia:  Föregångaren till Kantviks växtoljepress var Öljynpuristamo Oy, i Hertonäs, Helsingfors, 1958–1993.* När produktionsanläggningen i Hertonäs startade år 1960 var huvudråvaran kopra, kokosnötens delade och torkade fröprotein. Från början förädlades även rybs i pressen, även om dess andel förblev blygsam länge. Efter att extraktionsmetoden togs i bruk användes soja som huvudsaklig råvara. Rybsen både pressades och extraherades. * År 1993 flyttade den växtoljepressen till Kantvik i Kyrkslätt och startade sin verksamhet under namnet Mildola Oy. Den oljepressen bearbetar främst raps och rybs. Oljan tillverkas genom pressning och oljan renas fysiskt genom raffinering. År 2005 köpte Suomen Rehu Oy, som då var en del av Lännen Tehtaat-gruppen, Mildola Oy Under år 2009 fusionerade Lännen Tehtaat-gruppen samman Mildola och Avena Nordic Grain genom ett internt ägararrangemang.• År 2022 sålde Apetit sin spannmålshandelsverksamhet. Avena Nordic Grains namn ändrades till Apetit Kasviöljy Oy och Avena Kantvik Oy till Apetit Kantvik Oy. *Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993