Itämeripäivänä syödään miljoona silakasta valmistettua kalapuikkoa – Apetitin ruokauutuus on syksyn fiksu kalavalinta
Apetit Oyj, lehdistötiedote 24.8.2021 klo 9.00
Apetitin syksyn pakasteuutuus on Itämeren kalapuikko, joka on valmistettu suomalaisesta silakkafileestä. Silakan syöminen on kestävä kalavalinta, sillä se keventää Itämeren ravinnekuormaa. Silakkapuikko on monen koululaisen ja päiväkotilapsen lounas Itämeripäivänä 26. elokuuta, jolloin syödäänkin yli miljoona silakkapuikkoa. Kauppojen pakastealtaisiin tuote saapuu myöhemmin syys-lokakuussa.
Apetit Itämeren kalapuikkojen pääraaka-aine (56 %) on Itämerestä pyydetty suomalainen, nahaton, MSC-sertifioitu silakka. Tuotteessa maistuu miedosti sitruuna ja mustapippuri ja siinä on gluteeniton paneeraus. Runsasproteiiniset silakkapuikot soveltuvat monenlaisiin ruokavalioihin, sillä ne ovat gluteenittomia ja maidottomia. Lisäksi tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki.
Miedonmakuinen silakka ei ole aina maistunut kaikille, sillä se on tunnetusti ruotoinen kalalaji. Osalle kotikokeista kokonaisen silakan käsittely valmiiksi ruokalajiksi on haastavaa. Silakkaa ei myöskään aina löydä kaupan kalatiskistä.
”Apetit Itämeren kalapuikko vastaa näihin ruokapulmiin. Kotimaisesta silakkafileestä tehty kalapuikko on maukas ja vastuullinen kalapakaste, joka on myös mutkaton ja arjen kiireessä toimiva”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Hanna Pere Apetitilta.
Ruoan vaikutus hiilidioksidipäästöihin on merkittävä. Kotimainen luonnonkala on paitsi ilmastoystävällinen valinta lautaselle, sillä on myös muita positiivisia ympäristövaikutuksia.
”Syömällä kaksi pussia Itämeren kalapuikkoja tulee poistaneeksi ravinneketjusta fosforia määrän, joka vesistöön jäädessään kasvattaisi mereen noin kilon levää. Silakkaa syömällä voi siis edesauttaa Itämeren tilan kohenemista”, Pere konkretisoi arjen ruokavalintojen merkitystä.
Lisää vastuullista kalaa suomalaisten lautaselle
Kalan kulutus on kaksikertaistunut Suomessa 80-luvun jälkeen. Kalamarkkinan kasvu kuitenkin perustuu lähes täysin tuontikalaan, jonka osuus kaikesta kulutetusta kalasta on noin 80 %.* Pro Kala ry:n teettämän kyselytutkimuksen* perusteella yli 90 % suomalaisista syö kalaa ja 75 % vastaajista haluaisi syödä sitä vielä enemmän.
”Suomen järvissä ja Itämeressä on hienoja ja hyvänmakuisia kalalajeja, jotka ovat tuontikalaa selvästi ekologisempia. On tärkeää oppia syömään erilaisia kalalajeja ja välillä myös pysähtyä miettimään, mistä ruoka tulee. Apetit on tuonut aiemmin markkinoille suosittuja järvikalatuotteita, joten Itämeren kalapuikko on luonteva jatko tälle tuotekehitystyölle. Itämeren kalapuikko on ekologisesti kestävä ruokavalinta, ja toivomme, että kotimainen lähikala päätyykin sen kautta lautasille entistä useammin, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen summaa.
* Kyselytutkimus: Toteuttajana Consumer Compass Oy Pro Kala ry:n toimeksiannosta syyskuussa 2019, N = 1066.
Apetitin levälaskuri konkretisoi lähikalavalinnan vaikutukset vesistöihin – Itämeripäivänä syötävien kalapuikkojen myötä Itämerestä poistuu fosforia määrä, joka kasvattaisi yli 62 000 kiloa levää
Itämeren ekologisen huonon tilan yksi syy on meriveden liiallinen ravinteiden määrä. Ylimääräiset ravinteet kiihdyttävät rehevöitymistä, mikä näkyy muun muassa levien kasvuna. Karkeasti laskettuna gramma fosforia merivedessä kasvattaa noin kilon levää.
Kalastettavan silakan mukana vedestä poistuu ravinteita, muun muassa fosforia. Kalastamalla eli poistamalla silakka ja sen sisältämä fosfori vedestä, vähennetään muuten tulevaisuudessa syntyvän levän määrää. Jokainen vesistöstä poistuva ravinne- ja levägramma tukee Itämeren tervehtymistä vähentämällä rehevöitymistä. Itämeripäivänä syötävien yli miljoonan Itämeren kalapuikon valmistamiseen käytetyn silakan mukana Itämerestä poistuu määrä fosforia, joka kasvattaisi jopa yli 62 000 kiloa levää.
Apetitin verkkosivuilla on konkreettinen levälaskuri, jonka avulla on helppo konkretisoida, mikä vaikutus arjen lähikalavalinnoilla on Suomen vesistöjen tilaan. Levälaskurin yksinkertaistettu ja karkea laskukaava kertoo, miten paljon lähikalojen kalastus vähentää vesistöjen fosforikuormaa ja siten ennaltaehkäisee levän syntyä.
Laskuriin syötetään kulutettu Apetit lähikalatuotteiden pakkausten lukumäärä ja laskuri kertoo, miten paljon tuotteiden sisältämän kalan mukana vesistöistä poistuu fosforia ja laskennallisesti myös levää. Kalat sisältävät tyypillisesti eri määriä fosforia. Lue lisää: apetit.fi/levalaskuri
Lisätietoja:
Apetit Oyj, Sanna Väisänen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 010 402 4041
Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen ja kestävään arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 293 miljoonaa euroa.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Ellan matkassa Los Angelesiin – kohti tiivistä harjoittelukautta
Mennyt kesä oli Ella Junnilalle urheiluntäyteinen. Tiivis kilpailukausi päättyi syyskuussa Tokion MM-kisoihin, joiden hyppyihin vaikuttivat aiempi nilkkavamma. Palattuaan kisamatkalta kotiin Ellan jalka operoitiin. Operaatio meni suunnitellusti ja nyt on kuntoutuminen käynnissä. Syksyn myötä Ella muutti Belgiaan, jossa hän aloittaa tiiviimmän harjoittelun uuden valmentajansa Tia Hellebautin kanssa. ”Belgiassa harjoittelen viisi vuotta sitten valmistuneessa tilavassa urheiluhallissa. Käytössä on radan lisäksi suorat ja suorituspaikat. Hallissa on isot ikkunat, mikä on mukava muutos tutun ja rakkaan Pirkkahallin miljööseen”, Ella kuvailee uutta harjoitusympäristöään. "Arki Belgiassa on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Yllättävän kivuttomasti sain käännettyä oman elämän Keski-Euroopan menoon. Merkittävin silmille tullut ero on arjen rytmi. Kaupat ovat kiinni myöhäiset illat ja joskus viikonloput, mutta samaan aikaan aamut alkavat myöhemmin kuin Suomessa. Ruoka on hyvää, mutta jo nyt on ikävä suomalaisia marjoja ja juureksia", Ella kertoo. Ellan ruokavinkki – Apetit Crispy Chick -pihvit salaatin lisänä Apetitin tuotteet ovat tulleet Ellalle tutuksi pitkän yhteistyön myötä. Kiinnostus kotimaiseen ruokaan sekä kestävään syömiseen on ollut hyvä perusta vuodesta 2021 jatkuneelle yhteistyölle. Ella on Instagram-tilillään julkaissut omia vinkkejään esimerkiksi pakastekasvisten käyttöön arjessa. Tällä kertaa pakastealtaasta mukaan tarttui Apetitin Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit, jonka pääraaka-aine on herneproteiini. Ellan keittiössä Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvit taipuivat salaatin proteiinilisäksi. ”Crispy Chick -pihvejä on helppo käyttää, joten se sopii ruoanlaittoon kaikille taitotasosta välittämättä. Myös suutuntuma on hyvä. Pihvin perusmaku on mehevä ja vähän umamimainen. Salaattia varten maustoin sitä vielä itse hieman”, Ella kertoo. Apetit lanseerasi Crispy Chick -pihvin vuonna 2017 osana Apetit Kasvisjauhis -tuoteperhettä. Crispy Chick -pihvi nousi nopeasti tuoteperheen suosituimmaksi tuotteeksi ja keväällä pihvi sai rinnalleen uuden makuvariantin Crispy Chick Lime & Lempeä chili. ”En ole ravitsemusasiantuntija, mutta koin pihvin täyttäväksi ja täyteläiseksi sekä samaan aikaan helposti sulavaksi. Kilpailukaudella on hyvä saada proteiinia ja myös kuitua tarpeeksi, mutta ruoka ei saa olla liian raskasta”, Ella pohtii. Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvikrutongit ja salaatti Valmista maustamattomat Apetit Crispy Chick -pihvit uunissa paketin ohjeen mukaan. Pihvien tultua uunista, kuutioi pihvit noin 1,5 cm x 1,5 cm kokoisiksi paloiksi ja laita esilämmitetylle öljytylle pannulle. Samalla, kun kuutiot rapsakoituvat, ne voi maustaa. Itse tykkään lisätä esim. butter chicken -curry tyylisiä mausteita (garam masala, juustokumina, korianteri ja pippuri). Muutaman minuutin pyörittelyn jälkeen pihvin palaset voi nostaa suoraan salaattiin tai pöytään lisukkeeksi. Kuva: Jesse Väänänen
Purjon tie pakastealtaaseen vaatii paljon käsityötä – ”Vastuullisuus ja kan...
Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä. ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.
Iman ja Leena tutustuivat pakasteherneen puintiin – ”Olemme hernehulluja mo...
Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa
