Itämeripäivänä syödään miljoona silakasta valmistettua kalapuikkoa – Apetitin ruokauutuus on syksyn fiksu kalavalinta
Apetit Oyj, lehdistötiedote 24.8.2021 klo 9.00
Apetitin syksyn pakasteuutuus on Itämeren kalapuikko, joka on valmistettu suomalaisesta silakkafileestä. Silakan syöminen on kestävä kalavalinta, sillä se keventää Itämeren ravinnekuormaa. Silakkapuikko on monen koululaisen ja päiväkotilapsen lounas Itämeripäivänä 26. elokuuta, jolloin syödäänkin yli miljoona silakkapuikkoa. Kauppojen pakastealtaisiin tuote saapuu myöhemmin syys-lokakuussa.
Apetit Itämeren kalapuikkojen pääraaka-aine (56 %) on Itämerestä pyydetty suomalainen, nahaton, MSC-sertifioitu silakka. Tuotteessa maistuu miedosti sitruuna ja mustapippuri ja siinä on gluteeniton paneeraus. Runsasproteiiniset silakkapuikot soveltuvat monenlaisiin ruokavalioihin, sillä ne ovat gluteenittomia ja maidottomia. Lisäksi tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki.
Miedonmakuinen silakka ei ole aina maistunut kaikille, sillä se on tunnetusti ruotoinen kalalaji. Osalle kotikokeista kokonaisen silakan käsittely valmiiksi ruokalajiksi on haastavaa. Silakkaa ei myöskään aina löydä kaupan kalatiskistä.
”Apetit Itämeren kalapuikko vastaa näihin ruokapulmiin. Kotimaisesta silakkafileestä tehty kalapuikko on maukas ja vastuullinen kalapakaste, joka on myös mutkaton ja arjen kiireessä toimiva”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Hanna Pere Apetitilta.
Ruoan vaikutus hiilidioksidipäästöihin on merkittävä. Kotimainen luonnonkala on paitsi ilmastoystävällinen valinta lautaselle, sillä on myös muita positiivisia ympäristövaikutuksia.
”Syömällä kaksi pussia Itämeren kalapuikkoja tulee poistaneeksi ravinneketjusta fosforia määrän, joka vesistöön jäädessään kasvattaisi mereen noin kilon levää. Silakkaa syömällä voi siis edesauttaa Itämeren tilan kohenemista”, Pere konkretisoi arjen ruokavalintojen merkitystä.
Lisää vastuullista kalaa suomalaisten lautaselle
Kalan kulutus on kaksikertaistunut Suomessa 80-luvun jälkeen. Kalamarkkinan kasvu kuitenkin perustuu lähes täysin tuontikalaan, jonka osuus kaikesta kulutetusta kalasta on noin 80 %.* Pro Kala ry:n teettämän kyselytutkimuksen* perusteella yli 90 % suomalaisista syö kalaa ja 75 % vastaajista haluaisi syödä sitä vielä enemmän.
”Suomen järvissä ja Itämeressä on hienoja ja hyvänmakuisia kalalajeja, jotka ovat tuontikalaa selvästi ekologisempia. On tärkeää oppia syömään erilaisia kalalajeja ja välillä myös pysähtyä miettimään, mistä ruoka tulee. Apetit on tuonut aiemmin markkinoille suosittuja järvikalatuotteita, joten Itämeren kalapuikko on luonteva jatko tälle tuotekehitystyölle. Itämeren kalapuikko on ekologisesti kestävä ruokavalinta, ja toivomme, että kotimainen lähikala päätyykin sen kautta lautasille entistä useammin, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen summaa.
* Kyselytutkimus: Toteuttajana Consumer Compass Oy Pro Kala ry:n toimeksiannosta syyskuussa 2019, N = 1066.
Apetitin levälaskuri konkretisoi lähikalavalinnan vaikutukset vesistöihin – Itämeripäivänä syötävien kalapuikkojen myötä Itämerestä poistuu fosforia määrä, joka kasvattaisi yli 62 000 kiloa levää
Itämeren ekologisen huonon tilan yksi syy on meriveden liiallinen ravinteiden määrä. Ylimääräiset ravinteet kiihdyttävät rehevöitymistä, mikä näkyy muun muassa levien kasvuna. Karkeasti laskettuna gramma fosforia merivedessä kasvattaa noin kilon levää.
Kalastettavan silakan mukana vedestä poistuu ravinteita, muun muassa fosforia. Kalastamalla eli poistamalla silakka ja sen sisältämä fosfori vedestä, vähennetään muuten tulevaisuudessa syntyvän levän määrää. Jokainen vesistöstä poistuva ravinne- ja levägramma tukee Itämeren tervehtymistä vähentämällä rehevöitymistä. Itämeripäivänä syötävien yli miljoonan Itämeren kalapuikon valmistamiseen käytetyn silakan mukana Itämerestä poistuu määrä fosforia, joka kasvattaisi jopa yli 62 000 kiloa levää.
Apetitin verkkosivuilla on konkreettinen levälaskuri, jonka avulla on helppo konkretisoida, mikä vaikutus arjen lähikalavalinnoilla on Suomen vesistöjen tilaan. Levälaskurin yksinkertaistettu ja karkea laskukaava kertoo, miten paljon lähikalojen kalastus vähentää vesistöjen fosforikuormaa ja siten ennaltaehkäisee levän syntyä.
Laskuriin syötetään kulutettu Apetit lähikalatuotteiden pakkausten lukumäärä ja laskuri kertoo, miten paljon tuotteiden sisältämän kalan mukana vesistöistä poistuu fosforia ja laskennallisesti myös levää. Kalat sisältävät tyypillisesti eri määriä fosforia. Lue lisää: apetit.fi/levalaskuri
Lisätietoja:
Apetit Oyj, Sanna Väisänen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 010 402 4041
Apetit on suomalainen elintarvikeyhtiö, jolla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Perustamme toimintamme ainutlaatuiseen ja kestävään arvoketjuun: luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Konsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 293 miljoonaa euroa.
Jaa
Facebook
Twitter
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni” - Maan kasvukunnosta huolehtiminen...
Apetitin sopimusviljelijä Tuomas Kausen tilan punajuuret ovat kesäkuun lopulla taimettuneet hyvin Kokemäenjoen varren peltolohkolla. Kahdella viereisellä lohkolla on tulevaisuuden punajuuripeltoja. Toiselle on kylvetty tänä vuonna monilajista heinien ja apilan seosta ja toisella vastaava kasvusto on jo kolmatta vuotta. Ensi vuonna punajuuret kasvavat kyseisellä lohkolla. Uudistava viljely parantaa maan rakennetta Punajuuren viljelykierto, eli väli kuinka usein kasvia voi viljellä samalla pellolla, on neljä vuotta. Kausen tilalla noudatetaan luonnollisesti tätä viljelykiertoa, mutta panostetaan lisäksi uudistavaan viljelyyn. Sen avulla pidetään huolta maan kasvukunnosta. ”Koen, että maasta ei voi vain ottaa, vaan sille pitää myös vastavuoroisesti antaa. Joku voi toki sanoa, että pellot eivät näin tuota mitään, mutta itse koen, että tämä mitä teemme on myös pitkän tähtäimen sijoitus tulevaisuuteen” viljelijä Tuomas Kause sanoo. Uudistava viljely myös parantaa maan rakennetta. ”On puhuttu peltojen eroosiosta ja sään ääri-ilmiöistä. Huomasin ainakin omilla pelloillamme, että eroosio on todellista. Tämä sai hakemaan ratkaisua asiaan”, Kause kuvailee, miten päätyi alun perin kokeilemaan uudistavaa viljelyä. Punajuuri on palkitseva viljelykasvi Kuluva kasvukausi on punajuurten osalta alkanut Kausen pelloilla mukavasti. Maassa on toistaiseksi riittänyt kosteutta ja lämpöäkin oli sopivasti itämisen kannalta. Taimettuminen lähti hyvin käyntiin ja pellolla näkyykin suorat terhakkaat taimirivistöt. ”Punajuuren viljelyssä palkitsevaa on nopea kasvaminen. Taimettuminen käy nopeasti ja kasvi on siten ilo silmälle. Se on myös viljelyvarma ja tuholaiset ja rikat ovat hallittavissa”, Kause kertoo. Kausen kokemuksen mukaan punajuuri on kasvina melko tautivapaa. Pääperiaatteena niin kasvitautien kuin tuholaistenkin torjunnan suhteen on se, että torjuntaa tehdään vain tarpeeseen. Rikkoja voi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi haraamalla. Punajuuren tavoitekoko on vähintään 50 mm läpimitaltaan ja mielellään suurempi. Haluttuun vihanneksen tavoitekokoon voidaan vaikuttaa siemenetäisyydellä. Oikea taimiväli saadaan aikaan pneumaattisella kylvökoneella, jossa siemenväli voidaan määritellä tarkkaan eikä esimerkiksi tuuli vaikuta kylvön lopputulokseen. Valmista punajuurisatoa on odotettavissa elo-syyskuun taitteessa, jolloin vihannekset kerätään naatista nostavalla laitteella. Tässä kohtaa onkin tärkeää, että naatti on hyvässä kunnossa, jotta nostaminen onnistuu. Kausen nimeämät punajuuren viljelyn haasteet koskevatkin juuri naatin kuntoa ja herkkyyttä kastelun kanssa. ”Kastelun kanssa pitää olla tarkkana. Jos punajuurelta loppuu vesi, naatti romahtaa ja sitä ei enää sen jälkeen saa elvytettyä kuten esim. syväjuurisempaa sokerijuurikasta”, Kause kertoo. Sopimusviljelyssä sadolle on varma ostaja ennakkoon sovittuun hintaan Kausen tilalla viljellään punajuurten lisäksi porkkanaa, palsternakkaa sekä viljoja. Tilalla on suoramyyntiä kuluttajille, mutta suuret vihannesmassat menevät Apetitille. Tila on Apetitin sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Jo Tuomas Kausen isoisä viljeli aikoinaan porkkanaa Apetitille. Kause kertoo, että sopimusviljelyssä hyvää on se, että hinnat ja määrät sovitaan ennakkoon ja sadolle on näin olemassa varma ostaja. ”Itse viljelyssä noudatetaan valtakunnallisten ohjeiden lisäksi Apetitin Vastuuviljely-menetelmän määrittelemiä ohjeita”, Kause sanoo. ”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni paitsi kotimaisen ruoan tuottamisena, myös hiilen hyvittämisenä, uudistavalla viljelyllä ja vastuullisella viljelykierrolla. Uudistavan viljelyn pelloilla pystyn hyvittämään esimerkiksi niitä hiilidioksidipäästöjä, joita tämän vuoden punajuurien viljelystä on syntynyt.”
Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattila...
Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä. Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen. Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.
Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...
Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022. ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.
