Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattilaisen kädenjälkeä

Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattilaisen kädenjälkeä

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä. 

Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa.

”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo.

Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi

Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille.

Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen.

Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä,

”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo.

”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää.

Pakasteesta pihviksi

Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan.

”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen

Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta.

Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin.

”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa.

Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit.

Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin

Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti.

”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen.

Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin.

”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.

Liittyvät artikkelit

Hävikki pienemmäksi vihannespakasteilla - hävikkikokin tärkein työväline on...

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike

Kotimainen rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen miedon maun

Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto uppopaistamiseen. Rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista. Öljyn kautta voi halutessaan myös lisätä makua lopputulokseen. Riippuen siitä, mitä on uppopaistamassa, rypsiöljyn voi ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten rosmariininoksien kanssa. Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle. Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras. Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä. Oikea öljyn lämpötila uppopaistamiseen on noin 180 astetta Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea. Älä laita liian montaa uppopaistettavaa tuotetta öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä tuotteet paistu tasaisesti. Liian kylmällä öljyllä paistaessa kypsennettävät tuotteet imevät itseensä liikaa öljyä, jonka vuoksi niistä tulee liian rasvaisia. Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin.

Vinkkejä ruokaöljytahrojen puhdistamiseen

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen. Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​ Näin poistat ruokaöljytahran: Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.