Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetilan toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä.

Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan. Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia.

Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä. Koetilalla tehdään lajike-, lannoitus- tai viljelytapakokeita mm. herneelle, lantulle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle.

Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys

Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin.

Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja.

Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet  

Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen.

Viljelyosaamisen kehityskeskus

Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää. 

Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.

Räpin koetila tekee hyvin yhteistyötä esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm. koetilapäivillä Apetitin noin 140:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa.

Esimerkkejä Räpillä viljellyistä kasveista:

  • Herne
  • Kikherne
  • Härkäpapu
  • Soijapapu
  • Porkkana
  • Lanttu
  • Nauris
  • Mukulaselleri
  • Pinaatti
  • Keltajuuri, raitajuuri, punajuuri
  • Kiinankaali, kukkakaali, lehtikaali, kurttukaali
  • Peruna
  • Rypsiuutteen vaikutus rikkakasveihin (avokesanto ja lanttupelto)
  • Sokerijuurikas sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselle

 

Juuret Lallin kartanon mailla

Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi.

Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.
 

Liittyvät artikkelit

Talvinen makumatka keittolautasella

Pakkasen paukkuessa ei mikään maistu paremmalta kuin höyryävän lämmin lautasellinen keittoa. Keräsimme tähän artikkeliin inspiroivia keittoreseptejä, joista löytyy kansainvälisiä makuja, mausteita ja kotimaisia raaka-aineita. Tutustu resepti-ideoihin ja kokeile maistuvia keittoja! Italialainen klassikko, minestronekeitto, sopii pakkasen kylmentämiin päiviin kuin kirsikka kakun päälle. Papuminestronessa herkullinen yhdistelmä kasviksia antaa lisämakua tomaattiselle liemelle. Viimeistele koko komeus tuoreella sitruunalla ja laadukkaasta parmesaanista vuolluilla lastuilla. Maissi-perunachowder on herkullinen keitto, joka luonnistuu kotikokilta alta aikayksikön. Yhdysvaltojen itärannikon klassikkokeittoa mukaileva resepti on täynnä lempeitä ja tuttuja makuja: makean maissin ja savuisen pekonin yhdistelmä kruunataan kermalla ja tuoreella timjamilla. Täyteläinen chowder onkin parhaimmillaan ulkoiluntäyteisen pakkaspäivän jälkeen tai vaikkapa lohturuokana. Mausteista ja maistuvaa Jos kaipaat piristystä harmaaseen talvipäivään, on meksikolainen linssikeitto varma valinta. Mausteinen sosekeitto lämmittää kehoa ja mieltä, ja täyteläinen keitto kruunataan pirskahtelevalla ja raikkaalla kasvislisukkeella. Vinkki: tuunaa annoksesta vegaaninen korvaamalla keiton viimeistelevä ranskankerma vegaanisella kaurafraichella. Unkarilaisesta lihapadasta inspiraationsa saanut kasvisgulassi on herkullisen paprikainen ja täyttävä kasvisvaihtoehto esimerkiksi talviseen viikonloppuun. Keitto valmistuu nopeasti, sillä pakastekasviksia hyödyntämällä pilkkomista vaativien kasvisten määrä pienenee. Tarjoile valmis gulassi ranskankermalla viimeisteltynä ja pyyhi lautaselle jäävä liemi talteen laadukkaalla vaalealla leivällä. Yksinkertaista ja suomalaista Tekeekö mielesi kuitenkin kotimaisia makuja? Kokeile silloin tätä nopeaa leipäjuustokeittoa, jonka yksinkertaiset raaka-aineet muodostavat yhdessä tasapainoisen ja maukkaan kokonaisuuden. Perinteisesti lakkahillosta makuparinsa saava leipäjuusto antaa tälle samettiselle sosekeitolle ryhtiä ja rakennetta.

Toivota vuosi 2021 tervetulleeksi herkutellen

Vuodenvaihteessa joulukinkku ja laatikot on syöty, ja mieli tekee jo jotain muuta. Nappaa tästä reseptivinkit vuodenvaihteeseen ja toivota vuosi 2021 tervetulleeksi hyvien makujen saattelemana. Uudenvuoden ylellisin ateria on ehdottomasti samettisen täyteläinen kukkakaali-mac n cheese, joka valmistuu vaivatta uunissa ja maistuu taatusti koko perheelle. Inspiroidu street foodista Kokeile Apetitin suosittuja Järvikalapuikkoja tacoissa tai mini hot dogeissa. Muista myös vegevaihtoehdot: vegaaninen kasvis-nachopelti maistuu taatusti sekaanillekin, ja kasvistacot saavat piristystä pirskahtelevasta herne-maissi-paprikasalsasta. Erilaiset naposteltavat herkut kuuluvat uudenvuoden kattaukseen. Apetitin kukkakaaliwingsit ovatkin näppärää sormiruokaa, joilla taittuu tarvittaessa isompikin nälkä. Kokeile esimerkiksi kukkakaaliwings tacoja, joissa maistuvat chili ja korianteri. Sormiruokaan kuuluu tietenkin myös hyvä dippi! Miltä kuulostaisi esimerkiksi täyteläinen maapähkinä- tai yllättävä turkinpippuridippi? Kukka- ja parsakaaliwingseille suunniteltu hummusplatter on myös aina varma valinta. Makea päätös vuodelle 2020 Heitä hyvästit kuluneelle vuodelle ja herkuttele herne-suolamanteli rocky roadilla. Täyteläinen tumma suklaa, suolaisen rouskuvat mantelit ja ilmavan pehmeät vaahtokarkit sopivat hyvin yhteen yllättävän, uuden makuparinsa kanssa. Kiitos kuluneesta vuodesta, ja onnea uudelle vuodelle 2021! -Apetit

Apetitin brändifilmi juhlistaa suomalaista alkutuotantoa

Herne on Sofia Setolalle tuttuakin tutumpi kasvi, sillä hän on vastavalmistunut agrologi, Apetitin hernekonsulentti ja herneen sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Työ herneenviljelyn parissa johti hänet esiintymään myös Apetitin kotimaista alkutuotantoa ja hernettä juhlistavassa brändifilmissä.  ”Herne on se minun juttuni, suosikkikasvini. Meillä on viljelty hernettä niin pitkään kuin muistan, ja lapsena oli mahtavaa seurata puintia ja maistella herneitä pellonlaidalla kotitilallamme Nakkilassa”, Sofia muistelee.  Kiinnostus hernettä kohtaan jatkui, kun Sofia tuli kesätöihin Apetitin Räpin koetilalle hernenäytteitä keräämään. Sieltä hän jatkoi töitä viljelyneuvonnan parissa hernekonsulenttina. Työssä pääsi tapaamaan viljelijöitä ja tutustumaan tiloihin.  ”Herne on mielenkiintoinen kasvi, sillä se on aina vähän erilainen vuodesta, viljelypaikasta ja lajikkeesta riippuen. Se tekeekin herneen parissa työskentelemisestä kiinnostavaa”, Sofia sanoo.  Kotitilalla tutuksi tullut herneenviljely on jatkunut aikuisenakin - Sofian ja hänen isänsä yhteinen sopimustila tuottaa muun muassa pakastehernettä. Samaisella tilalla kuvattiin myös keväisiä tunnelmia herneen kylvöstä Apetitin brändifilmiä varten.  ”Kuvaukset aloitettiin kylvöaikaan kotitilallamme. Ajelin meidän omalla traktorillamme pellolla, ja kuvausryhmä antoi aina välillä ohjeita suunnasta ja kuvakulmista. Näyttelemistä ei vaadittu, sillä tilanne oli aito.”  Ei ihan tavallinen työpäivä  Sofia on työskennellyt hernekonsulenttina Apetitin viljelytiimissä jo neljänä kesänä. Sieltä hänet myös löydettiin mukaan brändifilmin kuvauksiin. Ajatus videolla esiintymisestä tuntui aluksi jännittävältä.  ”Ei se ihan tavallinen työpäivä ollut. Alkuun jännitin itselleni uutta tilannetta ja ihmisiä. Koko tuotantotiimi oli kuitenkin mukava ja rento, ja sain hyvät ohjeet kameran edessä olemiseen. Jo ensimmäisen kuvauspäivän aikana jännitys katosi”, Sofia sanoo.  Kuvauksia tehtiin sopivina ajankohtina viljelykauden aikana, ja ne kestivät yhteensä kolme päivää. Sofia yllättyi siitä, miten paljon kuvauksissa kiinnitettiin huomiota yksityiskohtiin ja miten paljon toistoa tarvittiin, jotta kuvamateriaalia olisi varmasti riittävästi.  ”Ohje oli, että unohda kamera ja tee vain töitäsi niin kuin normaalistikin tekisit. Niin se sitten tapahtuikin, ja isäkin oli taustalla auttelemassa ja ajamassa traktoria”, Sofia sanoo.  Kuvauspäivät olivat pitkiä ja viimeisenä, herneenpuintiin keskittyvänä päivänä kuvaukset jatkuivat iltamyöhään.  Aamulla puolestaan noustiin aikaisin kuvaamaan auringonnousua ja kesäaamuista peltomaisemaa.  Mieleenpainuva ja merkityksellinen kokemus  Valmis brändifilmi on näkynyt syksyn aikana esimerkiksi televisiossa, suoratoistopalveluissa ja netissä. Sofia on itsekin ehtinyt törmätä siihen jo muutaman kerran.   ”Kyllähän se tuntuu oudolta katsoa itseään televisiossa. Näin jo kesällä alustavat videoklipit kuvaamastamme materiaalista, mutta valmiin kokonaisuuden näin vasta kun se julkaistiin”, hän kertoo.  Myös moni hänen läheisistään ja ystävistään on tunnistanut filmistä tutut kasvot. Kehuja on tullut tuntemattomiltakin ihmisiltä. ”Moni on laittanut viestiä, että nyt on tuttu tyttö telkkarissa. Joku oli myös kehunut filmiä ja sen musiikkia maakuntalehden tekstiviestipalstalla, mistä tuli minulle erityisen hyvä mieli. Toivottavasti brändifilmi on piristänyt monia näin poikkeusaikoina”, Sofia sanoo. Viljelyyn ja viljelijän ammattiin voi liittyä monia syvään juurtuneita mielikuvia. Sen vuoksi Sofia pitää tärkeänä, että filmin keskiöön on nostettu juuri nuori naisviljelijä.   ”Senkin takia videolla esiintyminen oli hieno kokemus. Oli ilo olla mukana tekemässä omaan alaan vahvasti liittyvää juttua, ja tuoda esille ehkä hieman uudenlaista viljelijäkuvaa. On hienoa, että filmi tekee viljelyä ja maataloutta näkyväksi”, hän summaa.  Katso Apetitin brändifilmi tästä: