Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetila – satakuntalaisen viljelyosaamisen pioneeri

Räpin koetilan toiminta alkoi vuonna 1954 Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilan muodossa ja on jatkunut keskeytyksettä aina tähän päivään saakka Lännen Tehtaiden ja Apetitin koetilana. Tänään se on ainoita yritysten ylläpitämiä koetiloja koko maassa edesauttaen satakuntalaisen viljelyosaamisen kehittymistä.

Räpin koetila on toiminut koko historiansa ajan uusien lajikkeiden ja viljelymenetelmien porttina Satakuntaan. Tutkittavat viljelymenetelmät, kasvilajikkeet ja tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Koetoiminta alkoi sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia.

Räpin tutkimustoiminta ennakoi avomaankasvisten viljelyn tulevaisuutta. Esimerkiksi kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitsemat lajikkeet ja viljelymenetelmät kokeillaan ennen käyttöönottoa Räpillä. Koetilalla tehdään lajike-, lannoitus- tai viljelytapakokeita mm. herneelle, lantulle, porkkanalle, pinaatille, mukulasellerille ja sokerijuurikkaalle.

Koetoiminnan painopisteenä kasvisten laatu ja viljelyn kestävyys

Viimeisen vuosikymmenen aikana Räpin tutkimus- ja koetoiminta on keskittynyt erityisesti kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevan viljelymenetelmän kehittämiseen. Viimeisimmät kehitetyt viljelymenetelmät perustuvat siihen, että kasvinsuojelutoimenpiteet toteutetaan vain tarvittaessa, rajatusti ja ensisijaisesti biologisin tai mekaanisin keinoin.

Tuholaisten torjunnassa voidaan esimerkiksi hyödyntää verkkopeitteitä tai tietoa tuholaisten elinkaarista sekä niiden luontaisista vihollisista. Peittävien, luonnollisesti hajoavien katteiden ja mekaanisen konekitkennän käytöllä voidaan puolestaan torjua rikkakasveja.

Apetit pakastekasvisten herkullisen maun taustalla osaavat viljelijät ja parhaat lajikkeet  

Räpin koetilalla testataan myös jatkuvasti uusia lajikkeita, kun haetaan maultaan ja rakenteeltaan parhaita, ravinteikkaita ja pakastukseen parhaiten sopivia lajikkeita Apetit-tuotteissa käytettäviksi. Apetitin tuotekehitys ohjaa osaltaan lajikevalintoja ja viljelytystä, ja esimerkiksi Apetit Kotimainen –tuotesarjan suosio tukee uusien lajikkeiden tuomista kotimaiseen viljelytykseen.

Viljelyosaamisen kehityskeskus

Räpin koetilalla tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kehitetään Apetit Vastuuviljely -menetelmää, jota kaikki Apetitin sopimusviljelijät ovat sitoutuneet noudattamaan. Vastuuviljely-menetelmän avulla pidetään huolta muun muassa kasvikohtaisista viljelyohjeista, laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Esimerkiksi kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan harkitusti tarpeen mukaan. Räpin koetilalla onkin iso rooli osana Apetitin Vastuuviljely-menetelmää. 

Räpin tilalla on ollut keskeinen merkitys suomalaisen IP-viljelytavan (Integrated Production) kehittämisessä ja se on ollut vuosina 2011-2013 Varjellen Viljelty –hankkeessa mukana päivittämässä uusia kasvikohtaisia viljelyohjeita vastaamaan kuluttajien odotuksia ja viranomaisten vaatimuksia.

Räpin koetila tekee hyvin yhteistyötä esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sekä satakuntalaisten viljelijöiden kanssa. Räpillä syntyvä uusi tietämys ja osaaminen siirtyy mm. koetilapäivillä Apetitin noin 140:n sopimusviljelijän käyttöön ja näin edesauttaa koko viljelyelinkeinon menestymistä Satakunnassa.

Esimerkkejä Räpillä viljellyistä kasveista:

  • Herne
  • Kikherne
  • Härkäpapu
  • Soijapapu
  • Porkkana
  • Lanttu
  • Nauris
  • Mukulaselleri
  • Pinaatti
  • Keltajuuri, raitajuuri, punajuuri
  • Kiinankaali, kukkakaali, lehtikaali, kurttukaali
  • Peruna
  • Rypsiuutteen vaikutus rikkakasveihin (avokesanto ja lanttupelto)
  • Sokerijuurikas sokerijuurikkaan tutkimuskeskukselle

 

Juuret Lallin kartanon mailla

Räpin koetilan historiankirjoitus alkaa vuodesta 1156, jolloin se oli osa Lallin kartanoa.  Vuonna 1812 Lallin kartanosta erotettiin Kepolan maakartano, joka yli 100 vuotta myöhemmin, vuonna 1917, jaettiin 3 osaan kun tilan pojat saivat kukin kolmasosan tilasta. Nuorin poika Albert jäi yhden osan isännäksi, ja tilan nimeksi tuli Räpi.

Sotavuosien jälkeen Räpin tilan isännäksi tuli perheen nuorin poika Jaakko Rauanheimo, joka piti tilaa vuoteen 1954 saakka. Vuonna 1954 hän myi tilan Säkylään 50-luvun alussa perustetun Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n koetilaksi.
 

Liittyvät artikkelit

Hyvinvointia rypsiöljystä

On pehmeää rasvaa ja kovaa rasvaa, näkyvää ravintorasvaa ja piilorasvaa. Elimistön aineenvaihdunta tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvoja ei pidä kokonaan välttää, mutta rasvanlaatuun tulee kiinnittää huomiota.​ Karkeasti ottaen rasvat voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan paitsi energiantarpeen tyydyttämiseen myös normaaleihin elintoimintoihin. Rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kasvussa ja kehityksessä, ihon, hermoston ja silmien toiminnassa sekä elimistön toimintojen säätelyssä. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin ja imeytymisen turvaamiseksi. ​ Kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ei tarvita ruokavaliossa, sillä elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse. ​ Varmista päivittäinen rasvan tarve pehmeillä rasvoilla, joita saat tietyistä öljyistä, kalasta, avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. ​ Tärkeitä rasvahappoja pehmeistä rasvoista ​Elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä omega-3- tai omega-6-rasva-happoja, joten niiden saannista pitää huolehtia joka päivä. Tarvittavan päivittäisen määrän näitä välttämättömiä rasvahappoja saat jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä.​ Omega-6 vaikuttaa ihon kosteuden säätelyyn. Omega-6:sta muodostuu elimistössä arakidonihappoa, joka on solukalvojen tärkeä ainesosa.​ Omega-3:n aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä tehtävä hermoston kehityksessä ja toiminnassa.​ Välttämättömät rasvahapot toimivat elimistössä myös ns. eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat mm. verenpaineen, hermoston toiminnan, tulehdusreaktioiden, ruumiin lämpötilan ja vastustuskyvyn säätelyyn.​   Artikkelin ravitsemus- ja lääketieteelliset tiedot on tarkistettu laillistetun ravitsemusterapeutin toimesta.

Ruokaöljyn ja pakkausten kierrättäminen

Ruokaöljy Kiinteän tai hyytyneen rasvan tai pienen määrän ruokaöljyä voit lajitella esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos öljyä on isompi määrä tai mikäli sinulla ei ole käytössäsi kompostoria tai biojäteastiaa, pakkaa öljy tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja lajittele se polttokelpoisen jätteen astiaan. Ruokaöljyä ei saa kaataa viemäriin. Biojätteeseen tai kotikompostiin kiinteä tai hyytynyt rasva, sekä pienet määrät nestemäistä rasvaa paperiin imeytettynä. pyyhkäise talouspaperilla rasvan jäämät paistinpannulta ja laita paperi biojätteeseen. pakkaa biojäte maatuvaan kääreeseen, kuten sanomalehteen tai biohajoavaan pussiin ennen biojäteastiaan laittoa. Näin biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät. Kotikompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Sekajätteeseen ruokaöljyt ja muu nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa pakkauksessa - esim. muovipullossa, -rasiassa tai kiinniteipatussa maitotölkissä. Ei viemäriin! Ammattikeittiöissä tms. säännöllisesti syntyvät ja suuret määrät puhdasta ruokaöljyä voi toimittaa hyötykäyttöön. Pakkaus Muovipakkaus Elintarvikkeiden tyhjät pakkaukset, joiden materiaali on (suurimmaksi osaksi) muovia kuuluvat muovipakkauskeräykseen. PVC-muovipakkaukset (tunnus 03) kuuluvat sekajätteeseen. Tyhjennä pakkaukset, tarvittaessa puhdista ja anna kuivahtaa. Irrota korkit ja kannet ja laita ne keräysastiaan erikseen. Apetit Rypsiöljyt on pakattu kierrätettävään PET-muovipulloon. Lasipakkaus Poista korkit ja kannet sekä muut helposti irrotettavat osat. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset pakkaukset kevyesti tarvittaessa.

Vinkkejä ruokaöljytahrojen puhdistamiseen

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen. Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​ Näin poistat ruokaöljytahran: Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.