Vinkkejä ruokaöljytahrojen puhdistamiseen

Vinkkejä ruokaöljytahrojen puhdistamiseen

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen.

Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​

Näin poistat ruokaöljytahran:

  • Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella.
  • Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.

Liittyvät artikkelit

Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Hävikki pienemmäksi vihannespakasteilla - hävikkikokin tärkein työväline on...

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike

Hyvinvointia rypsiöljystä

On pehmeää rasvaa ja kovaa rasvaa, näkyvää ravintorasvaa ja piilorasvaa. Elimistön aineenvaihdunta tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvoja ei pidä kokonaan välttää, mutta rasvanlaatuun tulee kiinnittää huomiota.​ Karkeasti ottaen rasvat voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan paitsi energiantarpeen tyydyttämiseen myös normaaleihin elintoimintoihin. Rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kasvussa ja kehityksessä, ihon, hermoston ja silmien toiminnassa sekä elimistön toimintojen säätelyssä. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin ja imeytymisen turvaamiseksi. ​ Kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ei tarvita ruokavaliossa, sillä elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse. ​ Varmista päivittäinen rasvan tarve pehmeillä rasvoilla, joita saat tietyistä öljyistä, kalasta, avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. ​ Tärkeitä rasvahappoja pehmeistä rasvoista ​Elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä omega-3- tai omega-6-rasva-happoja, joten niiden saannista pitää huolehtia joka päivä. Tarvittavan päivittäisen määrän näitä välttämättömiä rasvahappoja saat jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä.​ Omega-6 vaikuttaa ihon kosteuden säätelyyn. Omega-6:sta muodostuu elimistössä arakidonihappoa, joka on solukalvojen tärkeä ainesosa.​ Omega-3:n aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä tehtävä hermoston kehityksessä ja toiminnassa.​ Välttämättömät rasvahapot toimivat elimistössä myös ns. eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat mm. verenpaineen, hermoston toiminnan, tulehdusreaktioiden, ruumiin lämpötilan ja vastustuskyvyn säätelyyn.​   Artikkelin ravitsemus- ja lääketieteelliset tiedot on tarkistettu laillistetun ravitsemusterapeutin toimesta.