Silakkachat

Itämeripäivän Twitter-chatissa keskusteltiin vilkkaasti Itämerestä ja kestävistä ruokavalinnoista – lue keskustelun parhaat palat

Apetit osallistui kansalliseen Itämeripäivään järjestämällä torstaina 26.8. klo 11–12 Twitter-chatin kotimaisesta kalasta ja Itämerestä. Apetit isännöi keskustelua @Apetit_oyj-tililtä. Keskustelua käytiin #silakkachat-aihetunnisteen alla.

Keskusteluun osallistui laaja joukko Itämereen tai kestäviin ruokavalintoihin erikoistuneita tutkijoita, järjestöjä ja asiantuntijatahoja. Muun muassa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola, Satokausikalenterin Samuli Karjula, Luken Petri Suuronen, kansanedustaja Jari Myllykoski ja tietokirjailija Mari Koistinen osallistuivat chattiin. Lisäksi Pidä Saaristo Siistinä, Baltic Sea Action Group, Vastuullisuusuutiset ja Pro Kala ry olivat mukana keskustelemassa.

Rehevöityminen on yksi Itämeren suurimmista haasteista. Ylimääräiset ravinteet merivedessä kiihdyttävät rehevöitymistä, mikä näkyy muun muassa levien kasvuna. Jokainen voi vaikuttaa rehevöitymiseen valitsemalla lautaselle Itämerestä kestävästi kalastettua kalaa. Esimerkiksi silakan mukana Itämerestä poistuu fosforia, mikä ehkäisee levän kasvua ja siten myös rehevöitymistä. Arjen kestävillä kalavalinnoilla on siis merkittävä vaikutus kotimeremme tilaan.

Chat keräsi noin 134 tviittiä ja tavoitti yli 70 000 Twitterin käyttäjää ensimmäisen chat-tunnin aikana. Lisäksi #silakkachat nousi päivän suosituimpien aihetunnisteiden joukkoon Suomen Twitterissä. Löydät koko chatin Twitteristä aihetunnisteilla #silakkachat.

Ensimmäiseksi osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he syövät kotimaisia lähikaloja kuten silakkaa tai särkeä.

Moni vastaajista kertoi pitävänsä kotimaista kalaa herkullisena, terveellisenä ja ympäristöystävällisenä ruokana. Valtaosa osallistujista kokee kalan käsittelyn kuitenkin hankalaksi ja haluaa siksi ostaa kalan valmiina tuotteina.

Pro Kala ry:n teettämän tutkimuksen mukaan 75 % suomalaisista haluaisi syödä enemmän kalaa. Kalan syönnin kasvu Suomessa perustuu pääosin tuontikalaan. Chatin osallistujat pohtivat, miten kotimaisen kalan osuutta lautasilla saisi kasvatettua.

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että kalan täytyy näyttäytyä kuluttajalle helppona, tuoreena ja edullisena valintana. Etenkin lapsiperheissä helpot kalapullat, -pihvit ja -pallot tekevät kauppansa. Osa vastaajista toivoi, että kotimaista kalaa tarjottaisiin enemmän myös joukkoruokailussa esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja päiväkodeissa.

Seuraavaksi vastaajat pohtivat, miten vastuullisuus vaikuttaa arjen ruokavalintoihin.

Moni vastaajista pyrkii huomioimaan ruoan ilmastovaikutukset ja suosimaan kotimaista ostopäätöksiä tehdessään. Jotkut vastaajista kertoivat kiinnittävänsä huomiota ruoan ympäristövaikutuksista kertoviin pakkausmerkintöihin. Osa vastaajista kertoi korvaavansa punaisen lihan kotimaisella kalalla, sillä katsoo sen olevan ekologisempi valinta.

Seuraavaksi keskusteltiin Itämerestä. Vastaajilta kysyttiin, miten ruokavalinnoilla voi vaikuttaa Itämeren tilaan.

Vastaajat tiesivät, että Itämeren ravinnekuormaan voi vaikuttaa syömällä Itämerestä pyydettyä kalaa. Kestäviä kalakantoja kalastamalla voidaan vähentää fosforin ja typen määrää, jolloin hillitään myös levän kasvua.

Viides kysymys herätteli keskustelua konkreettisista teoista. Millaiset yhteiskunnalliset teot auttaisivat kohentamaan Itämeren tilaa?

Vastaajat korostivat rehevöitymisen hillitsemistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Maa- ja metsätalouden ravinnekiertoa tulee hallita ja kasvisruokaa suosia koko yhteiskunnan tasolla, kuten kouluruokailussa. 

Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan konkreettisista teoista, joita jokainen voi Itämeren hyväksi tehdä. 

Osa vastaajista sanoi, että Itämerestä pidetään huolta kalastamalla kestävästi Itämeren kaloja. Kestävä kalastus tarkoittaa, että mereen jätetään tarpeeksi kalaa ja että merielinympäristöjä ja toisia lajeja kunnioitetaan.

Chatissa mukana olivat

• Ravitsemustieteen päivystävä dosentti Maijaliisa Erkkola, Helsingin Yliopisto, @Maikkie1
• Pidä Saaristo Siistinä, @roskaroope, twiittaamassa yhdistyksen projektipäällikkö Atte Lindqvist
• Vastuullisuusuutiset, @Vastuullisuus,  twiittaamassa toimittaja Tuula Pohjola
• Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja, @SKankaanrinta
• Yrittäjä Samuli Karjula, Satokausikalenteri, @SamuliKarjula
• Asiantuntija Petri Suuronen, Luonnonvarakeskus, @psuurone
• Kansanedustaja Jari Myllykoski, Vasemmistoliitto, @JariMyllykoski
• Tietokirjailija Mari Koistinen, @marikoo
• Viestintä- ja markkinointipäällikkö Johanna Vepsä, MSC Suomi, @Johanna_MS_81
• Pro Kala ry, @ProKala
• Tutkija Jani Lukkarinen, Suomen Ympäristökeskus SYKE, @jani_lukkarinen