Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti.
”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola.
Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta.
”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki.
Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa.
Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen.
”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki.
Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi.
Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä.
”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki.
Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa.
”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.”
Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista.
”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.”
Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa.
”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo.
Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera).
Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilan seinällä on taideteos, jossa komeilevat Suomen presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Ensimmäinen osa valmistui jo vuonna 1998. Teos ja siinä esitetyt presidentit kertovat pakastepizzatehtaan pitkästä historiasta. Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilassa leijailee pizzan tuoksu. Taukotilaan kulkiessa näkee ensimmäiseksi tuotetestaukseen käytettävät isokokoiset pizzauunit. Taukotilan seinältä erottuvat tunnetusta taideteoksesta muistuttavat taistelevat metsot. Osan taukotilaa on vallannut taiteilija Kimmo Takarautio, joka viimeistelee elokuussa 2024 presidentti Alexander Stubbia esittävää maalausta. Tasavallan presidenttiä esittävä kuva on osa isompaa taideteosta, jossa komeilevat presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Presidentti Stubb on taideteoksessa saanut käteensä pizzalapion. ”Vuonna 1998 valmistuneessa ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta pizzat jäivät puuttumaan. Nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun presidentti Stubb on sen maalauksessa paistanut”, taiteilija Takarautio sanoo. Teos ja siinä esitetyt presidentit täyttävät yhden taukotilan seinistä. Muilta seiniltä löytyy kuusi Takaraution luontoaiheista maalausta sekä muita maalattuja yksityiskohtia. Poikkeuksellisen taideteoksesta tekee se, että alun perin Pudasjärveltä kotoisin oleva Takarautio on maalannut teosta peräti 26 vuotta. Pizzatehtaan juuret ulottuvat Kekkosen kaudelle Pakastepizzatehtaan taukotilan maalaus valmistui ensimmäisen kerran vuonna 1998. Tuolloin tehdasta uudistettiin ja Apetitin edeltäjän, Lännen Tehtaiden, silloinen johtaja otti yhteyttä Takarautioon ja pyysi häneltä suunnitelmaa maalauksesta uuteen taukotilaan. ”Tavoitteena oli saada tilan ilmeestä mahdollisimman leppoisa. Toiveena oli, että kuvassa voisi olla Kekkonen, kun tehtaan ja sitä edeltäneen rieskaleipomon juuret ulottuivat Kekkosen presidenttikaudelle”, Takarautio kuvaa maalauksen historiaa. Teokseen päätyivät lopulta kaikki siihen mennessä yrityksen aikana toimineet presidentit: Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Teosta on täydennetty aina uuden presidentin aloittaessa ja Takarautio toivoo, että perinne jatkuu tulevaisuudessakin. ”Ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun Stubb on sen maalauksessa paistanut”, Takarautio sanoo. Takarautio kertoo, että hän pyrkii saamaan maalauksiinsa aina pientä hauskuutta mukaan. ”Uskon, että presidentti Stubbin kohdalla hymyilyttää jo pelkästään hänen iloinen hymynsä sekä kuvassa mukana oleva pizza. Näiden lisäksi maalasin hänelle kravattiin kaksi kissaa, sillä olen ymmärtänyt, että hänellä on ollut kissoja”, Takarautio kertoo. Muotokuvat on maalattu sisustusmaaleilla Maalaus on toteutettu sisustusmaaleilla ja pensselillä. Viimeistelyt on tehty kynäruiskulla ja lopputulos suojalakattu. Maalauksen eri sävyt Takarautio on sekoittanut pääväreistä eli sinisestä, punaisesta ja keltaisestä sekä valkoisesta. Öljyväreihin verrattuna sisustusmaalit kuivuvat nopeammin, joten pitää tietää miten päävärit käyttäytyvät ja kuinka ne sekoitetaan. Vaikka Takarautio on maalannut myös muotokuvia öljyväreillä, hän on keskittynyt pääasiassa suurempiin monumentteihin. Takaraution käsialaa ovat esimerkiksi Äkäslompolon Poro ja Vihdin PuuhaParkin keijumetsä. Pizzatehtaan väki pääsi vapaasti käyttämään taukotilaa maalaamisen aikana ja samalla seuraamaan teoksen etenemistä. Takarautiota ei yleisön edessä maalaaminen haitannut ja uusin lisäys valmistui ripeästi: työ vei viimeistelyineen kolme päivää. ”Tunnistin tehtaalla jo ensimmäisellä maalauskerralla työskennelleitä henkilöitä. Lisäksi tuli uusia tuttavuuksia. Täällä on mukava ilmapiiri ja helppo jutella kaikkien kanssa”, Takarautio sanoo. Maalaustyön ohessa syötiin luonnollisesti pakastepizzaa. ”Kyllä näitä Pudasjärven pakastepizzoja tulee syötyä kotonakin. Erityisesti Opera Special on oma suosikki. Senhän presidentti Stubbkin on maalauksessa paistanut”, Takarautio kertoo.
Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli vertailukautta parempi. Molemmat liiketoiminnot ovat parantaneet liiketulostaan. Pidämme edelleen tulosohjeistuksen, jonka mukaan konsernin liikevoiton arvioidaan olevan vertailukauden tasolla. Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät, mutta sadonkorjuuseen liittyvien riskien mahdollinen realisoituminen nähdään vasta syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on laskenut pääasiassa öljykasvituotteiden vertailukautta matalampien markkinahintojen takia. Apetitin liiketulos vuoden toisella neljänneksellä jäi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa toisen vuosineljänneksen liiketulos laski selvästi vertailukauden vahvasta tuloksesta. Tulosta heikensi vertailukausien välinen myyntivolyymien vaihtelu. Ruokaratkaisuissa liiketulos oli viime vuoden tasolla. Konsernin liikevaihto toisella neljänneksellä laski vertailukaudesta. Lasku johtui pääasiassa öljykasvien markkinahintojen laskusta vertailukauteen nähden, myös myyntivolyymit laskivat. Myyntivolyymien laskussa oli normaalia vertailukausien välistä vaihtelua, eikä vuoden tuotanto- ja myyntimäärissä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Ruokaratkaisuissa liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Myyntivolyymit laskivat vertailukaudesta. Volyymien laskuun vaikuttivat vertailukaudella eri ajankohtana toteutuneet pakasteherneen myynnit viennissä. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt etenevät. Kiinteistöön liittyvät rakennusvaiheen työt ovat viimeistelyvaiheessa ja laiteasennukset alkaneet. Noin 4,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan olevan valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti toisen vuosipuoliskon aikana. Kotimaisten avomaankasvisten satokausi on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kuuma ja kuiva kevät haastoi pinaatin ja ensimmäisenä kylvettyjen herneiden kasvua, mutta pääosin satonäkymät ovat ennakoidun mukaiset. Myös juureksien satonäkymät ovat ennen korjuukautta hyvät. Kasvatimme kuluvalle satokaudelle pakasteherneen viljelypinta-alaa 1 800 hehtaariin. Kotimainen pakasteherne on strategiassamme keskeisessä asemassa. Herneen viljelyn lisäämisellä haluamme vastata viennin kasvavaan kysyntään. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat viime vuodesta. Satokauden alkua rasitti kuivuus, joka aiheutti epätasaista taimettumista ja tuholaispainetta. Juhannuksen jälkeen sää on ollut öljykasveille suosiollisempi, ja Suomen satonäkymä on näkemyksemme mukaan keskimääräinen. Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä kasviöljypuristamollamme. Kotimaisuus on merkittävä erottautumistekijä kasviöljyissä. Työ kotimaisen viljelykehityksen parissa on jatkunut sekä Räpin koetilalla että RypsiRapsi-foorumin toteuttamilla viljelykokeilla. RypsiRapsi-foorumin koetoiminnan keskiössä kuluvalla satokaudella ovat kaista- ja ruutukokeina toteutettavat lajikekokeet. Huhtikuussa käynnistyi monivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolla pyritään lisäämään rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta ja -määrää Suomessa. Hanke on konkreettinen osoitus halusta kasvattaa kotimaisten öljykasvien viljelyä. Räpin koetilalla on keskitytty erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimukseen. Kokeilla halutaan löytää lajikkeet, jotka kestävät Suomen muuttuvat viljelyolosuhteet. Viime vuosina olemme nähneet entistä suurempia vaihteluita olosuhteissa rankkasateista kuumuuteen ja kuivuuteen. Kasvava tauti- ja tuholaispaine huomioidaan myös lajikekokeissa. Räpillä tehdään esimerkiksi porkkanan ja lantun lajikekokeita, ja tavoitteena on löytää uusia lajikkeita sopimusviljelijöiden käyttöön. Jatkamme työtä strategian mukaisilla painopistealueilla. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainissa työ on keskittynyt kaupallisen mittakaavan tuotantoprosessin kehittämiseen. Herneproteiinihankkeessa on jatkettu pienen mittakaavan testauksia herneproteiinin tuottamiseksi kotimaisesta raaka-aineesta. Molemmilla hankkeilla lisäämme mahdollisuuksia kotimaisen raaka-aineen jalostusarvon nostoon. Tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisen tuotannon käyttöönottovaiheen on määrä tapahtua toisen vuosipuoliskon aikana. Osa Apetitin toiminnoista on ottanut uuden ERP-järjestelmän käyttöön jo viime vuoden lopulla. Elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut ja se kääntyi kesäkuussa negatiiviseksi. Tuoteryhmien välillä on edelleen isoja eroja, eikä kuluttajakäyttäytymisessä ole havaittu merkittävää muutosta. Edullisuus on edelleen tärkeä kriteeri ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima sopii vallitsevaan tilanteeseen hyvin. Toimme kesällä kauppoihin uusia kasviöljyjä. Apetitin Neito-tuoteperheeseen kuuluvat Salaattiöljy sekä Pizza- ja pastaöljy ovat laadukkaita uutuuksia, jotka sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja maustamiseen. Uutuustuotteiden lanseeraukset jatkuvat vielä kuluvan vuoden aikana.”
Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetitin liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta, erityisesti Öljykasvituotteet paransi tulostaan. Ruokaratkaisujenkin liikevoitto nousi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa kansainväliset puristusmarginaalit ovat säilyneet hyvällä tasolla. Ruokaratkaisuissa toiminnan tehokkuus on vaikuttanut positiivisesti tulokseen. Konsernin liikevaihto laski odotetusti vertailukaudesta. Liikevaihdon lasku johtui öljykasvituotteiden vertailukautta selkeästi matalammista markkinahinnoista. Ruokaratkaisuissa liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta ja myyntivolyymit olivat lähes vertailukauden tasolla. Tuloskehityksessä näkyvän laadukkaan päivittäisen tekemisen lisäksi etenemme strategiamme mukaisissa painopistealueissa. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainin kaupallistamisen edistämisen lisäksi hanke kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi on jatkunut. Herneproteiinihankkeessa on aloitettu pienen mittakaavan testaukset, joissa on käytetty raaka-aineena kotimaista hernettä. Hankkeita yhdistää Apetitin vahva sitoutuminen kotimaiseen alkutuotantoon ja raaka-aineeseen sekä tavoite nostaa jalostusastetta ja kehittää lisäarvotuotteita. Kasvatamme merkittävästi tulevalla satokaudella avomaankasvisten sopimusviljelyalaa. Erityisesti herneen, perunan ja porkkanan viljelyalat kasvavat. Tavoittelemme satokaudelta yhteensä yli 35 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia sopimusviljelijöidemme pelloilta. Olemme viime vuosien aikana investoineet Säkylän pakastetehtaan satokausituotannon tehostamiseen esimerkiksi uusimalla pakasteherneen vastaanottopään. Tulevalla satokaudella otamme käyttöön myös uuden hernepuimurin. Koetoiminta Räpin tilalla jatkuu erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimuksen parissa. Räpillä tehdään lajikekokeita alkavalla satokaudella esimerkiksi porkkanalla, lantulla ja kevätrapsilla. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalan odotetaan nousevan VYR:n* 2024 kylvöalakyselyssä. Kyselyn mukaan kevätrypsin viljelypinta-alan odotetaan kasvavan 38 prosenttia ja kevätrapsin 16 prosenttia. Kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan sekä satotasojen kasvattaminen on Apetitille merkittävä asia. Haluamme turvata kotimaisen raaka-aineen saannin ja käyttää mahdollisimman paljon kotimaista rypsiä ja rapsia. Toimimmekin kotimaisen öljykasvikentän kanssa yhteistyössä alan kehittämiseksi vuonna 2023 perustetun RypsiRapsi-foorumin kautta. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt ovat edenneet aikataulussa. Arvion mukaan uuden linjaston odotetaan olevan käytössä vuoden 2024 toisella puoliskolla. Noin 4,5 miljoonan euron arvoisen investoinnin myötä otamme toimitusketjun omiin käsiimme. Esimerkiksi logistiikan tarve vähenee huomattavasti uuden pullotuslinjan myötä. Strategisesti merkittävä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Viime vuoden lopulla toteutunut ensimmäinen käyttöönottovaihe onnistui hyvin. Parhaillaan valmistelemme käyttöönottovaihetta tuotannon osalta. Olemme aloittaneet kartoituksen koko Apetitin arvoketjuun kohdistuvien ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden asettamiseksi. Apetitin arvoketjussa suurimmat päästölähteet syntyvät alkutuotannosta sekä pakkauksiin ja logistiikkaan liittyvistä päästöistä. Osana Apetitin valmistautumista kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaateisiin olemme tehneet kaksoisolennaisuusanalyysin. Tulosten pohjalta kehitämme kestävyystietojemme hallintaa ja raportointia. Lanseerasimme keväällä uusia tuotteita useisiin eri tuoteryhmiin. Kevään uutuuksien joukossa toimme kauppoihin uusia vaihtoehtoja Superior-pakastepizzaperheeseen, uudet kukkakaaliwings-maut sekä vallitsevaan kulutustilanteeseen erinomaisesti sopivat edulliset lohipyörykät ja monikäyttöisen tomaattipohjaisen pakastekasvissekoituksen. Tuomme kevään aikana kauppoihin myös uusia maustettuja kasviöljyjä. Panostukset tuotekehitykseen ja uutuuksien lanseerauksiin ovat tärkeässä roolissa Apetitin markkina-aseman edelleen vahvistamisessa.” *Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kylvöalakysely 2/2024