Ratkaisu Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallintaan – hajut poistava katalyyttinen poltin käyttöön kesällä 2023

Ratkaisu Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallintaan – hajut poistava katalyyttinen poltin käyttöön kesällä 2023

Tiedote, 5.1.2023, klo 14.00

Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla on testattu vuoden 2022 aikana eri ratkaisuja puristamon ympäristössä havaittujen hajuhaittojen poistamiseksi. Testien perusteella kasviöljypuristamolle on päätetty hankkia katalyyttinen poltin.

Kenttämittausten tulokset, aistinvaraiset havainnot ja hajupitoisuusmittauksien tulokset osoittavat, että hajun poistuminen katalyyttisellä poltolla on erittäin tehokasta. Myös puristamon lähialueelta tulleet palautteet on huomioitu hajukaasujen hallinnan parantamiseen tähtäävän prosessin aikana.

Kantvikin kasviöljypuristamolla testattiin useita eri menetelmiä hajujen hallintaan: eri otsonointilaitteistojen ja erilaisten biosuodattamiin perustuvien ratkaisujen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivottuja. Ratkaisuksi valitun katalyyttisen polttimen teho sekä toimintavarmuus ovat olleet parempia kuin muissa testatuissa ratkaisuissa, joissa tuloksiin ovat vaikuttaneet esimerkiksi sääolot.

Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023. Laitteisto toimitetaan Kantvikin kasviöljypuristamolle maalis-huhtikuun aikana. Poltin asennetaan osaksi puristamon prosessia touko-kesäkuun aikana, jolloin käyttöönotto alustavan aikataulun mukaisesti tapahtuisi koeajojen päätteeksi kesäkuussa 2023.

Apetit on sopinut asiasta puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa.

Taustaa – mitä hajukaasujen käsittelyssä tapahtuu?

Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolle investoitava katalyyttinen poltin on hajukaasujen jälkikäsittelyvaihe. Ennen polttimeen päätymistä hajukaasut käsitellään hajukaasupesurilla.

Hajukaasupesuri otettiin käyttöön joulukuussa 2020 Kantvikin kasviöljypuristamon uuden energiaratkaisun käyttöönoton yhteydessä, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin. Uuden energiaratkaisun myötä hajukaasujen polttaminen aiemman toimintatavan mukaisesti ei ollut enää mahdollista.

Hajukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä sen käyttöönoton jälkeen, ja se on poistanut hajukaasujen rikkiyhdisteet suunnitellusti. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti.

Hajukaasupesuri on poistanut haisevat rikkiyhdisteet tehokkaasti, eivätkä hajuhaittojen tavoitearvot ole ylittyneet. Asukaspalautteen jälkeen tehdyissä testeissä on kuitenkin havaittu, että hajukaasuihin jää pieniä määriä matalan hajukynnyksen yhdisteitä. Kyseiset yhdisteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähialueelle ja ongelmaan on etsitty ratkaisua siitä asti, kun asukaspalautetta alkoi tulla.

Apetit on tehnyt hajuhaitoista omavalvontaa elokuusta 2021 alkaen sekä ottanut tulleet asukaspalautteet huomioon ratkaisun etsimisessä. Selvitys hajukaasujen käsittelyn tehostamiseksi aloitettiin loppuvuodesta 2021, testit eri käsittelytavoista aloitettiin tammikuussa 2022.

 

Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa:

Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai 

Liittyvät artikkelit

En lösning för att hantera luktolägenheterna från oljepresseriet i Kantvik ...

Meddelande, 5.1.2023, kl. 14.00 Apetits oljepresseri i Kantvik har under 2022 testat olika lösningar för att avlägsna de luktolägenheter som observerats i presseriets miljö. Baserat på testerna har det fattats ett beslut att skaffa en katalytisk brännare till oljepresseriet. Resultat från fältmätningar, sensoriska observationer och resultat från luktkoncentrationsmätningar visar att avlägsnandet av lukten genom katalytisk förbränning är synnerligen effektivt. Även responsen som kommit från presseriets närområde har beaktats under processen som haft som syfte att förbättra hanteringen av luktgaser. Vid Kantviks oljepresseri testades flera olika metoder för att hantera lukterna: lösningar som baserades på olika typer av ozoneringsutrustning och biofilter gav emellertid inte de önskade resultaten. Effekten och driftsäkerheten för den katalytiska brännare som valdes som lösning har varit bättre än i de andra testade lösningarna, där till exempel väderförhållanden har haft en inverkan på resultaten. Brännaren tas i bruk under sommaren 2023. Utrustningen levereras till Kantviks oljepresseri under mars–april. Brännaren installeras som en del av presseriets process under maj–juni och det betyder att ibruktagandet, enligt det preliminära tidsschemat, skulle ske vid slutet av provkörningarna i juni 2023. Apetit har i ärendet kommit överens med NMT-central i Nyland, som är den myndighet som övervakar miljötillståndet för presseriet, och samarbetar med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljöhälsa. Bakgrund – vad händer under behandlingen av luktgaser? Den katalytiska brännare som installeras i Apetits oljepresseri i Kantvik är en efterbehandlingsfas för luktgaser. Före luktgaserna förs till brännaren behandlas de med en gasrenare. Gasrenaren togs i drift i december 2020 i samband med ibruktagandet av den nya energilösningen för Kantviks oljepresseri, där man i huvudsak slopade användningen av fossila bränslen och övergick till användning av förnybara energikällor. I och med den nya energilösningen var det inte längre möjligt att bränna luktgaserna i enlighet med det tidigare tillvägagångssättet. Gasrenaren har fungerat felfritt sedan den togs i drift och den har avlägsnat luktgasernas svavelföreningar som planerat. Gasrenarens mätdon kalibreras regelbundet och renarens drift övervakas i realtid. Gasrenaren har avlägsnat de luktande svavelföreningarna på ett effektivt sätt och målvärdena för luktolägenheter har inte överskridits. I tester som har genomförts efter invånarresponsen har man ändå observerat att luktgaserna fortfarande innehåller små mängder av föreningar med låg luktgräns. Föreningarna i fråga har orsakat luktolägenheter i närområdet och man har sökt efter en lösning från och med tillfället då invånarresponsen började komma. Apetit har utfört egenkontroll av luktolägenheter sen augusti 2021 och har tagit inkommen invånarrespons i beaktande i utvecklingen av en lösning. En utredning om att göra behandlingen av luktgaser mer effektiv påbörjades i slutet av 2021 och tester av olika behandlingsmetoder i januari 2022.

Apetit Kotimainen Itämeren Kalapihvi voitti Iltalehden Kultainen Pippuri -k...

Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on voittanut Iltalehden Kultainen Pippuri -elintarvikekilpailun Arjen helpottaja -sarjassa! Sarjan voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä. Itämeren kalapihvi on uusin lisä Apetitin lähikalatuotteisiin. Kilpailu oli avoin kaikille elintarvikevalmistajille, ja ne ovat itse ilmoittaneet vuonna 2022 lanseerattuja tuotteitaan mukaan. Finalistit kuhunkin sarjaan valitsi asiantuntijaraati. Raatiin kuuluivat Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, keittiömestarit Hans Välimäki ja Pekka Terävä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja Iltalehden ruokatoimittaja Eeva Paljakka. ”Itämeren kalapihvin, kuten aikaisemmin markkinoille tuodun kalapuikonkin, pääraaka-aineena on Itämerestä Suomen aluevesiltä pyydetty MSC-sertifioitu silakka. Pihveissä on luonnollinen mieto ja raikas kalan maku, joka sopii koko perheelle. Gluteeniton, laktoositon ja Sydänmerkillä varustettu Itämeren kalapihvi sopii moniin ruokavalioihin ja maistuu niin perunamuusin kanssa kuin burgerinkin välissä”, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhemiina Ritala Apetitilta kertoo. Kestäviä ruokavalintoja lähikalasta Apetitilla on pitkään tehty työtä kotimaisen lähikalan käytön lisäämiseksi. Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on tuoteperheen viimeisin uutuus. Itämeren silakasta valmistettava pihvi lanseerattiin kuluttajille lokakuussa 2022. ”Lähikalojen tuotteistaminen sai alkunsa halusta hyödyntää hoitokalastuksen saalis. Ensimmäinen lähikalatuotteemme oli kotimaisista särkikaloista valmistettu Kotimainen Järvikalapihvi, joka lanseerattiin ammattikeittiöiden käyttöön vuonna 2016. Vähittäiskauppoihin Järvikalapihvi saatiin vuonna 2018”, kertoo Apetitin tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere. Apetitin ensimmäinen Itämeren silakasta valmistettu kalatuote tuli vähittäiskauppaan vuonna 2021. ”Itämeren kalapihvi on jatkoa Apetitin suosittuun, kestäviä ruokavalintoja edistävään kotimaiseen lähikalatuotesarjaan. Kalapihvit ovat helppo ja herkullinen keino lisätä lähikalaa lautaselle. Se tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Miika Kemilä.  Lue lisää  Apetit Itämeren kalatuotteet Apetit Järvikala-tuotteet Apetit levälaskuri

Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattila...

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.