Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.

WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa.

”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo.

Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu

Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö

Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia.

Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä.

”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo.

WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan.

Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite

Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi.

“Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen.

Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä.

EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Liittyvät artikkelit

Haku Apetit-kummijoukkueeksi on nyt käynnissä

Apetit-kummijoukkueet toimivat lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin puolesta. Nyt käynnissä on haku vuosille 2022-2024. Apetit tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikuntaa kummijoukkuetoiminnan kautta. Apetit-kummijoukkueet saavat kauden ajaksi rahallista tukea, joka käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Kummijoukkuevalinnoissa painotetaan seuran tai joukkueen paikallisesti merkittävää työtä, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Apetitin kummijoukkueet valitaan yhtiön tuotantopaikkakuntien, Säkylän, Kirkkonummen ja Pudasjärven läheisyydestä. ”Haluamme tukea tärkeää työtä lasten liikunnan eteen tekeviä seuroja. Kummijoukkuetoiminta käynnistettiin vuonna 2020 kehittämään entisestään läsnäoloamme ja vuorovaikutustamme tuotantopaikkakunnillamme. Nyt haemme siis kummijoukkueita toista kertaa kahden vuoden kaudelle”, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen kertoo. Mitä Apetit-kummijoukkueelta vaaditaan? Apetit-kummijoukkue on paikkakunnallaan ansiokasta juniorityötä tekevä seura tai joukkue, joka luo mahdollisuuksia yhdenvertaiselle lasten ja nuorten liikkumiselle. Kummijoukkueeksi hakevalla seuralla on selkeät periaatteet kiusaamisen ja syrjimisen estämiseksi: jokaisen tulee kokea olevansa tervetullut seuran toimintaan ja kaikki halukkaat saavat harrastaa ja liikkua omalla tavallaan. Apetitin kummijoukkueilleen myöntämän tuen täytyy suoraan edesauttaa seuran toimintaa sekä lasten ja nuorten liikkumista. Mahdollisia tuen käyttämiskohteita ovat esimerkiksi varustehankinnat ja turnausmatkat tai esimerkiksi vähävaraisten lasten ja nuorten harrastuksen tukeminen. Kummijoukkueelle myönnetyn tuen kohdennus tulee todentaa Apetitille selkeästi. Kummijoukkueeksi hakeva seura tai joukkue sitoutuu viestinnälliseen yhteistyöhön Apetitin kanssa tuettavan kauden ajaksi. Apetit-kummijoukkueet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kummijoukkuehaku on nyt käynnissä vuosille 2022-2024 Hae kummijoukkueeksi täältä. Muista mainita lomakkeessa, että joukkueenne hakee kummijoukkueille suunnattua tukea.

Ella Junnila ja Apetit yhteistyökumppanuuteen - kotimaisuus ja kestävät ruo...

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa! 

Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.