Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyi mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti.
Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä.
Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta.
Sitoumus koostuu kahdesta osasta: Apetit sisällyttää hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidensä viljelyohjeisiin ja kouluttaa kaikki sopimusviljelijänsä maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi Räpin koetila tuodaan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä.
Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.
Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan Säkylässä, Kirkkonummella ja Pudasjärvellä. Kummijoukkueet on nyt valittu kaksivuotiselle kaudelle monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin: Pesäsudet Säkylä Pesäsudet on säkyläläinen pesäpallon erikoisseura, joka keskittyy erityisesti junioritoimintaan Pyhäjärviseudulla. ”Kesällä 2022 seurassamme toimii yhteensä 13 joukkuetta, harrastajien ikähaarukan ollessa 6-56 vuotta, joten menoa ja meininkiä riittää! Kotikenttämme ovat Lallinpesä Köyliössä (Apetitin Räpin koetilan läheisyydessä) ja Katinhännän kenttä Säkylässä. Toivotamme kaikki pesäpallon harrastamisesta ja pelaamisesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaamme!” Apetitin kummijoukkuetuella pienennetään junioripelaajien harrastekustannuksia ja madalletaan aivan pienimpien junioreiden pesäpallon aloituskynnystä. Pudasjärven FC Kurenpojat FC Kurenpojat on pudasjärveläinen jalkapallon ja futsalin erikoisseura, jonka yli 500-henkiseen jäsenistöön mahtuu junioreita, ukkoja, pappoja, mutseja ja mammoja. Kaikki otetaan mukaan ja jokainen on tärkeä. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän FC Kurenpoikien tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijana että liikkujina yleensä. Kaikille halutaan tarjota mahdollisuus joukkueurheiluun taitotasosta riippumatta. Joukkuetoiminnan lisäksi Hippo-jalkapallokoulu tavoittaa kymmeniä pallolajeista kiinnostuneita lapsia vuosittain ja Kurenpojat tarjoaa yhdessä koulun kanssa futsalkerhoa koululaisille. ”Toimintamme perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen ja osallistumismaksut eivät saa olla yhdenkään lapsen tai nuoren harrastamisen esteenä. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäjänä seuralla on vahvat perinteet. Motivoituneille lapsille ja nuorille seura tarjoaa tukea kehittymiseen taloudellisesti sekä luomalla pelaajapolkua kohti huippu-urheilua. Apetitin kummijoukkueena Kurenpojat tarjoaa eri joukkueille harrastusvälineitä, avustaa vähävaraisia perheitä maksuissa tai tukee kehittyvien pelaajien leiri- ja koulutustoimintaa. Kurenpoikien toimintaan ovat kaikki tervetulleita!" Kirkkonummen FC Wild FC Wild on Kirkkonummen kunnan alueella toimiva jalkapallon erikoisseura. Seuran toiminnan tarkoituksena on kehittää pelaajia ja heidän yksilöllisiä taitojaan jalkapalloilijoina sekä tukea lasten liikunnan harrastamista luomalla monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia, luomalla hyvät lajin perustaidot ammattitaitoisen valmennuksen avulla sekä kannustaa perustaitojen omatoimiseen harjoitteluun, tarjoamalla pelitapahtumia ja toimimalla lähellä omaa asuinaluetta. ”Innostamme oman huipun tavoitteluun ja terveeseen elämään iloisesti kehittyvässä jalkapalloperheessä.” Apetitin kummijoukkuetuki käytetään vähävaraisten tukirahastoon, jonka avulla varmistetaan että jokainen lapsi pystyy harrastamaan, vaikka perheessä olisi taloudellisesti heikko tilanne.
Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa!
Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.