Betning tryggar odlingen av våroljeväxter – Undantagslov för betning av ryps- och rapsfrö för sådd våren 2023 säkerställer bekämpning av skadegörare

Betning tryggar odlingen av våroljeväxter – Undantagslov för betning av ryps- och rapsfrö för sådd våren 2023 säkerställer bekämpning av skadegörare

Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 13 december 2022 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde under våren 2023.

Apetit Kasviöljy Oy ansökte om undantagslov tillsammans med Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK rf. och Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf. Syftet är att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten.

”Skadegörare medför nackdelar för odling av oljeväxter men med växtskydd kan man lindra effekterna. Vi hoppas att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter,” berättar Perttu Korolainen utvecklingschef vid Apetit.

Betningen av utsäde är av stor betydelse för ett effektivt växtskydd vid odlingen av våroljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det effektivaste sättet att bekämpa dem är en fungerande betning av frösådd. Om man inte har tillgång till betat utsäde skulle nackdelarna för miljön öka eftersom man i så fall sannolikt blir tvungen att bekämpa skadegörare med hjälp av flera besprutningar.

Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Buteos biologiska effekt grundar sig på selektivitet och preparatet har uttryckligen en god effekt på jordloppor. Det har visat sig vara ett effektivt bekämpningsmedel mot skadegörare i plantor.

Odling av inhemsk ryps och raps ökar både underhållssäkerhet och en mångsidig växtföljd

Odling av ryps och raps i Finland påverkar tillgången på inhemsk rypsolja, graden av inhemskt innehåll i livsmedel samt Finlands självförsörjning gällande livsmedel.

”Vi har i Finland industrier som kräver inhemsk ryps och raps. Det är viktigt att vi i Finland har kunniga odlare som producerar avsevärt mer oljeväxter än för tillfället så att vi kan svara på den allt större efterfrågan på inhemsk olja och pressad olja. Ryps och raps är i Finland och inom hela EU underproducerade växter. Det är möjligt att odla dem på nästan alla odlingsområden för spannmål och vi har i Finland ett täckande nätverk för mottagning av leveranser och en stabil efterfrågan,” konstaterar Korolainen

Ryps och raps har en avgörande inverkan på landets självförsörjning och underhållssäkerhet. Detta är ett faktum som konstaterats av både producenter, livsmedels- och foderindustrin samt de myndigheter som ansvarar för landets underhållssäkerhet.

”Odling av ryps och raps ökar även en mångsidig växtföljd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i marken som är typisk vid upprepad odling av spannmål. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år,” betonar Korolainen.

Ryps och raps är för flera odlare viktiga odlingsväxter tack vare sitt mycket höga odlingsvärde. Odlingen av ryps och raps kräver inte heller nya maskiner av spannmålsodlare.

Liittyvät artikkelit

Peittaus turvaa kevätöljykasvien viljelyä - Rypsin ja rapsin kylvösiementen...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023. Apetit Kasviöljy Oy haki poikkeuslupaa yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa. Tavoitteena on kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja sen kautta huoltovarmuuden ylläpitäminen. ”Tuholaispaine on merkittävä haitta öljykasvien viljelyssä, jota voidaan lievittää kasvinsuojelun keinoin. Toivomme, että päätös peittausluvasta kannustaa viljelijöitä kevätöljykasvien viljelyyn”, Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolainen sanoo. Kevätöljykasvien viljelyssä kylvösiemenen peittaus on keskeinen osa kasvinsuojelua. Kirppojen aiheuttamat vioitukset ovat merkittävä uhka rypsin ja rapsin kehityksen alkuvaiheessa. Tehokkain keino niiden torjuntaan on toimiva siemenpeittaus. Jos peitattua kylvösiementä ei ole käytettävissä, haitat ympäristölle kasvaisivat, sillä tuholaisia jouduttaisiin todennäköisesti torjumaan yhä useammilla ruiskutuksilla. Buteo Start FS 480 on viljelijöille tuttu peittausainevalmiste, sillä sitä on käytetty siemenpeittauksessa poikkeusluvan turvin myös aikaisempina vuosina. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni. Buteon biologinen teho perustuu valikoivuuteen ja se tehoaa nimenomaan kirppoihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi taimivaiheen tuholaistorjunnassa. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely lisää huoltovarmuutta ja monipuolistaa viljelykiertoa Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää, että Suomessa on ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka tuottavat selvästi nykyistä suuremman määrän öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen Rypsillä ja rapsilla on merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu tuottajien keskuudessa, elintarvike- ja rehuteollisuudessa sekä huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten taholta. ”Rypsin ja rapsin viljely tuovat toivottua monipuolisuutta viljelykiertoon ja katkaisevat myös toistuvan viljanviljelyn kasvattamaa tautipainetta. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain”, Korolainen toteaa. Rypsi ja rapsi ovat monelle viljelijälle tärkeitä korkean esikasviarvon omaavia viljelykasveja. Viljanviljelijältä rypsi ja rapsi eivät vaadi myöskään erillistä konekantaa.

Hyönteisverkoilla varmempi ja laadukkaampi sato - viljelijä näkee selkeän e...

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti. ”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta. ”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa. Tuoreena pakkaseen Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen. ”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki. Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi. Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä. ”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki. Tutkimustieto sopimusviljelijöiden hyödyksi Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa. ”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.” Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista. ”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.” Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa. ”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo. Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera).