Betningen av ryps och rapsfrö fick undantagslov för bekämpning av jordloppor våren 2024
Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 19 december 2023 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde samt sockerbetsfrö under våren 2023.
Undantagslov för användningen av Buteo Star FS 480-preparat ansöktes för att att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten, eftersom oljeväxter är underproducerade i hela EU-området.
”Undantagslov för Buteo Start FS-480 -preparatet är nyckeln för att säkerställa en stadig och framgångsrik groning av våroljeväxter. Lantbrukarnas erfarenheter av att använda produkten har varit positiva och därför hoppas vi att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter”, säger Mikko Kaase, utvecklingsexpert på Apetit Kasvilöljy Oy.
På grund av sin tillväxtrytm utsätts våroljeväxter för större skadedjurstryck än höstoljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det mest effektiva och säkraste sättet att skydda sig mot loppskadedjur är att sylta fröna. Framgångsrik betning hjälper växten att överleva den kritiska tillväxtfasen. Betning minskar skadedjurstrycket avsevärt och samtidigt minskar behovet av pyretroidbesprutningar.
Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron.
Odling av inhemsk ryps och raps har mångsidiga fördelar
Odling av ryps och raps är värdefulla för manga gårdar för en mångsidig växtföljd: de har ett betydande värde före planteringen och de bibehåller också jordens tillväxttillstånd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i odlingscykeln. Oljeväxter kan odlas på nästan alla odlingsområden för spannmål och det finns en stabil efterfrågan på grödan. Raps och raps kräver inte heller separata maskiner och därför är de också lätta att inkludera i växtföljden. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år.
Men fördelarna med att odla våroljeväxter är inte begränsade till jordbruk och industri, de stödjer också den biologiska mångfalden, pollinatörer gynnas och landskapet blir mer mångsidigt. Det söks också ständigt efter nya sätt att producera mer och mer miljövänlig mat och i framtiden kan inhemsk oljeväxtproduktion komma att spela en stor roll i detta.
Den finska industrin behöver inhemsk ryps och raps, samt skickliga bönder som producerar grödan. För närvarande är det odlade området med ryps och raps inte tillräckligt för att möta efterfrågan från den inhemska industrin. Minskningen av odlingen av våroljeväxter försvagar ytterligare oljeväxternas självförsörjning i Finland och ökar behovet av import.
Ryps och raps har därför en betydande inverkan på självförsörjningen och försörjningstryggheten. Frågans betydelse har uppmärksammats inom branschen och därför fick dispensansökan brett stöd av producentorganisationerna Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK ry och Svenska lantbruksproduternas Centralförbund SLC r.f. såsom livsmedels- och foderindustrins aktörer och myndigheter med ansvar för försörjningstrygghet.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Målet siktat på seger i Vårrapsmästaren 2026 -tävlingen
Apetit Kasviöljy Oy och Viljelijän Berner deltar i Vårrapsmästaren 2026 -tävlingen som arrangeras i Sverige. Finland representeras av ett lag bestående av experter och odlare. I slutet av förra året ringde vår svenska oljeväxtkollega Albin Gunnarson till Viljelijän Berner: "I Sverige ordnas för första gången vårrapstävlingen Vårrapsmästaren under växtsäsongen 2026, vill ni vara med och tävla med ett finskt lag?" Svaret var självklart. Inom våroljeväxter kan vi finländare ha ett litet övertag när det gäller de bästa odlingsmetoderna, jämfört med Sveriges traditionellt höstoljeväxtdominerade odling. "Vi på Viljelijän Berner antog utmaningen tillsammans med vår långvariga samarbetspartner Apetit Kasviöljy Oy och började sätta ihop ett finskt lag bestående av odlare och experter under namnet Rapsilainen", berättar Mika Hyövelä från Viljelijän Berner som leder laget. Expertisen prövas genom egna odlingsval Vårrapsmästaren-tävlingen genomförs i praktiken som ett officiellt rutförsök i närheten av Örebro. För att lagens kunnande ska kunna mätas tillförlitligt är grundförutsättningarna, såsom jordbearbetning, såningsteknik och exakt såningstidpunkt, desamma för alla deltagare. Själva tävlingen avgörs genom lagens taktiska odlingsval. Varje lag har fritt fått välja rapssort och utsädesmängd för sina tävlingsrutor. Utöver detta ansvarar lagen helt för sin egen provytas gödslingsstrategi och växtskyddsprogram under hela växtsäsongen. Enligt tävlingsreglerna får endast växtskyddsmedel som är godkända i Sverige användas. Vinsten avgörs av skörd och kvalitet Tävlingen fylldes snabbt av deltagare. Totalt deltar 26 lag från tre olika länder, det vill säga Sverige, Norge och Finland. Det lag som lyckas producera den största oljeskörden (kg/ha) per hektar koras till vinnare. Även om vinsten avgörs av den absoluta skörden, följer man i tävlingen också åtgärdernas ekonomiska lönsamhet, och i efterhand görs en separat kalkyl över nettoavkastning och kostnader. Aktuellt från försöksfältet: Plantorna växer, men ogrästrycket är hårt Vårrapsplantorna har kommit i gång bra med tillväxten på försöksfältet i Fröberga, och nattfrosterna i början av förra veckan påverkade lyckligtvis knappt uppkomsten. De utsädesmängder som lagen använt varierade mellan 105 och 207 grobara frön per kvadratmeter, med ett genomsnitt på 149 frön. Helgens lätta regn hjälpte till i början, och det mer instabila och regniga vädret som förutspås för denna vecka lovar en utmärkt fortsättning på tillväxten. Situationen med skadeinsekter är än så länge mycket lugn på försöksfältet. I insektfällorna har det hittills bara hittats några få vivlar och enstaka rapsbaggar. Däremot är situationen mer utmanande när det gäller ogräs. På fältet finns det gott om bland annat dån, trampört och jordrök. Ett särskilt hårt tryck kommer från svinmålla, som för närvarande växer med fler plantor per kvadratmeter än själva rapsen. Vårt lags framfart och tävlingens förlopp kommer att följas under hela växtsäsongen i bland annat Viljelijän Berners och Apetits kanaler.
Kevätöljykasvien kokonaisala nousemassa viime vuodesta
VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätöljykasvien kokonaisala olisi nousemassa viime vuodesta. Kevätrypsillä viljelyala olisi säilymässä viime vuoden tasolla. Edellisen satokauden kevätöljykasvien satotasoissa oli runsaasti vaihtelua. Merkittävin vaikuttaja satotasoihin oli heinäkuulle osunut hellejakso. Kevätrapsilta mitattiin ennätyksellisiä öljypitoisuuksia. VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätrypsin kylvöala säilyisi vuoden 2025 tasolla ja kevätrapsin ala nousisi 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan rypsin ja rapsin yhteissato vuonna 2025 olisi ollut suurin sitten vuoden 2018. Vuonna 2025 heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle: kukinta jäi vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Apetitin kasviöljypuristamolle toimitettujen kuormien keskiarvolaatujen perusteella siementen laatu oli kuitenkin keskimääräinen tai hyvä. Kevätrapsilla ennätyksellisiä öljypitoisuuksia ”Vaikka kevätöljykasveilla täysi satopotentiaali jäi viime vuonna saavuttamatta, useat viljelijät toimittivat tavaraa, jonka laatu oli kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät korottivat perushintaa jopa 70 € tonnia kohden”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Laatulisään vaikuttaa siemenen öljypitoisuus, seulonta ja PRA-arvo. Etenkin kevätrapsin öljypitoisuuksissa nähtiin poikkeuksellisia onnistumisia. Kevätrapsien öljypitoisuus on tyypillisesti 40–44 %. Esimerkiksi Johan Örnmarkin viljelemän uutuuskevätrapsi-Selman öljypitoisuus oli tänä syksynä huikeat 47,2 %. Satotaso Örnmarkin pelloilla oli 2800 kiloa hehtaarilta. ”Siementen laatu oli miellyttävä yllätys. Öljypitoisuuden lisäksi muutkin laatutekijät olivat kohdallaan”, Johan Örnmark kertoo. Yhtä yksittäistä tekijää laadukkaalle ja onnistuneelle sadolle hän ei osaa määritellä. Örnmark on viljellyt tilallaan Tenholan Raaseporissa kevätrapsia vuodesta 2003 alkaen. Viljelyyn on valikoitunut rapsi paremman satoisuuden vuoksi. Pidempi kasvuaika lisää toki myös riskiä, kun puinti menee myöhempään syyskesällä. Örnmark toteaakin, että välillä on tullut epäonnistumisia ja toisaalta toisinaan menee nappiin kuten viime vuonna. ”Moni asia loksahti kohdalleen. Kylvin melko aikaisin, kasvusto muodostui tasaiseksi, pahin helle ei häirinnyt kukintaa ja vettä tuli tarpeeksi. Ruiskutukset onnistuivat, eivätkä rikkakasvit olleet riesana”, Örnmark toteaa. Hän myös varautui ennakkoon varoitettuun pahkahomeriskiin ruiskutuksin. Kylvölannoituksena käytettiin normaalimäärä moniravinteista lannoitetta. Kylvölannoituksen lisäksi kasvustoon ruiskutettiin vielä hivenravinteita varmistamaan, ettei niistä tule puutetta. Viljellyn pellon ph-arvo oli myös melko korkea, lähes 7. ”Siemenen laatuun voi vaikuttaa itse nimenomaan oikea-aikaisilla kasvinsuojelutoimilla, monipuolisella ja riittävällä lannoituksella sekä pahkahomeen torjunnalla. Lisäksi valitulla lajikkeella on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen”, Kaase kertoo.
Sää suosi syysöljykasveja – kesällä 2025 ennätyssatoja
Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois. ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä. Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.
