Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit.
Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain.
Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi.
Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm.
Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä.
Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa.
Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä.
Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin.
Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä.
Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt.
Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä.
Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla.
Lue lisää:
* Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 18.12.2024 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella peitattujen kevätöljykasvien siementen käyttöön Suomessa keväällä 2025. Miksi peittausaineen käyttö on välttämätöntä? Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kevätöljykasveihin kohdistuu erityisesti taimettumisvaiheessa suuri tuholaispaine, jonka merkittävin aiheuttaja on kirppa. Kirpat voivat tuhota nuoret taimet jo ennen niiden nousua maan pinnalle, mikä pahimmillaan voi johtaa sadon täydelliseen menetykseen. Peittaus Buteo Start FS 480 -valmisteella on todettu tehokkaaksi tavaksi torjua näitä tuholaisia ja suojata kasveja niiden elintärkeän alkuvaiheen aikana. Tehokkaan peittausaineen käyttö on keskeinen tekijä kevätöljykasvien viljelyssä Suomessa. Poikkeusluvan saaneesta peittausaineesta on positiivisia kokemuksia jo useammalta vuodelta. Kasvukauden olosuhteista ja tuholaispaineesta riippuen, tarve kirppoja vastaan tehtävälle pyretroidiruiskutukselle voi vähentyä tai poistua kokonaan,” toteaa Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase. Kevätöljykasvit merkittävässä roolissa kotimaiselle viljelylle ja huoltovarmuudelle Kevätöljykasvit ovat merkittävä osa Suomen maataloutta, ja ne ovat keskeisessä roolissa myös elintarviketeollisuuden kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden kannalta. Vuonna 2024 kevätöljykasvien viljelyala oli noin 38 000 hehtaaria, ja viljelyn jatkuminen on vahvasti riippuvainen toimivista ja luotettavista kasvinsuojelumenetelmistä. Kevätrypsin ja -rapsin rooli on keskeinen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tämä merkitys on tunnistettu alan toimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi poikkeuslupahakemusta tukivat laajasti muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., elintarvike- ja rehuteollisuuden edustajat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset. Öljykasvien rooli viljelykierrossa on tärkeä, ne edistävät maaperän hyvinvointia ja viljelyn monimuotoisuutta. Kevätöljykasvit, kuten rypsi ja rapsi, ovat arvokkaita esikasveja, jotka parantavat viljelymaan kasvukuntoa ja vähentävät viljojen tautipainetta. Kasvinsuojeluaineen poikkeuslupa
Suomalainen elintarviketeollisuus haluaisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän kotimaista rypsiä ja rapsia ja niiden viljelyn lisäämistarve on jopa kaksinkertainen nykyiseen tuotantomäärään nähden. Haasteeseen vastaa uusi Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke, jota toteuttaa Pyhäjärvi-instituutti yhdessä osatoteuttajien Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. ”Rypsin ja rapsin tuotantoa jarruttaa viljelyn haastavuus, sillä se vaatii taloudellista, tiedollista ja ajallista panostusta”, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola valottaa. Hankeen tavoitteena on lisätä rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta, ja tätä kautta nostaa niiden satotasoja sekä viljelymäärää. Hankkeessa keskitytään esimerkiksi syysöljykasvien talvehtimisvarmuuden nostamiseen otollisemmalla lajikevallinalla, kasviterveyden ja viljelyolosuhteiden parantamiseen uusilla viljelymenetelmillä ja rypsin ja rapsin viljelyn kiinnostavuuden nostoon monipuolisella tiedonvälityksellä. Hankkeessa perustetaan lajikokeita sekä käynnistetään koetoimintaa ympäri Suomea. Ensimmäisten viljelypilottien perustaminen alkaa jo lähipäivinä. ”Käynnistyneellä hankkeella on tärkeä merkitys turvaamaan ja lisäämään kotimaisten rypsin ja rapsin viljelyä sekä nostamaan Suomen omavaraisuutta öljykasvien suhteen”, Apetitin Öljykasvituotteiden liiketoimintajohtaja Timo Huttunen sanoo. Vuoteen 2027 saakka kestävää hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa, Uudenmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskusten kautta. Lisäksi hankkeen yksityisinä rahoittajina on joukko merkittäviä elintarvike- ja maatalousalan yrityksiä: Apetit Kasviöljy Oy, Berner Oy/Viljelijän Berner, Bunge Finland Oy, Corteva Agriscience Finland Oy, Hankkija Oy, Yara Suomi Oy. Hankkeen valmistelussa merkittävässä roolissa on ollut myös viime vuonna perustettu öljykasvituotannon kehittämisryhmä, RypsiRapsi-foorumi, jonka kanssa hanke tulee myös toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Lue lisää hankkeesta
Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 19 december 2023 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde samt sockerbetsfrö under våren 2023. Undantagslov för användningen av Buteo Star FS 480-preparat ansöktes för att att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten, eftersom oljeväxter är underproducerade i hela EU-området. ”Undantagslov för Buteo Start FS-480 -preparatet är nyckeln för att säkerställa en stadig och framgångsrik groning av våroljeväxter. Lantbrukarnas erfarenheter av att använda produkten har varit positiva och därför hoppas vi att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter”, säger Mikko Kaase, utvecklingsexpert på Apetit Kasvilöljy Oy. På grund av sin tillväxtrytm utsätts våroljeväxter för större skadedjurstryck än höstoljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det mest effektiva och säkraste sättet att skydda sig mot loppskadedjur är att sylta fröna. Framgångsrik betning hjälper växten att överleva den kritiska tillväxtfasen. Betning minskar skadedjurstrycket avsevärt och samtidigt minskar behovet av pyretroidbesprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Odling av inhemsk ryps och raps har mångsidiga fördelar Odling av ryps och raps är värdefulla för manga gårdar för en mångsidig växtföljd: de har ett betydande värde före planteringen och de bibehåller också jordens tillväxttillstånd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i odlingscykeln. Oljeväxter kan odlas på nästan alla odlingsområden för spannmål och det finns en stabil efterfrågan på grödan. Raps och raps kräver inte heller separata maskiner och därför är de också lätta att inkludera i växtföljden. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år. Men fördelarna med att odla våroljeväxter är inte begränsade till jordbruk och industri, de stödjer också den biologiska mångfalden, pollinatörer gynnas och landskapet blir mer mångsidigt. Det söks också ständigt efter nya sätt att producera mer och mer miljövänlig mat och i framtiden kan inhemsk oljeväxtproduktion komma att spela en stor roll i detta. Den finska industrin behöver inhemsk ryps och raps, samt skickliga bönder som producerar grödan. För närvarande är det odlade området med ryps och raps inte tillräckligt för att möta efterfrågan från den inhemska industrin. Minskningen av odlingen av våroljeväxter försvagar ytterligare oljeväxternas självförsörjning i Finland och ökar behovet av import. Ryps och raps har därför en betydande inverkan på självförsörjningen och försörjningstryggheten. Frågans betydelse har uppmärksammats inom branschen och därför fick dispensansökan brett stöd av producentorganisationerna Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK ry och Svenska lantbruksproduternas Centralförbund SLC r.f. såsom livsmedels- och foderindustrins aktörer och myndigheter med ansvar för försörjningstrygghet.