Öljykasvinviljelyn menestysreseptit

Öljykasvinviljelyn menestysreseptit

Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit.

Maalaji, viljavuus ja viljelykierto

Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain.

Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi.

Kylvö

Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm.

Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä.

Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa.

Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä.

Kasvinsuojelu

Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin.

Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä.

Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt.

Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä.

Puinti, kuivaus ja laatu

Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla.

Lue lisää:

* Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021

Liittyvät artikkelit

Puinnit päättyivät kaksijakoisissa tunnelmissa - Öljykasvitilanne 11/2025...

Kevätöljykasvien satotasoissa on tänä syksynä ollut paljon vaihtelua. Heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle. Kukinta jäi lyhyeksi ja vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Etenkin kevätrypsit kärsivät helteestä ja satotasot ovat jääneet odotuksista erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätrapsit kestivät hellejaksoa paremmin, mutta niilläkin täysi satopotentiaali jäi saavuttamatta. Kuluvan kauden toimitukset ovat vielä alussa ja tyypillisesti laaduissa on paljon hajontaa. Toimituksien keskiarvolaatujen perusteella voidaan laadun todeta olevan keskimääräinen/hyvä. Vaikka tänä vuonna kevätöljykasveilla ei päästy huippusatoihin, niin siitä huolimatta useat viljelijät ovat toimittaneet tavaraa, jonka laadut ovat olleet kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät ovat korottaneet perushintaa jopa 50 €/tn.   Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot realisoituivat tänä syksynä myös satotasoissa. Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista on mitattu yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. Hyvä syysöljykasvivuosi innosti kylvöille myös tänä syksynä, mutta valitettavasti peltoa ei vapautunut tarpeeksi ajoissa, jotta kaikki suunnitellut syysrapsien ja -rypsien kylvöt olisi saatu tehtyä. Syysöljykasvit, jotka ehdittiin kylvämään, näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Heinä-elokuun taitteessa oli monin paikoin kuivaa, mikä johti epätasaiseen taimettumiseen. Syysrapseja kylvettiin myös tavanomaista myöhempään. Kasvustot eivät ole yhtä reheviä, kuin viime syksynä mutta talvehtimisedellytykset ovat olemassa. Syysöljykasvien osalta talvea kohti lähdetään odottavissa tunnelmissa. Euroopan tilanne Strategie Grainsin arvion mukaan Euroopan kuluvan kauden rapsisato olisi 20,4 miljoonaa tonnia, mikä olisi korkein taso sitten satokauden 2014-2015. Pinta-alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alojen kasvu tuli pääasiassa Romaniasta, jossa tuotanto on tuplaantunut verrattuna satokauteen 2024-2025. Euroopassa satotasot ovat palanneet normaalimmalle tasolle haastavamman vuoden jälkeen, mikä näkyy kokonaistuotannon määrässä. Tulevalle kaudelle 2026-2027 Euroopan rapsipinta-alojen odotetaan kasvavan 7 prosenttia. Suurissa tuottajamaissa Ranskassa, Saksassa ja Puolassa päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja kasvustot näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Kasvustot näyttävät hyvältä myös Baltiassa, vaikkakin alojen ennustetaan hieman pienenevän haastavampien kylvöolosuhteiden seurauksena. Rapsin pörssihinta on pysynyt korkealla tasolla suhteessa vehnään. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon elämistä ja selkeiden trendien löytäminen on haastavaa. Epävarmuustekijöitä on paljon ja etenkin kauppapolitiikan nopeat muutokset vaikuttavat rapsin hintaan.  

Toimituskatko Apetitin vastaanottopaikkoihin ERP-järjestelmän käyttöönoton ...

Apetit Kasviöljy Oy ottaa syys-lokakuun vaihteessa käyttöön uuden ERP-järjestelmän, minkä johdosta kaikkiin Apetitin vastaanottopaikkoihin tulee toimituskatko ajanjaksolle 22.9.-6.10.2025. Toimituskatkosta huolimatta sopimuksia voi tehdä ja kippiaikoja varata normaalisti. Kotimaisen siemenen toimituksille Kantvikiin on vapaita aikoja seuraavasti: Viikko 38 Viikko 42 Pahoittelemme mahdollisia toimituskatkosta aiheutuvia häiriöitä. Lisätietoja antaa tarvittaessa: Kirsi Vartiainen () Mikael Ingman () Mikko Kaase ()

Öljykasvialoissa roimaa kasvua - Öljykasvitilanne 8/2025

Öljykasvialoissa roimaa kasvua VYR:n keväällä teettämän kylvöalaennusteen mukaan öljykasvialojen odotettiin kasvavan merkittävästi verrattuna viime vuoteen. LUKE:n kesäkuun lopussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevään ennusteet pitivät paikkaansa ja öljykasviala kasvoi peräti 37 % verrattuna viime vuoteen, ollen näin 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran Suomessa öljykasviala on ollut yli 50 000 hehtaaria vuonna 2018. Lähde: Ruokavirasto Lajikepuolella uutuudet herättävät kiinnostusta Suomessa viljellyistä öljykasveista yli 70 % on kevätrypsiä. Kevätrypsiä ei Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta viljellä muualla Euroopassa ja näin ollen on luonnollista, että myös kevätrypsien jalostus on hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Ruokaviraston julkaisemista lajikkeellisista aloista käy ilmi, että uusille kevätrypsilajikkeille on selkeästi kysyntää. Vasta tänä vuonna laajemmin markkinoille saapunut Borealin jalostama Sinuhe-lajike on jo toiseksi viljellyin lajike. Toinen täksi kaudeksi saapunut uutuus, ruotsalaisen Jerrestad Agron jalostama Svea-lajike on myös kasvattanut osuuttaan merkittävästi.  Edellä mainitut uudet lajikkeet ovat olleet ruutukokeissa satoisampia ja etenkin öljypitoisuudet ovat olleet korkeat verrattuna edeltäjiinsä. Alueelliset erot jälleen suuria Kasvukausi otti melkoisen harppauksen eteenpäin heinäkuun hellejakson aikana, ja niin viljoissa kuin öljykasveissa on alkanut väri vaihtua. Syysrypsien puinteja aloitettiin jo heinäkuun puolella ja ensimmäiset erät ovat saapuneet Kantvikiin. Syysrypsien laaduissa ja satotasoissa on ollut isoa vaihtelua ja tänä vuonna etenkin rikkakasviongelmat ovat syysrypseissä korostuneet. Syysrypsin viljelyalat ovat kasvaneet ja kiinnostus on lisääntynyt myös eteläisessä Suomessa. Etenkin tällaisena vuotena kun rikkakasvipaine on kova, olisi tärkeää, että myös syysrypsille saataisiin vaihtoehtoja kevään rikkakasvientorjuntaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjä valmisteita ei valitettavasti ole. Syysrapsien puinteja ollaan aloittelemassa ja pitkästä aikaa odotettavissa on kovia satotuloksia. Syysrapsien ja syysrypsien kylvöt ovat myös käynnissä. Tänä vuonna kylvöpäätökset tulivat monelle hyvin nopeasti eteen, kun helteet valmistivat syysviljoja ja ennakko-odotuksista huolimatta peltoja vapautuikin syysöljykasvien kylvöille. Kevätöljykasvien osalta alueellinen vaihtelu on ollut jälleen suurta. Osassa maata kasvustot ovat kärsineet liiallisista sateista, ja toisaalta kukinnan aikaan osuneet helteet ovat saattaneet syödä satopotentiaalia. Myös kuoriaispaineessa on ollut isoja eroja. Tänä vuonna kylvösesonki oli pitkä ja kevätöljykasvejakin kylvettiin sekä varhain että myöhään. Olosuhteet olivat kuitenkin niin vaihtelevat ja paikalliset erot suuria, että on vaikea sanoa, mikä taktiikka oli toimivin. Haasteita on riittänyt, mutta niistä huolimatta monella on myös erinomaisia rypsi- ja rapsikasvustoja. Odotettavissa on siis vähintäänkin keskimääräinen sato. Euroopan tilanne Pohjois-Euroopassa ja Saksassa sateet hidastivat puinteja mutta satotasot näyttävät kuitenkin hyvältä. Ranskan tuotantoennustetta on kasvatettu ja korjatussa sadossa öljypitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla. Baltian tuotantoennustetta on nostettu mutta sateet ovat hidastaneet puinteja ja sadon laadussa saattaa olla ongelmia. Baltiassa on nähty rapseilla harvinaisempaa lituidäntää. Romaniassa kylvettiin ennätyksellinen öljykasviala ja myös satotasot ovat olleet hyviä ja näin ollen Romanian tuotanto tulee yli kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna. Strategie Grains nosti EU:n tuotantoennustetta 19,6 miljoonaan tonniin (+ 2,8 Mt vrt. 2024) heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan. Tuontiarvio tulevalle kaudelle on 6 Mt ja teollisuuden käytön arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla 25 Mt. Markkinatasapaino pysyy kohtuullisena mutta loppuvarastojen odotetaan kuitenkin olevan 1,4 Mt kesäkuussa 2026. Rapsin Matif-hinta on elänyt melkoisesti viime aikoina mutta on edelleen vahvalla tasolla suhteessa vehnään. Hintaa ovat heiluttaneet niin maailmanpoliittinen tilanne, tullit, soijan hinta kuin kasvanut kysyntä suhteessa pieniin alkuvarastoihin. Pohjois-Euroopan ja Kanadan puinnit ovat vielä kesken, joten odotettavissa on, että markkinoilla tapahtuu elämistä ennen kuin lopullisia satotietoja on saatavilla.                 Marraskuu 2025 futuurin hintahistoria 12.8.2025.