Apetit Kasviöljy Oy och Viljelijän Berner deltar i Vårrapsmästaren 2026 -tävlingen som arrangeras i Sverige. Finland representeras av ett lag bestående av experter och odlare. I slutet av förra året ringde vår svenska oljeväxtkollega Albin Gunnarson till Viljelijän Berner: "I Sverige ordnas för första gången vårrapstävlingen Vårrapsmästaren under växtsäsongen 2026, vill ni vara med och tävla med ett finskt lag?" Svaret var självklart. Inom våroljeväxter kan vi finländare ha ett litet övertag när det gäller de bästa odlingsmetoderna, jämfört med Sveriges traditionellt höstoljeväxtdominerade odling. "Vi på Viljelijän Berner antog utmaningen tillsammans med vår långvariga samarbetspartner Apetit Kasviöljy Oy och började sätta ihop ett finskt lag bestående av odlare och experter under namnet Rapsilainen", berättar Mika Hyövelä från Viljelijän Berner som leder laget. Expertisen prövas genom egna odlingsval Vårrapsmästaren-tävlingen genomförs i praktiken som ett officiellt rutförsök i närheten av Örebro. För att lagens kunnande ska kunna mätas tillförlitligt är grundförutsättningarna, såsom jordbearbetning, såningsteknik och exakt såningstidpunkt, desamma för alla deltagare. Själva tävlingen avgörs genom lagens taktiska odlingsval. Varje lag har fritt fått välja rapssort och utsädesmängd för sina tävlingsrutor. Utöver detta ansvarar lagen helt för sin egen provytas gödslingsstrategi och växtskyddsprogram under hela växtsäsongen. Enligt tävlingsreglerna får endast växtskyddsmedel som är godkända i Sverige användas. Vinsten avgörs av skörd och kvalitet Tävlingen fylldes snabbt av deltagare. Totalt deltar 26 lag från tre olika länder, det vill säga Sverige, Norge och Finland. Det lag som lyckas producera den största oljeskörden (kg/ha) per hektar koras till vinnare. Även om vinsten avgörs av den absoluta skörden, följer man i tävlingen också åtgärdernas ekonomiska lönsamhet, och i efterhand görs en separat kalkyl över nettoavkastning och kostnader. Aktuellt från försöksfältet: Plantorna växer, men ogrästrycket är hårt Vårrapsplantorna har kommit i gång bra med tillväxten på försöksfältet i Fröberga, och nattfrosterna i början av förra veckan påverkade lyckligtvis knappt uppkomsten. De utsädesmängder som lagen använt varierade mellan 105 och 207 grobara frön per kvadratmeter, med ett genomsnitt på 149 frön. Helgens lätta regn hjälpte till i början, och det mer instabila och regniga vädret som förutspås för denna vecka lovar en utmärkt fortsättning på tillväxten. Situationen med skadeinsekter är än så länge mycket lugn på försöksfältet. I insektfällorna har det hittills bara hittats några få vivlar och enstaka rapsbaggar. Däremot är situationen mer utmanande när det gäller ogräs. På fältet finns det gott om bland annat dån, trampört och jordrök. Ett särskilt hårt tryck kommer från svinmålla, som för närvarande växer med fler plantor per kvadratmeter än själva rapsen. Vårt lags framfart och tävlingens förlopp kommer att följas under hela växtsäsongen i bland annat Viljelijän Berners och Apetits kanaler.

VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätöljykasvien kokonaisala olisi nousemassa viime vuodesta. Kevätrypsillä viljelyala olisi säilymässä viime vuoden tasolla. Edellisen satokauden kevätöljykasvien satotasoissa oli runsaasti vaihtelua. Merkittävin vaikuttaja satotasoihin oli heinäkuulle osunut hellejakso. Kevätrapsilta mitattiin ennätyksellisiä öljypitoisuuksia. VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätrypsin kylvöala säilyisi vuoden 2025 tasolla ja kevätrapsin ala nousisi 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan rypsin ja rapsin yhteissato vuonna 2025 olisi ollut suurin sitten vuoden 2018. Vuonna 2025 heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle: kukinta jäi vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Apetitin kasviöljypuristamolle toimitettujen kuormien keskiarvolaatujen perusteella siementen laatu oli kuitenkin keskimääräinen tai hyvä. Kevätrapsilla ennätyksellisiä öljypitoisuuksia ”Vaikka kevätöljykasveilla täysi satopotentiaali jäi viime vuonna saavuttamatta, useat viljelijät toimittivat tavaraa, jonka laatu oli kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät korottivat perushintaa jopa 70 € tonnia kohden”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Laatulisään vaikuttaa siemenen öljypitoisuus, seulonta ja PRA-arvo. Etenkin kevätrapsin öljypitoisuuksissa nähtiin poikkeuksellisia onnistumisia. Kevätrapsien öljypitoisuus on tyypillisesti 40–44 %. Esimerkiksi Johan Örnmarkin viljelemän uutuuskevätrapsi-Selman öljypitoisuus oli tänä syksynä huikeat 47,2 %. Satotaso Örnmarkin pelloilla oli 2800 kiloa hehtaarilta. ”Siementen laatu oli miellyttävä yllätys. Öljypitoisuuden lisäksi muutkin laatutekijät olivat kohdallaan”, Johan Örnmark kertoo. Yhtä yksittäistä tekijää laadukkaalle ja onnistuneelle sadolle hän ei osaa määritellä.  Örnmark on viljellyt tilallaan Tenholan Raaseporissa kevätrapsia vuodesta 2003 alkaen. Viljelyyn on valikoitunut rapsi paremman satoisuuden vuoksi. Pidempi kasvuaika lisää toki myös riskiä, kun puinti menee myöhempään syyskesällä. Örnmark toteaakin, että välillä on tullut epäonnistumisia ja toisaalta toisinaan menee nappiin kuten viime vuonna. ”Moni asia loksahti kohdalleen. Kylvin melko aikaisin, kasvusto muodostui tasaiseksi, pahin helle ei häirinnyt kukintaa ja vettä tuli tarpeeksi. Ruiskutukset onnistuivat, eivätkä rikkakasvit olleet riesana”, Örnmark toteaa. Hän myös varautui ennakkoon varoitettuun pahkahomeriskiin ruiskutuksin. Kylvölannoituksena käytettiin normaalimäärä moniravinteista lannoitetta. Kylvölannoituksen lisäksi kasvustoon ruiskutettiin vielä hivenravinteita varmistamaan, ettei niistä tule puutetta. Viljellyn pellon ph-arvo oli myös melko korkea, lähes 7. ”Siemenen laatuun voi vaikuttaa itse nimenomaan oikea-aikaisilla kasvinsuojelutoimilla, monipuolisella ja riittävällä lannoituksella sekä pahkahomeen torjunnalla. Lisäksi valitulla lajikkeella on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen”, Kaase kertoo.

Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon   Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois.  ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä.  Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.