Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit.
Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain.
Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi.
Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm.
Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä.
Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa.
Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä.
Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin.
Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä.
Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt.
Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä.
Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla.
Lue lisää:
* Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021
Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois. ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä. Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.
Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen, eli VARPSI-hanke, järjestää alkuvuodesta 2026 Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaarisarjan. Kahdessa eri webinaarissa pureudutaan monipuolisesti kokemuksiin ja neuvoihin rypsin ja rapsin viljelyyn. Onko suunnitelmissasi kylvää tänä vuonna rypsiä tai rapsia? Mietityttääkö jokin kylvössä tai kasvinsuojelussa? Entä onko lannoituksen toteutus selvillä tai pohdituttaako puinnin onnistuminen? Tule hakemaan vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaareihin! Tilaisuuksissa konkariviljelijät jakavat kokemuksia ja neuvoja rypsin ja rapsin viljelystä, minkä lisäksi muut asiantuntijat kertovat tärppejä mm. kylvötekniikkaan ja kasvinsuojeluun. Webinaarit järjestetään erikseen kevät- ja syysöljykasveille - voit halutessasi osallistua molempiin! Lue lisää ja ilmoittaudu
Kevätöljykasvien satotasoissa on tänä syksynä ollut paljon vaihtelua. Heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle. Kukinta jäi lyhyeksi ja vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Etenkin kevätrypsit kärsivät helteestä ja satotasot ovat jääneet odotuksista erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätrapsit kestivät hellejaksoa paremmin, mutta niilläkin täysi satopotentiaali jäi saavuttamatta. Kuluvan kauden toimitukset ovat vielä alussa ja tyypillisesti laaduissa on paljon hajontaa. Toimituksien keskiarvolaatujen perusteella voidaan laadun todeta olevan keskimääräinen/hyvä. Vaikka tänä vuonna kevätöljykasveilla ei päästy huippusatoihin, niin siitä huolimatta useat viljelijät ovat toimittaneet tavaraa, jonka laadut ovat olleet kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät ovat korottaneet perushintaa jopa 50 €/tn. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot realisoituivat tänä syksynä myös satotasoissa. Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista on mitattu yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. Hyvä syysöljykasvivuosi innosti kylvöille myös tänä syksynä, mutta valitettavasti peltoa ei vapautunut tarpeeksi ajoissa, jotta kaikki suunnitellut syysrapsien ja -rypsien kylvöt olisi saatu tehtyä. Syysöljykasvit, jotka ehdittiin kylvämään, näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Heinä-elokuun taitteessa oli monin paikoin kuivaa, mikä johti epätasaiseen taimettumiseen. Syysrapseja kylvettiin myös tavanomaista myöhempään. Kasvustot eivät ole yhtä reheviä, kuin viime syksynä mutta talvehtimisedellytykset ovat olemassa. Syysöljykasvien osalta talvea kohti lähdetään odottavissa tunnelmissa. Euroopan tilanne Strategie Grainsin arvion mukaan Euroopan kuluvan kauden rapsisato olisi 20,4 miljoonaa tonnia, mikä olisi korkein taso sitten satokauden 2014-2015. Pinta-alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alojen kasvu tuli pääasiassa Romaniasta, jossa tuotanto on tuplaantunut verrattuna satokauteen 2024-2025. Euroopassa satotasot ovat palanneet normaalimmalle tasolle haastavamman vuoden jälkeen, mikä näkyy kokonaistuotannon määrässä. Tulevalle kaudelle 2026-2027 Euroopan rapsipinta-alojen odotetaan kasvavan 7 prosenttia. Suurissa tuottajamaissa Ranskassa, Saksassa ja Puolassa päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja kasvustot näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Kasvustot näyttävät hyvältä myös Baltiassa, vaikkakin alojen ennustetaan hieman pienenevän haastavampien kylvöolosuhteiden seurauksena. Rapsin pörssihinta on pysynyt korkealla tasolla suhteessa vehnään. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon elämistä ja selkeiden trendien löytäminen on haastavaa. Epävarmuustekijöitä on paljon ja etenkin kauppapolitiikan nopeat muutokset vaikuttavat rapsin hintaan.