Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit.
Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain.
Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi.
Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm.
Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä.
Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa.
Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä.
Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin.
Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä.
Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt.
Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä.
Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla.
Lue lisää:
* Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021
På hösten har det gått 30 år sedan Apetits växtoljefabrik togs i bruk. Fabriken är belägen i Kyrkslätt i Kantvik. Raps- och rybsolja framställs genom mekanisk pressning vid Kantviks växtoljepress. Dessutom producerar pressprocessen rapskross som används inom foderindustrin. Apetits växtoljepress spelar en betydande roll ur försörjningstrygghetssynpunkt. Huvuddelen av inhemsk raps och rybs förädlas till olja och kross i Kantvik. I Kantvik säkerställs tillgången till inhemsk växtolja för konsumenter, professionella kök och livsmedelsindustrin. Växtoljefabriken och dess produkter utvecklas ständigt Den trettio år gamla produktionsanläggningen och dess pressprocess för växtolja har utvecklats under åren. År 1998 togs en oljeraffineringsanläggning i bruk, där den pressade oljan renas fysiskt. År 2011 togs en förpackningsanläggning i bruk och år 2016 fick oljeförpackningarna en ny lagerbyggnad. Växtoljepressens egen bioenergianläggning togs i bruk år 2021. I oktober publicerade Apetit beslutet att man skulle investera i en ny förpackningslinje för växtoljeflaskor, som är planerad att bli färdig under året 2024. "Vi är stolta över vår långa historia och vår produktionsanläggning, som är betydande vad det gäller produktsortiment och storlek i den inhemska livsmedelsindustrin. Att investera i en egen förpackningslinje är en naturlig fortsättning på utvecklingen", säger Timo Huttunen, direktör för Apetits växtoljeverksamhet." Historia: Föregångaren till Kantviks växtoljepress var Öljynpuristamo Oy, i Hertonäs, Helsingfors, 1958–1993.* När produktionsanläggningen i Hertonäs startade år 1960 var huvudråvaran kopra, kokosnötens delade och torkade fröprotein. Från början förädlades även rybs i pressen, även om dess andel förblev blygsam länge. Efter att extraktionsmetoden togs i bruk användes soja som huvudsaklig råvara. Rybsen både pressades och extraherades. * År 1993 flyttade den växtoljepressen till Kantvik i Kyrkslätt och startade sin verksamhet under namnet Mildola Oy. Den oljepressen bearbetar främst raps och rybs. Oljan tillverkas genom pressning och oljan renas fysiskt genom raffinering. År 2005 köpte Suomen Rehu Oy, som då var en del av Lännen Tehtaat-gruppen, Mildola Oy Under år 2009 fusionerade Lännen Tehtaat-gruppen samman Mildola och Avena Nordic Grain genom ett internt ägararrangemang.• År 2022 sålde Apetit sin spannmålshandelsverksamhet. Avena Nordic Grains namn ändrades till Apetit Kasviöljy Oy och Avena Kantvik Oy till Apetit Kantvik Oy. *Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993
Apetitin Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevan kasviöljynpuristamon käyttöönotosta tuli syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetitin kasviöljypuristamolla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä rooli. Valtaosa kotimaisesta rypsistä ja rapsista jalostetaan Kantvikissa öljyksi ja puristeeksi. Kantvikissa varmistetaan kotimaisen kasviöljyn saatavuus kuluttajille, ammattikeittiöille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Kasviöljynpuristamo ja sen tuotteet kehittyvät jatkuvasti Kolmekymppistä tuotantolaitosta ja sen kasviöljynpuristusprosessia on kehitetty vuosien varrella. Vuonna 1998 valmistui öljyn raffinointilaitos, jossa puristettu öljy puhdistetaan fysikaalisesti. Vuonna 2011 käyttöön otettiin pakkaamo ja vuonna 2016 pakkaamo sai uuden varaston. Kasviöljypuristamon oma bioenergialaitos otettiin käyttöön vuonna 2021. Lokakuussa Apetit kertoi investoivansa kasviöljypuristamolle oman pullotuslinjan, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2024. ”Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme sekä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa tuotteistoltaan ja kooltaan merkittävästä tuotantolaitoksestamme. Investointi omaan pullotuslinjaan on luonteva jatkumo kehittämiselle”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.” Historiaa: Kantvikin kasviöljynpuristamon edeltäjänä toimi Öljynpuristamo Oy, Helsingin Herttoniemessä 1958-1993.* Herttoniemen tuotantolaitoksen käynnistyessä pääraaka-aine vuonna 1960 oli kopra, kookospähkinän lohkottu ja kuivattu siemenvalkuainen. Alusta alkaen puristamossa käsiteltiin myös rypsiä, joskin sen osuus pysyi pitkään vaatimattomana. Uuttamon valmistuttua sen pääraaka-aineena alettiin käsitellä soijaa. Rypsi puristettiin ja uutettiin.* Vuonna 1993 kasviöljynpuristamo siirtyi Kirkkonummen Kantvikiin ja alkoi toimia nimellä Mildola Oy. Kasviöljynpuristamossa on käsitelty pääasiassa rypsin ja rapsinsiementä. Öljyä valmistetaan puristamalla ja öljy puhdistetaan fysikaalisesti raffinoimalla. Vuonna 2005 Lännen Tehtaat -konserniin kuuluva Suomen Rehu Oy osti Mildola Oy:n Vuonna 2009 Lännen Tehtaat -konserni yhdisti sisäisellä omistusjärjestelyllä Mildolan ja Avena Nordic Grainin. Vuonna 2022 Apetit myi viljakauppaliiketoimintansa. Avena Nordic Grain nimi vaihtui Apetit Kasviöljy Oy:ksi ja Avena Kantvik Oy Apetit Kantvik Oy:ksi. *Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993
Kulunut kasvukausi on pitänyt sisällään haasteita. Kylvöille päästiin suhteellisen aikaisin ja taimettuminen näytti jopa hyvältä kylmästä alkukesästä huolimatta. Pitkään jatkunut kuiva jakso kylvöjen jälkeen kuitenkin söi satopotentiaalin monilta alueilta. Sateita saatiin monin paikoin vasta kesäkuun lopulla, mikä oli sadonmuodostuksen kannalta liian myöhään. Syksyllä jatkuneet sateet yhdessä jälkiversontaongelmien kanssa myöhästyttivät puinteja ympäri maata. Haastavat olosuhteet ovat aiheuttaneet myös laatutappioita rikkojen ja korkean lehtivihreäpitoisuuden muodossa. Öljykasvien viljelyalojen kehitys on viime vuoteen nähden ottanut takapakkia. Rypsiä oli viljelyksessä 30 100 ha (-9 %) ja rapsia 8300 ha (-12 %). LUKE on arvioinut öljykasvien kokonaissadon olevan 46milj kg (18.9.23), joka olisi 19 % vähemmän kuin 2022. Kokonaissadon todellista määrää on vielä vaikea arvioida. Euroopassa öljykasvisadon odotetaan yltävän viime vuoden tasolle. Baltiassa sato-odotukset on jopa ylitetty. Markkinoilla tuntuu olevan hyvä kysynnän ja tarjonnan tasapaino, mistä kertoo jo pidempään vakaana pysynyt hintataso. Markkinoilla voi kuitenkin tapahtua nopeitakin muutoksia jatkuvasti elävän Ukrainan sotatilanteen vuoksi. Epävarmuutta tuovat myös erimielisyydet ukrainalaisen viljan tuontikielloista. Kotimaisen rypsin ja rapsin kysyntä pysyy kuitenkin edelleen vahvana ja toivottavasti haastava kasvukausi ei lannista viljelijöitä vaan ensi vuonna nähdään positiivista kehitystä viljelyaloissa ja satotasoissa. Rypsirapsi-foorumi tukemaan öljykasvien viljelyn kehitystä Rypsirapsi-foorumin toiminta on polkaistu käyntiin ja koetoimintaa on jo aloitettu useammalla paikkakunnalla. Tuloksia pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti viljelijöiden käyttöön, jotta kaikilla olisi uusimmat työkalut viljelyvarmuuden ja satotasojen parantamiseksi. Aiheeseen liittyen: RypsiRapsi-foorumi