Peittaus turvaa kevätöljykasvien viljelyä – Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaukselle poikkeuslupa kirppojen torjuntaan keväälle 2023

Peittaus turvaa kevätöljykasvien viljelyä – Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaukselle poikkeuslupa kirppojen torjuntaan keväälle 2023

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023.

Apetit Kasviöljy Oy haki poikkeuslupaa yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa. Tavoitteena on kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja sen kautta huoltovarmuuden ylläpitäminen.

”Tuholaispaine on merkittävä haitta öljykasvien viljelyssä, jota voidaan lievittää kasvinsuojelun keinoin. Toivomme, että päätös peittausluvasta kannustaa viljelijöitä kevätöljykasvien viljelyyn”, Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolainen sanoo.

Kevätöljykasvien viljelyssä kylvösiemenen peittaus on keskeinen osa kasvinsuojelua. Kirppojen aiheuttamat vioitukset ovat merkittävä uhka rypsin ja rapsin kehityksen alkuvaiheessa. Tehokkain keino niiden torjuntaan on toimiva siemenpeittaus. Jos peitattua kylvösiementä ei ole käytettävissä, haitat ympäristölle kasvaisivat, sillä tuholaisia jouduttaisiin todennäköisesti torjumaan yhä useammilla ruiskutuksilla.

Buteo Start FS 480 on viljelijöille tuttu peittausainevalmiste, sillä sitä on käytetty siemenpeittauksessa poikkeusluvan turvin myös aikaisempina vuosina. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni. Buteon biologinen teho perustuu valikoivuuteen ja se tehoaa nimenomaan kirppoihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi taimivaiheen tuholaistorjunnassa.

Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely lisää huoltovarmuutta ja monipuolistaa viljelykiertoa

Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen.

”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää, että Suomessa on ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka tuottavat selvästi nykyistä suuremman määrän öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen

Rypsillä ja rapsilla on merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu tuottajien keskuudessa, elintarvike- ja rehuteollisuudessa sekä huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten taholta.

”Rypsin ja rapsin viljely tuovat toivottua monipuolisuutta viljelykiertoon ja katkaisevat myös toistuvan viljanviljelyn kasvattamaa tautipainetta. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain”, Korolainen toteaa.

Rypsi ja rapsi ovat monelle viljelijälle tärkeitä korkean esikasviarvon omaavia viljelykasveja. Viljanviljelijältä rypsi ja rapsi eivät vaadi myöskään erillistä konekantaa.

Liittyvät artikkelit

Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjun...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 19.12.2023 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.  Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.   ”Poikkeuslupa Buteo Start FS-480 -valmisteelle on avainasemassa turvaamassa kevätöljykasvien tasaista ja onnistunutta taimettumista. Viljelijöiden kokemukset valmisteen käytöstä ovat olleet positiivisia ja siksi toivomme poikkeusluvan kannustavan viljelijöitä jälleen kevätöljykasvien viljelyyn”, sanoo Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase.   Kevätöljykasveihin kohdistuu niiden kasvurytmin vuoksi syysöljykasveja suurempi tuholaispaine. Etenkin kirpat voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa kasvin taimettumisvaiheessa. Tehokkain ja varmin tapa suojautua kirppatuhoja vastaan on siementen peittaus. Onnistunut peittaus auttaa kasvia selviämään kriittisen kasvuvaiheen yli. Peittaus pienentää tuholaispainetta huomattavasti ja samalla tarve pyretroidi-ruiskutuksille vähenee.   Buteo Start FS 480 on tuttu, viljelyssä poikkeusluvan turvin jo useampia vuosia käytetty ja taimivaiheen tuholaistorjunnassa tehokkaaksi todettu siemenpeittausaine. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni.   Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyllä on monipuoliset hyödyt   Rypsi ja rapsi ovat monille tiloille arvokkaita viljelyn monipuolistamisessa; niillä on merkittävä esikasviarvo ja ne myös ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä katkaisevat tautipainetta viljelykierrossa. Öljykasveja voidaan viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja sadolle on vakaa kysyntä. Rypsi ja rapsi eivät myöskään vaadi erillistä konekantaa ja siksi ne on myös helppo ottaa mukaan viljelykiertoon. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain.   Kevätöljykasvien viljelyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu viljelyyn ja teollisuuteen, vaan ne myös tukevat luonnon monimuotoisuutta, pölyttäjät hyötyvät ja maisema monipuolistuu. Myös uusia keinoja tuottaa yhä ympäristöystävällisempää ruokaa etsitään jatkuvasti ja tulevaisuudessa kotimaisella öljykasvituotannolla voi olla tässä suuri merkitys.   Suomalainen teollisuus tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia, samoin myös satoa tuottavia ammattitaitoisia viljelijöitä. Nykyisellään rypsin ja rapsin viljelyala ei riitä vastaamaan kotimaisen teollisuuden kysyntään. Kevätöljykasvien viljelyn väheneminen heikentää edelleen öljykasvien omavaraisuutta Suomessa ja lisää tuonnin tarvetta. Rypsillä ja rapsilla on siis merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu toimialan keskuudessa ja siksi poikkeuslupahakemusta puolsivat laajasti niin tuottajajärjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset.

Kantvik 30 vuotta: Kotimaisten öljykasvien tutkimukseen ja viljelykehitykse...

Kantvikin kasviöljynpuristamossa puristetaan ainoastaan rypsiä ja rapsia, kun taas sen edeltäjä Herttoniemessä käytti varsinkin aluksi pääasiassa ulkomaisia raaka-aineita mm. kookospähkinästä saatavaa kopraa sekä soijaa. Rypsiäkin oli pieniä määriä tuotannossa. 1970-luvun kuluessa ryhdyttiin edistämään kotimaisten öljykasvien tutkimusta ja lajien kehitystyötä. Tätä työtä tehdään edelleen.   Kuluvan vuoden kesäkuussa perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan.    ”Tavoitteena on kehittää rypsin ja rapsin viljelymenetelmiä ja lajikkeita yhdessä viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa”, sanoo Apetitin öljykasviliiketoiminnan johtaja Timo Huttunen.     Öljykasvien viljelyn kehittämiseksi Apetitin Räpin koetilalle kylvettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa tilan historiassa syysrypsiä. rypsirapsi.fi

Kantvik 30 år: Inhemska växtoljor från Kyrkslätt i trettio år

På hösten har det gått 30 år sedan Apetits växtoljefabrik togs i bruk. Fabriken är belägen i Kyrkslätt i Kantvik. Raps- och rybsolja framställs genom mekanisk pressning vid Kantviks växtoljepress. Dessutom producerar pressprocessen rapskross som används inom foderindustrin. Apetits växtoljepress spelar en betydande roll ur försörjningstrygghetssynpunkt. Huvuddelen av inhemsk raps och rybs förädlas till olja och kross i Kantvik. I Kantvik säkerställs tillgången till inhemsk växtolja för konsumenter, professionella kök och livsmedelsindustrin.  Växtoljefabriken och dess produkter utvecklas ständigt Den trettio år gamla produktionsanläggningen och dess pressprocess för växtolja har utvecklats under åren. År 1998 togs en oljeraffineringsanläggning i bruk, där den pressade oljan renas fysiskt. År 2011 togs en förpackningsanläggning i bruk och år 2016 fick oljeförpackningarna en ny lagerbyggnad. Växtoljepressens egen bioenergianläggning togs i bruk år 2021. I oktober publicerade Apetit beslutet att man skulle investera i en ny förpackningslinje för växtoljeflaskor, som är planerad att bli färdig under året 2024. "Vi är stolta över vår långa historia och vår produktionsanläggning, som är betydande vad det gäller produktsortiment och storlek i den inhemska livsmedelsindustrin. Att investera i en egen förpackningslinje är en naturlig fortsättning på utvecklingen", säger Timo Huttunen, direktör för Apetits växtoljeverksamhet." Historia:  Föregångaren till Kantviks växtoljepress var Öljynpuristamo Oy, i Hertonäs, Helsingfors, 1958–1993.* När produktionsanläggningen i Hertonäs startade år 1960 var huvudråvaran kopra, kokosnötens delade och torkade fröprotein. Från början förädlades även rybs i pressen, även om dess andel förblev blygsam länge. Efter att extraktionsmetoden togs i bruk användes soja som huvudsaklig råvara. Rybsen både pressades och extraherades. * År 1993 flyttade den växtoljepressen till Kantvik i Kyrkslätt och startade sin verksamhet under namnet Mildola Oy. Den oljepressen bearbetar främst raps och rybs. Oljan tillverkas genom pressning och oljan renas fysiskt genom raffinering. År 2005 köpte Suomen Rehu Oy, som då var en del av Lännen Tehtaat-gruppen, Mildola Oy Under år 2009 fusionerade Lännen Tehtaat-gruppen samman Mildola och Avena Nordic Grain genom ett internt ägararrangemang.• År 2022 sålde Apetit sin spannmålshandelsverksamhet. Avena Nordic Grains namn ändrades till Apetit Kasviöljy Oy och Avena Kantvik Oy till Apetit Kantvik Oy. *Anna Carpelan, Antti Metsänkylä: Työelämää öljynpuristamossa, Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958–1993