Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Räpin koetilalla 22.8. järjestetty peltopäivä keräsi yli 80 viljelijää ja muuta viljelyn kehityksestä ja kehittymisestä kiinnostunutta kuulijaa perehtymään koetilan ajankohtaiseen toimintaan. Päivän läpileikkaavana teemana oli tulevaisuus ja kasvinviljelyn keinot sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. 

Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola kertoi, millaisia toimenpiteitä voi tehdä, jotta vedenhallinta pelloilla saataisiin paremmaksi. 

”Tulevaisuudessa niukkuus vedestä tulee yhä lisääntymään, sillä talvet lyhenevät ja hellepäivien määrä lisääntyy. Viime vuosina alkukesät ovat olleet tilastollisesti kuivempia sadeveden suhteen, joten ollaan yhä enemmän sen veden varassa, joka pellolla jo talvikauden aikana on. Vesi on siis rajoittava tekijä kasvukaudella”, Jaakkola kertoo.

Jaakkola kertoi, että kun pitkällä aikavälillä tehdään toimenpiteitä peltomaan rakenteen parantamiseksi ja veden pidättämiseksi pellossa talven jäljiltä voidaan saavuttaa merkittäviä lisävesimääriä. Peltomaan vedenpidätyskykyyn voi vaikuttaa lisäämällä huokosta tai orgaanista ainetta. Myös multavuutta voi kehittää esim. käyttämällä lantaa. Rakenteeseen voi vaikuttaa positiivisesti myös kerääjäkasveilla ja nurmilla. Pintamaan kosteuteen voidaan vaikuttaa optimoimalla viljelytoimenpiteet kuten muokkaus.

Koeruuduissa tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia palkokasveja

Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki esitteli, millaisia tulevaisuuden oloihin sopeutuvia viljelykasveja Räpillä on koeviljelyssä. Koetilalta löytyy mm. Suomen suurin kikhernepelto. Apetitilla kikhernettä on ollut koeviljelyssä vuodesta 2018 alkaen ruutukokeissa ja nyt myös jo kolmatta vuotta peräkkäin koeviljelyä on peltomittakaavassa.

”Viime vuoden pellolla savikka ja mustakoiso olivat iso ongelma, mutta tänä vuonna rikkakasvit on saatu hallintaan palkokasveille soveltuvilla kasvinsuojeluaineilla, joille haettiin koetoimintalupa käyttöön kikherneellä. Kikherneelle kuivuus ei ole ongelma vahvan ja syvän juuriston ansiosta, mutta loppukesän poikkeuksellinen märkyys ja viileys on tänä kesänä aiheuttanut sen, että suuri osa kukista varisee ilman että niistä alkaa kehittyä palkoa”, Huhdanmäki kertoo.

Apetilla kikherne puidaan ja pakastetaan tuoreena, mitä muualla Euroopassa ei toistaiseksi ole tehty teollisessa mittakaavassa. Kikherneen viljelyssä haasteena on ollut puinti ja sitä Apetitilla onkin pyritty kehittämään. 

Räpin koeruuduistakin löytyy erilaisia kikhernelajikkeita sekä linssiä, pensaspapua ja tietysti erilaisia hernelajikkeita. Hernelajikkeista etsitään jatkuvasti tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia lajikkeita, jotka täyttävät myös Apetitin laatuvaatimukset väriin, makeuteen ja kokoon liittyen. 

Viljelyrobotti avuksi rikkojentorjuntaan

Räpin koetilalla on päästy yhteistyössä Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Farmdroid-peltorobotilla pinaatin kylvöön ja haraukseen. Kesän muiden testien aikataulut ja kostea loppukesä aiheuttivat sen, että harausnäytöksen sijaan peltopäivässä seurattiin, kun robotti kylvi pinaattia.

”Kylvö tapahtuu paikkatiedon perusteella. Robotti pitää ensin kierrättää pellon kulmapisteissä, jotta se voi luoda tarkat ajolinjat lohkolle. Se on oma hommansa, mutta tarvitaan vain kerran. kertoo Työtehoseuran Reetta Palva.

Robotista olisi kuitenkin merkittävästi hyötyä etenkin pinaatin haraamisessa, joka on käsityönä tehtynä työllistävää. Robotti haraa sekä rivivälit että taimivälit. Torjunta-aineiden vähenemisen vuoksi pinaatilta on jäänyt pois torjunta-aineita, minkä vuoksi Räpillä on etsitty erilaisia rikkakasvien hallintakeinoja pinaatille.  

Tanskalaisvalmisteinen Farmdroid-robotti toimii aurinkoenergialla. Se etenee tehtävästä riippuen eri nopeuksilla kuitenkin korkeintaan 1 kilometriä tunnissa. Robotilla on testattu jo sokerijuurikkaan ja rapsin kylvöä.

Räpin peltopäivän järjestivät yhdessä Apetit Ruoka Oy, Perunantutkimuslaitos, Pyhäjärvi-instituutti, Työtehoseura, Luonnonvarakeskus ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus.

Liittyvät artikkelit

Puinnit päättyivät kaksijakoisissa tunnelmissa - Öljykasvitilanne 11/2025...

Kevätöljykasvien satotasoissa on tänä syksynä ollut paljon vaihtelua. Heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle. Kukinta jäi lyhyeksi ja vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Etenkin kevätrypsit kärsivät helteestä ja satotasot ovat jääneet odotuksista erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätrapsit kestivät hellejaksoa paremmin, mutta niilläkin täysi satopotentiaali jäi saavuttamatta. Kuluvan kauden toimitukset ovat vielä alussa ja tyypillisesti laaduissa on paljon hajontaa. Toimituksien keskiarvolaatujen perusteella voidaan laadun todeta olevan keskimääräinen/hyvä. Vaikka tänä vuonna kevätöljykasveilla ei päästy huippusatoihin, niin siitä huolimatta useat viljelijät ovat toimittaneet tavaraa, jonka laadut ovat olleet kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät ovat korottaneet perushintaa jopa 50 €/tn.   Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot realisoituivat tänä syksynä myös satotasoissa. Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista on mitattu yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. Hyvä syysöljykasvivuosi innosti kylvöille myös tänä syksynä, mutta valitettavasti peltoa ei vapautunut tarpeeksi ajoissa, jotta kaikki suunnitellut syysrapsien ja -rypsien kylvöt olisi saatu tehtyä. Syysöljykasvit, jotka ehdittiin kylvämään, näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Heinä-elokuun taitteessa oli monin paikoin kuivaa, mikä johti epätasaiseen taimettumiseen. Syysrapseja kylvettiin myös tavanomaista myöhempään. Kasvustot eivät ole yhtä reheviä, kuin viime syksynä mutta talvehtimisedellytykset ovat olemassa. Syysöljykasvien osalta talvea kohti lähdetään odottavissa tunnelmissa. Euroopan tilanne Strategie Grainsin arvion mukaan Euroopan kuluvan kauden rapsisato olisi 20,4 miljoonaa tonnia, mikä olisi korkein taso sitten satokauden 2014-2015. Pinta-alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alojen kasvu tuli pääasiassa Romaniasta, jossa tuotanto on tuplaantunut verrattuna satokauteen 2024-2025. Euroopassa satotasot ovat palanneet normaalimmalle tasolle haastavamman vuoden jälkeen, mikä näkyy kokonaistuotannon määrässä. Tulevalle kaudelle 2026-2027 Euroopan rapsipinta-alojen odotetaan kasvavan 7 prosenttia. Suurissa tuottajamaissa Ranskassa, Saksassa ja Puolassa päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja kasvustot näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Kasvustot näyttävät hyvältä myös Baltiassa, vaikkakin alojen ennustetaan hieman pienenevän haastavampien kylvöolosuhteiden seurauksena. Rapsin pörssihinta on pysynyt korkealla tasolla suhteessa vehnään. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon elämistä ja selkeiden trendien löytäminen on haastavaa. Epävarmuustekijöitä on paljon ja etenkin kauppapolitiikan nopeat muutokset vaikuttavat rapsin hintaan.  

Toimituskatko Apetitin vastaanottopaikkoihin ERP-järjestelmän käyttöönoton ...

Apetit Kasviöljy Oy ottaa syys-lokakuun vaihteessa käyttöön uuden ERP-järjestelmän, minkä johdosta kaikkiin Apetitin vastaanottopaikkoihin tulee toimituskatko ajanjaksolle 22.9.-6.10.2025. Toimituskatkosta huolimatta sopimuksia voi tehdä ja kippiaikoja varata normaalisti. Kotimaisen siemenen toimituksille Kantvikiin on vapaita aikoja seuraavasti: Viikko 38 Viikko 42 Pahoittelemme mahdollisia toimituskatkosta aiheutuvia häiriöitä. Lisätietoja antaa tarvittaessa: Kirsi Vartiainen () Mikael Ingman () Mikko Kaase ()

Öljykasvialoissa roimaa kasvua - Öljykasvitilanne 8/2025

Öljykasvialoissa roimaa kasvua VYR:n keväällä teettämän kylvöalaennusteen mukaan öljykasvialojen odotettiin kasvavan merkittävästi verrattuna viime vuoteen. LUKE:n kesäkuun lopussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevään ennusteet pitivät paikkaansa ja öljykasviala kasvoi peräti 37 % verrattuna viime vuoteen, ollen näin 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran Suomessa öljykasviala on ollut yli 50 000 hehtaaria vuonna 2018. Lähde: Ruokavirasto Lajikepuolella uutuudet herättävät kiinnostusta Suomessa viljellyistä öljykasveista yli 70 % on kevätrypsiä. Kevätrypsiä ei Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta viljellä muualla Euroopassa ja näin ollen on luonnollista, että myös kevätrypsien jalostus on hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Ruokaviraston julkaisemista lajikkeellisista aloista käy ilmi, että uusille kevätrypsilajikkeille on selkeästi kysyntää. Vasta tänä vuonna laajemmin markkinoille saapunut Borealin jalostama Sinuhe-lajike on jo toiseksi viljellyin lajike. Toinen täksi kaudeksi saapunut uutuus, ruotsalaisen Jerrestad Agron jalostama Svea-lajike on myös kasvattanut osuuttaan merkittävästi.  Edellä mainitut uudet lajikkeet ovat olleet ruutukokeissa satoisampia ja etenkin öljypitoisuudet ovat olleet korkeat verrattuna edeltäjiinsä. Alueelliset erot jälleen suuria Kasvukausi otti melkoisen harppauksen eteenpäin heinäkuun hellejakson aikana, ja niin viljoissa kuin öljykasveissa on alkanut väri vaihtua. Syysrypsien puinteja aloitettiin jo heinäkuun puolella ja ensimmäiset erät ovat saapuneet Kantvikiin. Syysrypsien laaduissa ja satotasoissa on ollut isoa vaihtelua ja tänä vuonna etenkin rikkakasviongelmat ovat syysrypseissä korostuneet. Syysrypsin viljelyalat ovat kasvaneet ja kiinnostus on lisääntynyt myös eteläisessä Suomessa. Etenkin tällaisena vuotena kun rikkakasvipaine on kova, olisi tärkeää, että myös syysrypsille saataisiin vaihtoehtoja kevään rikkakasvientorjuntaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjä valmisteita ei valitettavasti ole. Syysrapsien puinteja ollaan aloittelemassa ja pitkästä aikaa odotettavissa on kovia satotuloksia. Syysrapsien ja syysrypsien kylvöt ovat myös käynnissä. Tänä vuonna kylvöpäätökset tulivat monelle hyvin nopeasti eteen, kun helteet valmistivat syysviljoja ja ennakko-odotuksista huolimatta peltoja vapautuikin syysöljykasvien kylvöille. Kevätöljykasvien osalta alueellinen vaihtelu on ollut jälleen suurta. Osassa maata kasvustot ovat kärsineet liiallisista sateista, ja toisaalta kukinnan aikaan osuneet helteet ovat saattaneet syödä satopotentiaalia. Myös kuoriaispaineessa on ollut isoja eroja. Tänä vuonna kylvösesonki oli pitkä ja kevätöljykasvejakin kylvettiin sekä varhain että myöhään. Olosuhteet olivat kuitenkin niin vaihtelevat ja paikalliset erot suuria, että on vaikea sanoa, mikä taktiikka oli toimivin. Haasteita on riittänyt, mutta niistä huolimatta monella on myös erinomaisia rypsi- ja rapsikasvustoja. Odotettavissa on siis vähintäänkin keskimääräinen sato. Euroopan tilanne Pohjois-Euroopassa ja Saksassa sateet hidastivat puinteja mutta satotasot näyttävät kuitenkin hyvältä. Ranskan tuotantoennustetta on kasvatettu ja korjatussa sadossa öljypitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla. Baltian tuotantoennustetta on nostettu mutta sateet ovat hidastaneet puinteja ja sadon laadussa saattaa olla ongelmia. Baltiassa on nähty rapseilla harvinaisempaa lituidäntää. Romaniassa kylvettiin ennätyksellinen öljykasviala ja myös satotasot ovat olleet hyviä ja näin ollen Romanian tuotanto tulee yli kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna. Strategie Grains nosti EU:n tuotantoennustetta 19,6 miljoonaan tonniin (+ 2,8 Mt vrt. 2024) heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan. Tuontiarvio tulevalle kaudelle on 6 Mt ja teollisuuden käytön arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla 25 Mt. Markkinatasapaino pysyy kohtuullisena mutta loppuvarastojen odotetaan kuitenkin olevan 1,4 Mt kesäkuussa 2026. Rapsin Matif-hinta on elänyt melkoisesti viime aikoina mutta on edelleen vahvalla tasolla suhteessa vehnään. Hintaa ovat heiluttaneet niin maailmanpoliittinen tilanne, tullit, soijan hinta kuin kasvanut kysyntä suhteessa pieniin alkuvarastoihin. Pohjois-Euroopan ja Kanadan puinnit ovat vielä kesken, joten odotettavissa on, että markkinoilla tapahtuu elämistä ennen kuin lopullisia satotietoja on saatavilla.                 Marraskuu 2025 futuurin hintahistoria 12.8.2025.