Rypsin ja rapsin kylvösiementen peittaus sai poikkeusluvan kirppojen torjuntaan keväälle 2024
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 19.12.2023 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin, sekä sokerijuurikkaan siemenen kylvämiselle keväällä 2024.
Poikkeuslupaa Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön peittauksessa haettiin, jotta voitaisiin turvata kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja huolehtia siten myös suomalaisesta huoltovarmuudesta, sillä öljykasvit ovat alituotettuja koko EU-alueella.
”Poikkeuslupa Buteo Start FS-480 -valmisteelle on avainasemassa turvaamassa kevätöljykasvien tasaista ja onnistunutta taimettumista. Viljelijöiden kokemukset valmisteen käytöstä ovat olleet positiivisia ja siksi toivomme poikkeusluvan kannustavan viljelijöitä jälleen kevätöljykasvien viljelyyn”, sanoo Apetit Kasviöljy Oy:n kehitysasiantuntija Mikko Kaase.
Kevätöljykasveihin kohdistuu niiden kasvurytmin vuoksi syysöljykasveja suurempi tuholaispaine. Etenkin kirpat voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa kasvin taimettumisvaiheessa. Tehokkain ja varmin tapa suojautua kirppatuhoja vastaan on siementen peittaus. Onnistunut peittaus auttaa kasvia selviämään kriittisen kasvuvaiheen yli. Peittaus pienentää tuholaispainetta huomattavasti ja samalla tarve pyretroidi-ruiskutuksille vähenee.
Buteo Start FS 480 on tuttu, viljelyssä poikkeusluvan turvin jo useampia vuosia käytetty ja taimivaiheen tuholaistorjunnassa tehokkaaksi todettu siemenpeittausaine. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni.
Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyllä on monipuoliset hyödyt
Rypsi ja rapsi ovat monille tiloille arvokkaita viljelyn monipuolistamisessa; niillä on merkittävä esikasviarvo ja ne myös ylläpitävät maan kasvukuntoa sekä katkaisevat tautipainetta viljelykierrossa. Öljykasveja voidaan viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja sadolle on vakaa kysyntä. Rypsi ja rapsi eivät myöskään vaadi erillistä konekantaa ja siksi ne on myös helppo ottaa mukaan viljelykiertoon. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain.
Kevätöljykasvien viljelyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu viljelyyn ja teollisuuteen, vaan ne myös tukevat luonnon monimuotoisuutta, pölyttäjät hyötyvät ja maisema monipuolistuu. Myös uusia keinoja tuottaa yhä ympäristöystävällisempää ruokaa etsitään jatkuvasti ja tulevaisuudessa kotimaisella öljykasvituotannolla voi olla tässä suuri merkitys.
Suomalainen teollisuus tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia, samoin myös satoa tuottavia ammattitaitoisia viljelijöitä. Nykyisellään rypsin ja rapsin viljelyala ei riitä vastaamaan kotimaisen teollisuuden kysyntään. Kevätöljykasvien viljelyn väheneminen heikentää edelleen öljykasvien omavaraisuutta Suomessa ja lisää tuonnin tarvetta.
Rypsillä ja rapsilla on siis merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu toimialan keskuudessa ja siksi poikkeuslupahakemusta puolsivat laajasti niin tuottajajärjestöt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat sekä huoltovarmuudesta vastaavat viranomaiset.
Jaa
Facebook
LinkedIn
Sähköposti
Liittyvät artikkelit
Sää suosi syysöljykasveja – kesällä 2025 ennätyssatoja
Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois. ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä. Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.
Rypsin ja rapsin viljelyn ABC - webinaarisarja helmi- ja maaliskuussa 2026
Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen, eli VARPSI-hanke, järjestää alkuvuodesta 2026 Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaarisarjan. Kahdessa eri webinaarissa pureudutaan monipuolisesti kokemuksiin ja neuvoihin rypsin ja rapsin viljelyyn. Onko suunnitelmissasi kylvää tänä vuonna rypsiä tai rapsia? Mietityttääkö jokin kylvössä tai kasvinsuojelussa? Entä onko lannoituksen toteutus selvillä tai pohdituttaako puinnin onnistuminen? Tule hakemaan vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaareihin! Tilaisuuksissa konkariviljelijät jakavat kokemuksia ja neuvoja rypsin ja rapsin viljelystä, minkä lisäksi muut asiantuntijat kertovat tärppejä mm. kylvötekniikkaan ja kasvinsuojeluun. Webinaarit järjestetään erikseen kevät- ja syysöljykasveille - voit halutessasi osallistua molempiin! Lue lisää ja ilmoittaudu
Puinnit päättyivät kaksijakoisissa tunnelmissa - Öljykasvitilanne 11/2025...
Kevätöljykasvien satotasoissa on tänä syksynä ollut paljon vaihtelua. Heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle. Kukinta jäi lyhyeksi ja vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Etenkin kevätrypsit kärsivät helteestä ja satotasot ovat jääneet odotuksista erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätrapsit kestivät hellejaksoa paremmin, mutta niilläkin täysi satopotentiaali jäi saavuttamatta. Kuluvan kauden toimitukset ovat vielä alussa ja tyypillisesti laaduissa on paljon hajontaa. Toimituksien keskiarvolaatujen perusteella voidaan laadun todeta olevan keskimääräinen/hyvä. Vaikka tänä vuonna kevätöljykasveilla ei päästy huippusatoihin, niin siitä huolimatta useat viljelijät ovat toimittaneet tavaraa, jonka laadut ovat olleet kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät ovat korottaneet perushintaa jopa 50 €/tn. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot realisoituivat tänä syksynä myös satotasoissa. Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista on mitattu yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. Hyvä syysöljykasvivuosi innosti kylvöille myös tänä syksynä, mutta valitettavasti peltoa ei vapautunut tarpeeksi ajoissa, jotta kaikki suunnitellut syysrapsien ja -rypsien kylvöt olisi saatu tehtyä. Syysöljykasvit, jotka ehdittiin kylvämään, näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Heinä-elokuun taitteessa oli monin paikoin kuivaa, mikä johti epätasaiseen taimettumiseen. Syysrapseja kylvettiin myös tavanomaista myöhempään. Kasvustot eivät ole yhtä reheviä, kuin viime syksynä mutta talvehtimisedellytykset ovat olemassa. Syysöljykasvien osalta talvea kohti lähdetään odottavissa tunnelmissa. Euroopan tilanne Strategie Grainsin arvion mukaan Euroopan kuluvan kauden rapsisato olisi 20,4 miljoonaa tonnia, mikä olisi korkein taso sitten satokauden 2014-2015. Pinta-alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alojen kasvu tuli pääasiassa Romaniasta, jossa tuotanto on tuplaantunut verrattuna satokauteen 2024-2025. Euroopassa satotasot ovat palanneet normaalimmalle tasolle haastavamman vuoden jälkeen, mikä näkyy kokonaistuotannon määrässä. Tulevalle kaudelle 2026-2027 Euroopan rapsipinta-alojen odotetaan kasvavan 7 prosenttia. Suurissa tuottajamaissa Ranskassa, Saksassa ja Puolassa päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja kasvustot näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Kasvustot näyttävät hyvältä myös Baltiassa, vaikkakin alojen ennustetaan hieman pienenevän haastavampien kylvöolosuhteiden seurauksena. Rapsin pörssihinta on pysynyt korkealla tasolla suhteessa vehnään. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon elämistä ja selkeiden trendien löytäminen on haastavaa. Epävarmuustekijöitä on paljon ja etenkin kauppapolitiikan nopeat muutokset vaikuttavat rapsin hintaan.
