Rypsin ja rapsin viljelyä eteenpäin RypsiRapsi 2025 -hankkeella

Rypsin ja rapsin viljelyä eteenpäin RypsiRapsi 2025 -hankkeella

Koko Suomen öljykasvisektoria palvelleen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena oli kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Hankkeen avulla viljelijöille jaettiin tietoa uusista tutkimustuloksista meiltä ja muualta. Hankkeessa hyödynnettiin öljykasviketjun yhteistyötä ja tehostettiin neuvontaa digitaalisesti somekanavia ja keskustelualustoja hyödyntäen.

RypsiRapsi 2025 -hankkeen toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry 1.4.2020–31.10.2022. Mukana hankkeessa oli koko öljykasviketju mukaan lukien viljelijät, neuvonta, teollisuus ja kasvinjalostus. Tavoitteena oli saada alhainen satotaso nousu-uralle, parantaa viljelyvarmuutta sekä lisätä viljelyn kiinnostavuutta ja viljelyalaa. Hankkeen toimenpiteinä olivat koetoiminta, öljykasvien huippuosaajakoulutus, viljelijätilaisuudet, öljykasviviljelyn onnistumistekijöiden selvitys sekä viestintä.

Koetoiminnalla kehitettiin vaihtoehtoisia tuholaistorjunnan menetelmiä

Koetoiminta koostui koeruutukokeista, jotka toteutettiin Inkoon Västankvarnin koetilalla ja Pohjanmaalla Isokyrön, Lapuan ja Vaasan alueilla sekä havaintokokeista, joita toteutettiin eri puolilla Suomea, lähinnä Etelä-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan alueen viljelijöiden pelloilla.

Koetoiminta keskittyi vaihtoehtoisten tuholaistorjunnan menetelmien kehittämiseen, kasvustorakenteen säätelyyn kevätöljykasveilla sekä syysöljykasvien viljelyvarmuuden parantamiseen. Keskeisinä käytännön viljelyä palvelevina tuloksina voidaan nostaa houkutuskaistojen käyttö kirppojen ja rapsikuoriaisen torjunnan osana, kylvötiheyden alentaminen hybridilajikkeilla kevätrapsilla sekä syysöljykasvien talvehtimisen varmistaminen riittävän aikaisella kylvöajalla, nopean taimettumisen varmistamisella sekä kasvupisteen pitämisellä matalana.

Öljykasvien huippuosaajakoulutus ja viljelyn menestysresepti

Osana hanketta järjestettiin halukkaille viljelijöille Öljykasvien huippuosaajakoulutus, joka koostui neljän webinaarin koulutussarjasta, pellonpiennartilaisuuksista sekä opintomatkasta Ruotsiin Uppsalan alueelle. Koulutukseen osallistui 37 viljelijää. Lisäksi öljykasvien viljelyn onnistumistekijöiden selvitystä varten haastateltiin 13 kokenutta öljykasvien viljelijää ja tulokset koostettiin raporttiin.

Viestintätoimina hankkeessa perustettiin rypsirapsi.fi -sivusto sekä somekanavat Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin, joissa nostettiin ajankohtaisia öljykasvienviljelyyn liittyviä aiheita.

Tulokset

Hankkeen myötä kävi ilmi, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn.

Lue lisää hankkeesta:

Liittyvät artikkelit

Vuonna 2022 kylvettiin 6 000 hehtaaria syysöljykasveja

Suomessa noin viisi prosenttia vähän yli miljoonan hehtaarin vilja-alasta kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Viime syksynä syysviljojen kylvöala oli Luken tilastojen mukaan tavanomaista enemmän eli noin 100 000 hehtaaria. Syysöljykasvien eli syysrypsin  ja -rapsin kylvöala tuosta kokonaisuudesta oli 6 000 hehtaaria. Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolaista syysöljykasvien viljelyala ilahduttaa. ”Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen huono kaikille vilja- ja öljykasveille, innostusta syysöljykasvien viljelyyn on kylvöalan perusteella ollut. Niissä nähdään potentiaalia ja viljely saa jatkuvuutta. Se on tärkeää Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta”, Korolainen sanoo. Syysöljykasveilla useita etuja – talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja syysviljely tasaa työhuippuja Syysöljykasvien etuna voidaan pitää sitä, että niillä on suurempi satopotentiaali kuin kevätöljykasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo ravinteita ja estää niitä huuhtoutumasta sulamisvesien mukana keväällä. Lisäksi se sitoo hiiltä. ”Syysöljykasveilla on vankka juuristo, joka parantaa maan rakennetta jopa kevätöljykasveja tehokkaammin. Syyskylvöiset kasvit myös hyödyntävät kevätkosteuden tehokkaasti”, Korolainen listaa etuja. Rypsillä ja rapsilla on yleisesti hyvä esikasviarvo. Myös tuholaispaine on kevätöljykasveja pienempi. Erityisesti syysrypsi päästään usein myös puimaan niin aikaisin, että samalle lohkolle ennätetään kylvää vielä syysviljaa ja sen kylvö- ja korjuuajat tasaavat työhuippuja. Öljykasvien viljeleminen kasvattaa Suomen ruokaomavaraisuutta Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. Lisäksi rypsiöljyn valmistuksessa syntyy puristetta, joka hyödynnetään eläinruokinnassa. Kotimaista rypsin ja rapsin siementä käytettäisiin siis enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla. Apetit on vakaa ostaja kotimaiselle rypsille ja rapsille ja nykyiseen pinta-alaan toivotaan reilua kasvua. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää että suomalaiset ammattitaitoiset viljelijät tuottavat riittävästi öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen.

Betning tryggar odlingen av våroljeväxter – Undantagslov för betning av ryp...

Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 13 december 2022 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde under våren 2023. Apetit Kasviöljy Oy ansökte om undantagslov tillsammans med Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK rf. och Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf. Syftet är att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten. ”Skadegörare medför nackdelar för odling av oljeväxter men med växtskydd kan man lindra effekterna. Vi hoppas att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter,” berättar Perttu Korolainen utvecklingschef vid Apetit. Betningen av utsäde är av stor betydelse för ett effektivt växtskydd vid odlingen av våroljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det effektivaste sättet att bekämpa dem är en fungerande betning av frösådd. Om man inte har tillgång till betat utsäde skulle nackdelarna för miljön öka eftersom man i så fall sannolikt blir tvungen att bekämpa skadegörare med hjälp av flera besprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Buteos biologiska effekt grundar sig på selektivitet och preparatet har uttryckligen en god effekt på jordloppor. Det har visat sig vara ett effektivt bekämpningsmedel mot skadegörare i plantor. Odling av inhemsk ryps och raps ökar både underhållssäkerhet och en mångsidig växtföljd Odling av ryps och raps i Finland påverkar tillgången på inhemsk rypsolja, graden av inhemskt innehåll i livsmedel samt Finlands självförsörjning gällande livsmedel. ”Vi har i Finland industrier som kräver inhemsk ryps och raps. Det är viktigt att vi i Finland har kunniga odlare som producerar avsevärt mer oljeväxter än för tillfället så att vi kan svara på den allt större efterfrågan på inhemsk olja och pressad olja. Ryps och raps är i Finland och inom hela EU underproducerade växter. Det är möjligt att odla dem på nästan alla odlingsområden för spannmål och vi har i Finland ett täckande nätverk för mottagning av leveranser och en stabil efterfrågan,” konstaterar Korolainen Ryps och raps har en avgörande inverkan på landets självförsörjning och underhållssäkerhet. Detta är ett faktum som konstaterats av både producenter, livsmedels- och foderindustrin samt de myndigheter som ansvarar för landets underhållssäkerhet. ”Odling av ryps och raps ökar även en mångsidig växtföljd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i marken som är typisk vid upprepad odling av spannmål. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år,” betonar Korolainen. Ryps och raps är för flera odlare viktiga odlingsväxter tack vare sitt mycket höga odlingsvärde. Odlingen av ryps och raps kräver inte heller nya maskiner av spannmålsodlare.

Peittaus turvaa kevätöljykasvien viljelyä - Rypsin ja rapsin kylvösiementen...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023. Apetit Kasviöljy Oy haki poikkeuslupaa yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa. Tavoitteena on kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja sen kautta huoltovarmuuden ylläpitäminen. ”Tuholaispaine on merkittävä haitta öljykasvien viljelyssä, jota voidaan lievittää kasvinsuojelun keinoin. Toivomme, että päätös peittausluvasta kannustaa viljelijöitä kevätöljykasvien viljelyyn”, Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolainen sanoo. Kevätöljykasvien viljelyssä kylvösiemenen peittaus on keskeinen osa kasvinsuojelua. Kirppojen aiheuttamat vioitukset ovat merkittävä uhka rypsin ja rapsin kehityksen alkuvaiheessa. Tehokkain keino niiden torjuntaan on toimiva siemenpeittaus. Jos peitattua kylvösiementä ei ole käytettävissä, haitat ympäristölle kasvaisivat, sillä tuholaisia jouduttaisiin todennäköisesti torjumaan yhä useammilla ruiskutuksilla. Buteo Start FS 480 on viljelijöille tuttu peittausainevalmiste, sillä sitä on käytetty siemenpeittauksessa poikkeusluvan turvin myös aikaisempina vuosina. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni. Buteon biologinen teho perustuu valikoivuuteen ja se tehoaa nimenomaan kirppoihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi taimivaiheen tuholaistorjunnassa. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely lisää huoltovarmuutta ja monipuolistaa viljelykiertoa Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää, että Suomessa on ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka tuottavat selvästi nykyistä suuremman määrän öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen Rypsillä ja rapsilla on merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu tuottajien keskuudessa, elintarvike- ja rehuteollisuudessa sekä huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten taholta. ”Rypsin ja rapsin viljely tuovat toivottua monipuolisuutta viljelykiertoon ja katkaisevat myös toistuvan viljanviljelyn kasvattamaa tautipainetta. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain”, Korolainen toteaa. Rypsi ja rapsi ovat monelle viljelijälle tärkeitä korkean esikasviarvon omaavia viljelykasveja. Viljanviljelijältä rypsi ja rapsi eivät vaadi myöskään erillistä konekantaa.