Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon   Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois.  ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä.  Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.  

Korkeushyppääjä Ella Junnila pääsee starttaamaan oman hallikautensa sairastelun jälkeen. Lyhyt hallikausi on yleisurheilijalle hyvä puolivälin mittauspiste. Yleisurheilijoiden hallikausi on kesän kilpailukautta lyhyempi, vain noin kuusi viikkoa tammikuusta alkaen. ”Nyt on jännittävät tunnelmat. Valmentajan vaihdon myötä harjoituksissa on ollut paljon uutta ja erilaista mukana. Myös tekniikkapuolella on tehty muutoksia, joten nyt on mielenkiintoista nähdä, miten se nämä vaikuttavat”, Junnilla kertoo. Hallikauteen valmistautuminen eroaa yleisesti kesäkauteen valmistautumisesta. Peruskuntokauden jälkeen tehtävä kilpailuun valmistava kausi, jossa nostetaan tehoja, mutta kevennetään harjoitusmäärää, on lyhyempi. Lisäksi varsinaisella kilpailukaudella ei ole mahdollisuutta samanlaiseen rakentamiseen, koska kausi on niin lyhyt. Toisaalta hallikausi on hyvä puolivälin mittauspiste harjoittelulle. ”Odotan todella paljon kisaamista. Jouduin sairastumisen vuoksi jättämään väliin kaksi kilpailua, joten hallikaudesta on vain parin viikon pätkä jäljellä”, Junnila kertoo. Osa Junnilankin hallikauden kisoista poikkeaa myös luonteeltaan kesän yleisurheilukisoista: mukana on vain yksi laji, korkeushyppy. ”Näissä kisoissa pääsee paljon paremmin vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja uskon, että ne ovat myös yleisölle mielenkiintoisia, kun todella näkee mitä kisapaikalla tapahtuu. Toivoisin, että tällainen kisamuoto rantautuu myös Suomeen”, Junnilla sanoo. Kisakaudella huolehditaan ravitsemuksesta erityisen tarkasti Kilpailukaudella hän myös huolehtii, että keho saa riittävästi ja mieluusti vaadittua enemmänkin ravinto- ja hivenaineita. Tavoitteena on, ettei vahingossakaan pääse syntymään puutostilaa. ”Puutostila on aina keholle tietynlainen rasitustila ja rasittuneena vammojen todennäköisyys kasvaa. Tästä syystä haluan välttää puutostiloja. Ravitsemusasiantuntijan suosituksesta olen siirtynyt käyttämään muun muassa rypsi-rapsiöljyä, joka sisältää runsaasti omega 3 ja omega 6 -rasvahappoja sekä E-vitamiinia”, Junnila kertoo   Kuva Jesse Väänänen   Ellan reseptivinkki: Lasagne   Pasta:  3 x kananmuna  30 g öljyä (italialaiset varmaan käyttää oliivi öljyä, mutta tässäkin voi käyttää rypsi-rapsia)  1.4 x nesteiden painon verran vehnäjauhoja. Ripaus suolaa   Vaivataan kasaan ja laitetaan jääkaappiin odottamaan. Tomaattikastike: 250-300 g jauhelihaa 350 g Apetit Palko+ kikherne-kasvissekoitusta 1 porkkana  1 iso omena ½ pussia kotimaista pakastesipulia 4 isoa valkosipulin kynttä  rypsi-rapsiöljyä paistamiseen 300 g tomaattimurskaa 1 tuubi tomaattipyrettä Suolaa ja valkopippuria maun mukaan. Kuullotetaan sipuli öljyssä pannulla. Mukaan laitetaan raastettu porkkana ja omena. Kun niitä on hetki paisteltu (noin 5 min) mukaan jauheliha, Palko+ -sekoitus sekä murskattu valkosipuli. Hetken keittymisen jälkeen lisätään tomaattipyree ja -murska sekä mausteet. Annetaan hautua miedolla lämmöllä sen aikaa kun juustokastike valmistuu.  Juustokastike: Reilu 3 rkl voita Saman verran vehnäjauhoja Noin 6 dl maitoa (enemmän jos haluaa juoksevampaa, mulla tuli vähän tatinaa) Iso kourallinen (ehkä 150 g) valittua juustoraastetta.   Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot ja kiehauta. Maito lisätään pikkuhiljaa lorottaen joukkoon koko ajan sekoittaen (tässä kohtaa voi pohtia tarvitseeko enemmän). Lopuksi lisätään juustoraaste. Ota pois lämmöltä mutta pidä lämpimänä kunnes on kootaan lasagne.  Kokoaminen: Kauli pasta ohuiksi(!) levyksi. Lisää astiaan vuorotellen pastalevy(t), tomaattikastike ja juustokastike, kunnes astia on täynnä. Ripottele vielä päälle juustoraastetta ja laita lasagne uuniin 175 asteeseen noin 20-25 min. Ei tarvitse niin pitkää aikaa kuin valmispastalevyillä, koska pasta on tuore ja valmistuu nopeammin. Nosta uunista ja anna vetäytyä noin 15 min.  

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetit-konsernin liiketulos ilman Foodhillsin yrityskaupan edullisen kaupan vaikutusta tulokseen laski selvästi vertailuvuodesta. Ruokaratkaisuissa koko vuoden myynti kehittyi vertailuvuoteen nähden suotuisasti ja sekä liikevaihto että myyntivolyymit kasvoivat. Ruokaratkaisujen tulosta heikensi syksyn satokausituotannon viivästymisestä johtuva ennakoitua alempi tuotantomäärä sekä pakasteherneen satokauden aikaiset haasteet, joiden vuoksi osaa viljelyalasta ei päästy puimaan. ETL:n ja SEL:n pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut ja niiden aikaiset ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ja Ruokaratkaisuja koskeneet lakkopäivät vaikuttivat konsernin liiketoimintojen toimintaan negatiivisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla.  Öljykasvituotteissa liiketulosta heikensivät koko vuoden osalta käytetyn raaka-aineen hinta sekä raffinoitujen öljyjen myynnin lasku ja siitä seurannut myynnin epäsuotuisa jakautuminen eri tuoteryhmien kesken. Ensimmäistä vuosipuoliskoa haastaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellot vaikuttivat osaltaan molempien liiketoimintojen toimitusvarmuuteen. Toimitusvarmuuden lasku näkyi Öljykasvituotteissa osin menetettyinä sesonkimyynteinä.  Vuoden viimeisen kvartaalin tulosta heikensi Ruokaratkaisuissa satokausituotannon viivästyminen tuotannollisista syistä. Satokausituotannon viivästymisellä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta Ruokaratkaisujen liiketoimintaan raportointivuoden yli, vaan vaikutus rajautuu vuoden 2025 liiketulokseen. Sekä liikevaihto että myyntivolyymit kasvoivat viimeisellä kvartaalilla vertailukaudesta. Foodhillsin tulos kaupan toteutumisen jälkeiseltä ajalta oli -0,5 miljoonaa euroa. Foodhillsin liiketulokseen vaikuttivat erityisesti muutokset varaston arvostuksessa. Öljykasvituotteet paransi tulostaan vertailukaudesta.  Julkistimme loppuvuodesta 2025 uuden strategiamme vuosille 2026–2028. Kasvun kausi -nimeä kantavan strategiakauden fokuksessa ovat kasvu Ruotsin markkinoilla, pakasteherne sekä BlackGrain from Yellow Fields -rapsijauheen kaupallinen läpimurto.  Apetitin osaaminen sopii erinomaisesti Foodhillsin liiketoiminnan erityispiirteisiin. Foodhillsin tuotantolaitokseen on tehty merkittäviä investointeja, mikä tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Synergiat yrityskaupan taustalla ovat selvät sekä tuoteosaamisen että toimintamallien osalta. Kauppa antaa Apetitille erinomaisen alustan Ruotsissa kasvamiseen.  Apetit panostaa kasvuun. Ruotsin markkinassa kasvaminen vaatii investointeja ja taloudellisia panostuksia, joita tulosohjeistuskin ilmentää. Apetitilla on hyvä pohja aseman vahvistamisessa ja kasvamisessa Ruotsissa, minkä lisäksi näemme merkittävää potentiaalia pakasteherneen suuremmassa volyymissa Euroopan markkinoilla. Bjuvin tehtaan mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on keskeinen osa kasvun polkua. Osana potentiaalin hyödyntämistä selvitämme mahdollisuuksia laajentaa satokausituotantoa uusiin kasveihin Bjuvissa. Tavoittelemme strategiakauden alkuvaiheen toimilla positiivista tulosvaikutusta jo kauden loppupuolelle.  Vuoden 2025 aikana tehdyt toimenpiteet ja investoinnit antavat vahvan pohjan uuteen strategiakauteen. Konsernin ERP-uudistuksen saaminen päätökseen suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa syksyllä 2025 oli merkittävä saavutus, jolla luotiin pohjaa yhteisille toimintavoille ja vahvistettiin tiedolla johtamista. BlackGrainin osalta olemme rakentaneet menestystarinaa jo ennen vuotta 2021 saatua uuselintarvikelupaa. BlackGrainin potentiaali on merkittävä, ja sen hyödyntäminen vaatii edelleen panostuksia. BlackGrain kaupallistamista tukeva noin 2 miljoonan euron investointi Kantvikin kasviöljypuristamolle valmistuu alkuvuodesta 2026.   Liiketoiminnan ydintuotteiden kannattavuudesta huolehtiminen on välttämätön edellytys yhtiön kasvuhankkeille. Olemme viime vuosina vankistaneet asemaamme pakastealtaissa tärkeissä tuoteryhmissä sekä muun muassa investoineet kasviöljyissä omaan pullotuslinjaan jalostusasteen nostamiseksi. Kannattavuus luo mahdollisuudet kasvulle.  Yhtenä vastuullisuusohjelmamme 2019–2025 vaikuttavimmista tavoitteista oli vähentää omia Scope 1&2 -päästöjä 75 prosentilla. Merkittävillä investoinneilla tuotantolaitosten energiaratkaisuihin ja uusiutuviin energialähteisiin panostamalla vähensimme omaan toimintaan liittyviä päästöjä peräti 80 prosentilla. Osoituksena edistymisestä vastuullisuustyössä saimme CDP:n ilmastonmuutosarvioinnissa arvosanan B ja vesivastuullisuuden arvioinnissa luokituksen B-. Työ kestävän ruokaketjun edistämiseksi jatkuu päivitetyn strategiamme mukaisesti. Teimme joulukuussa 2025 sitoumuksen asettaa lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti.  Syömisen trendit ja suositukset tukevat erinomaisesti Apetitin tuotteita. Uskomme, että monipuolinen ja herkullinen tuotevalikoimamme vastaa edelleen kasvavaan kasvipohjaisen ja kestävän ruokailun kysyntään. On kasvipohjaisen kasvun aika.  Lämpimät kiitokseni vuodesta 2025 kaikille apetitlaisille ja yhteistyöstä omistajille, asiakkaille, sopimusviljelijöille sekä muille yhteistyökumppaneille.”  Esa Mäki,   toimitusjohtaja