Apetit on viljelyttänyt purjoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 alkaen. Purjo palasi tuolloin Apetitin sopimusviljelykasviksi, sillä purjoa sisältävät vihannessekoitukset haluttiin saada täysin kotimaisiksi. Purjo on sipulinsukuinen mauste- ja vihanneskasvi, jonka kasvukausi on melko pitkä. Suomen olosuhteissa se istutetaan esikasvatetuista taimista, mikä tarkoittaa runsasta käsityötä. ”Istutustyö on työlästä, sillä purjo istutetaan taimista tihein välein. Yhden hehtaarin istuttaminen vaatii kahdentoista tunnin työpäivän kymmeneltä henkilöltä ja vielä lisätyönä kastelulaitteiden levittämisen ja sadetuksen heti istutuspäivän päätteeksi”, Apetitille Kalannissa purjoa viljelevä Aleksi Uussaari kertoo. Purjot istutetaan toukokuussa ja korjataan syys-lokakuussa. Myös korjuu vaatii paljon käsityötä, sillä purjot putsataan ja pakataan laatikoihin samassa yhteydessä. Uussaaren tila on aloittanut vihannesten tuotannon Aleksi Uussaaren isän aikana 1976 sipulin viljelyllä. Tilan siirtyessä pojalle 2005, tuli mukaan myös muita vihanneksia kuten lanttu ja mukulaselleri. Selleri olikin ensimmäinen viljelykasvi, jota Uussaari ryhtyi viljelemään Apetitin sopimusviljelijänä vuonna 2019. Purjo saatiin tilan sopimuskasviksi vuonna 2024. Yhteistyö Apetitin kanssa on Uussaaren mukaan sujunut rakentavassa ilmapiirissä.  ”Arvostan itse paljon sitä luottamusta, jota olen etenkin purjon kanssa saanut. Olen sen viljelystä vastuussa, mikä edellyttää myös keskittymistä”, Uussaari toteaa. Purjo vaatii esimerkiksi sipuliin verrattuna erilaista viljelykalustoa, jota Uussari hankki aikaisemmalta Apetitin sopimusviljelijältä. Vastuullisuus on olennainen osa työtä Uussaaren mukaan vastuullisuuden merkityksen kasvu asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta on ollut jo pitkään nähtävissä. ”Myös viljelijän täytyy aktiivisesti kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkiä vastaamaan siihen vaatimustasoon, mitä tuotteilta ja raaka-aineilta odotetaan. Uussaaren tilaa ja toimintatapoja on vuosien mittaan kehitetty ja näkisin, että kehittäminen tuo myös säästöjä”, Aleksi Uussaari miettii. Tilalla on tehty vuosien mittaan runsaasti konkreettisia toimenpiteitä kestävämmän viljelyn eteen. Suuri osa tilan energiatarpeesta voidaan täyttää esimerkiksi tilan omista uusiutuvan energian voimaloista. ”Viime talven perusteella uskallan sanoa, että omista tuuli- ja aurinkovoimaloista saadaan 2/3 tarvitsemastamme energiasta. Vastuullisuus ja kannattavuus eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Investointeja muutokset toki vaativat”, Uussari kertoo. Uussaaren tilalla viime vuosina tehdyt uudistukset Hyönteisverkot lantuilla vuodesta 2012 alkaen – insektisidejä ei ole lanttujen osalta käytetty lainkaan Ravinteiden käyttöä on puolestaan tarkennettu lannoitustekniikkaa kehittämällä. Ravinteita käytetään uusien tekniikoiden ansiosta vain pieni osa siitä mitä 15 vuotta sitten. Fosfori annetaan kaikki starttifosforina suoraan riville. Myös typen käyttöä on opittu säännöstelemään mittareilla, jotka seuraavat maan kosteutta ja typen vapautumista. Typpilannoituksen tasoa on tällä tavalla onnistuttu merkittävästi alentamaan ja tarpeeton lannoittaminen on saatu karsittua pois. Vedenkulutukseen on kiinnitetty huomiota panostamalla kiinteisiin kastelulaitteisiin, joiden hyöty on parempi, kun vettä ei haihdu samalla tavalla kuin esimerkiksi vesitykillä kastaessa. Näissä myös käyttöpaine on pienempi, jolloin energiaa kuluu vähemmän. 2/3 viljelyalasta on alueella, jossa pystytään sadettamaan sähkömoottoripumpulla, joka on myös vähentänyt öljyn käyttöä sekä kustannuksia. Noin 2/3 tilalla käytetystä energiasta, esimerkiksi kylmävarastojen ja sipulin kuivatukseen tarvitusta, tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla.

”Apetit-konsernin liiketulos vuoden ensimmäisellä puoliskolla laski vertailuvuodesta Öljykasvituotteiden heikentyneen tuloksen vuoksi. Pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä haastoivat Apetitin molempia liiketoimintoja vuoden kahdella ensimmäisellä kvartaalilla. Neuvottelujen aikaiset ylityö- ja vuoronvaihtokiellot vaikuttivat osaltaan toimitusvarmuuteen molemmissa liiketoiminnoissa. Ruokaratkaisuissa toimintaa vaikeuttivat myös neuvotteluihin liittyneet lakkopäivät. Ruokaratkaisut paransi tulostaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Sekä myyntivolyymit että liikevaihto ovat kasvaneet hieman vertailuvuodesta. Öljykasvituotteissa tulosheikennykseen vaikutti käytetyn raaka-aineen hinnan lisäksi raffinoidun öljyn myynnin lasku sekä haasteet toimitusvarmuudessa. Apetitin liiketulos toisella kvartaalilla laski vertailukaudesta. Toimitusvarmuuden tilanne normalisoitui molemmissa liiketoiminnoissa kesäkuussa. Liikevaihto nousi molemmissa liiketoiminnoissa toisella vuosineljänneksellä vertailukaudesta. Ruokaratkaisuissa myös myyntivolyymit kasvoivat. Vähittäiskaupassa myynti kehittyi myönteisesti pakastetuotteiden myynnille suotuisan viileän alkukesän vuoksi. Kerroimme heinäkuussa noin 2 miljoonan euron investoinnista Kantvikin kasviöljypuristamolle. Strateginen investointi parantaa BlackGrain from Yellow Fields® -rapsijauheen raaka-aineen valmistusprosessia. Loppuvuoden 2025 aikana tehtävä investointi tukee vahvasti BlackGrainin kaupallistamista. Investointi moninkertaistaa BlackGrainin raaka-aineen valmistuskapasiteetin ja parantaa merkittävästi prosessin laatua ja tehokkuutta. Kokonaisinvestointiin sisältyy korvausinvestointeja puristamon nykyisiin prosesseihin. Raaka-aineen saatavuus on ollut yksi pullonkaula varsinaisen tuotannon kasvattamiselle. Jatkamme käytännön kehitystyötä BlackGrainin eri tuotesovellusten parissa. Monipuolisuutensa ansiosta BlackGrain sopii laajasti erilaisiin elintarviketeollisuuden tuotteisiin. Asiakaslähtöistä tuotesovellustyötä tehdään sekä BlackGrain-rapsijauheelle että BlackGrainista valmistetulle TVP-kasviproteiinille, joka sisältää BlackGrainin lisäksi herneproteiinia. Teemme samaan aikaan selvitystä vaihtoehdoista rapsijauhe BlackGrainin tuottamiseksi. Apetit arvioi mahdollisia yhteistyökumppanuuksia sekä tuotannon aloittamista investoimalla Kantvikin kasviöljypuristamolle tai ostopalveluilla. Strategisesti tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Uusi ERP-järjestelmä on määrä ottaa käyttöön Öljykasvituotteissa vuoden lopulla, minkä jälkeen kaikki konsernin toiminnot ovat uuden järjestelmän piirissä. Satokauden näkymät ovat tässä vaiheessa kohtalaiset. Alkukesän paikoin viileätkin säät tarjosivat lupaavan aloituksen kasvukauteen, mistä erityisesti pinaatti ja herne hyötyivät. Mittaushistorian kuumin jakso heinäkuussa kuitenkin heikensi pakasteherneen satoa sadon nopean kypsymisen vuoksi. Alueelliset rankkasateet ovat paikoin verottaneet pakastehernekasvustoja. Pakastehernettä puidaan ennätyssuurelta 2 000 hehtaarin viljelyalalta. Satokauden onnistumisen määrittävät lopullisesti syyskesän sää ja sadonkorjuun olosuhteet. Apetitin sopimusviljelykasvina ensimmäistä kertaa olevan sipulin kasvukausi on sujunut pääosin odotusten mukaisesti. Sipuli on merkittävä kasvi Apetitin tuotteistossa ja strateginen lisäys sopimusviljelykasvien joukkoon. Kotimaisten öljykasvien viljelyalat kasvoivat voimakkaasti edellisvuodesta. Kevätkylvöisten öljykasvien kasvukausi on pääosin edennyt odotusten mukaisesti ja satonäkymät ovat keskimääräisellä tasolla. Sääolosuhteiden ja tuholaistilanteen suhteen on alueellisia eroja. Kasvukauden alun sääolot olivat syysöljykasveille otollisia, joten alkukesästä öljykasvipellot loistivat poikkeuksellisen keltaisina. Syysöljykasvien satonäkymät ovat hyvät. Jatkamme panostuksia kotimaiseen viljelykehitykseen. RypsiRapsi-foorumissa on käynnissä useita lajikekokeita. Syysöljykasveissa tehdään kokeita muun muassa kylvötekniikkaan liittyen ja kevätöljykasveissa on käynnissä lannoite- ja kylvömenetelmäkokeita niin ruutu- kuin tilamittakaavassakin. Räpin koetilalla puolestaan käynnissä on kaksi erilaisiin uusiin kasvinsuojelumenetelmiin liittyvää hanketta. Kotimaisen viljelyn parissa tehtävät kehityshankkeet luovat edellytyksiä Apetitille merkittävien kasvien viljelyn jatkumolle varsinkin ilmastomuutoksen tuomiin muutoksiin sopeutumisessa. Vuoden 2024 lopulla julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset sekä hyvinvoinnin ja ruoan vastuullisuuden merkitys ruokatrendeissä näkyvät suomalaisten pakastekasvisten lisääntyneenä syömisenä. Ilmiö näkyy esimerkiksi pakasteherneen kohdalla. Palkokasvien suosion lisääntyminen ja kasvispakasteiden käytön vaivattomuus yhdistettynä kotimaisen pakasteherneen ainutlaatuisuuteen ovat nostaneet kotimaisen pakasteherneen myyntiä yli kolmanneksella viidessä vuodessa. Suunta on oikea, sillä kasvisten osuuden lisääminen lautasella on kaikin tavoin hyvä valinta.” Esa Mäki, toimitusjohtaja

Öljykasvialoissa roimaa kasvua VYR:n keväällä teettämän kylvöalaennusteen mukaan öljykasvialojen odotettiin kasvavan merkittävästi verrattuna viime vuoteen. LUKE:n kesäkuun lopussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan kevään ennusteet pitivät paikkaansa ja öljykasviala kasvoi peräti 37 % verrattuna viime vuoteen, ollen näin 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran Suomessa öljykasviala on ollut yli 50 000 hehtaaria vuonna 2018. Lähde: Ruokavirasto Lajikepuolella uutuudet herättävät kiinnostusta Suomessa viljellyistä öljykasveista yli 70 % on kevätrypsiä. Kevätrypsiä ei Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta viljellä muualla Euroopassa ja näin ollen on luonnollista, että myös kevätrypsien jalostus on hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Ruokaviraston julkaisemista lajikkeellisista aloista käy ilmi, että uusille kevätrypsilajikkeille on selkeästi kysyntää. Vasta tänä vuonna laajemmin markkinoille saapunut Borealin jalostama Sinuhe-lajike on jo toiseksi viljellyin lajike. Toinen täksi kaudeksi saapunut uutuus, ruotsalaisen Jerrestad Agron jalostama Svea-lajike on myös kasvattanut osuuttaan merkittävästi.  Edellä mainitut uudet lajikkeet ovat olleet ruutukokeissa satoisampia ja etenkin öljypitoisuudet ovat olleet korkeat verrattuna edeltäjiinsä. Alueelliset erot jälleen suuria Kasvukausi otti melkoisen harppauksen eteenpäin heinäkuun hellejakson aikana, ja niin viljoissa kuin öljykasveissa on alkanut väri vaihtua. Syysrypsien puinteja aloitettiin jo heinäkuun puolella ja ensimmäiset erät ovat saapuneet Kantvikiin. Syysrypsien laaduissa ja satotasoissa on ollut isoa vaihtelua ja tänä vuonna etenkin rikkakasviongelmat ovat syysrypseissä korostuneet. Syysrypsin viljelyalat ovat kasvaneet ja kiinnostus on lisääntynyt myös eteläisessä Suomessa. Etenkin tällaisena vuotena kun rikkakasvipaine on kova, olisi tärkeää, että myös syysrypsille saataisiin vaihtoehtoja kevään rikkakasvientorjuntaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjä valmisteita ei valitettavasti ole. Syysrapsien puinteja ollaan aloittelemassa ja pitkästä aikaa odotettavissa on kovia satotuloksia. Syysrapsien ja syysrypsien kylvöt ovat myös käynnissä. Tänä vuonna kylvöpäätökset tulivat monelle hyvin nopeasti eteen, kun helteet valmistivat syysviljoja ja ennakko-odotuksista huolimatta peltoja vapautuikin syysöljykasvien kylvöille. Kevätöljykasvien osalta alueellinen vaihtelu on ollut jälleen suurta. Osassa maata kasvustot ovat kärsineet liiallisista sateista, ja toisaalta kukinnan aikaan osuneet helteet ovat saattaneet syödä satopotentiaalia. Myös kuoriaispaineessa on ollut isoja eroja. Tänä vuonna kylvösesonki oli pitkä ja kevätöljykasvejakin kylvettiin sekä varhain että myöhään. Olosuhteet olivat kuitenkin niin vaihtelevat ja paikalliset erot suuria, että on vaikea sanoa, mikä taktiikka oli toimivin. Haasteita on riittänyt, mutta niistä huolimatta monella on myös erinomaisia rypsi- ja rapsikasvustoja. Odotettavissa on siis vähintäänkin keskimääräinen sato. Euroopan tilanne Pohjois-Euroopassa ja Saksassa sateet hidastivat puinteja mutta satotasot näyttävät kuitenkin hyvältä. Ranskan tuotantoennustetta on kasvatettu ja korjatussa sadossa öljypitoisuudet ovat olleet korkealla tasolla. Baltian tuotantoennustetta on nostettu mutta sateet ovat hidastaneet puinteja ja sadon laadussa saattaa olla ongelmia. Baltiassa on nähty rapseilla harvinaisempaa lituidäntää. Romaniassa kylvettiin ennätyksellinen öljykasviala ja myös satotasot ovat olleet hyviä ja näin ollen Romanian tuotanto tulee yli kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna. Strategie Grains nosti EU:n tuotantoennustetta 19,6 miljoonaan tonniin (+ 2,8 Mt vrt. 2024) heinäkuun lopulla julkaistussa raportissaan. Tuontiarvio tulevalle kaudelle on 6 Mt ja teollisuuden käytön arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla 25 Mt. Markkinatasapaino pysyy kohtuullisena mutta loppuvarastojen odotetaan kuitenkin olevan 1,4 Mt kesäkuussa 2026. Rapsin Matif-hinta on elänyt melkoisesti viime aikoina mutta on edelleen vahvalla tasolla suhteessa vehnään. Hintaa ovat heiluttaneet niin maailmanpoliittinen tilanne, tullit, soijan hinta kuin kasvanut kysyntä suhteessa pieniin alkuvarastoihin. Pohjois-Euroopan ja Kanadan puinnit ovat vielä kesken, joten odotettavissa on, että markkinoilla tapahtuu elämistä ennen kuin lopullisia satotietoja on saatavilla.                 Marraskuu 2025 futuurin hintahistoria 12.8.2025.