Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilan seinällä on taideteos, jossa komeilevat Suomen presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Ensimmäinen osa valmistui jo vuonna 1998. Teos ja siinä esitetyt presidentit kertovat pakastepizzatehtaan pitkästä historiasta. Apetitin Pudasjärven pakastepizzatehtaan taukotilassa leijailee pizzan tuoksu. Taukotilaan kulkiessa näkee ensimmäiseksi tuotetestaukseen käytettävät isokokoiset pizzauunit. Taukotilan seinältä erottuvat tunnetusta taideteoksesta muistuttavat taistelevat metsot. Osan taukotilaa on vallannut taiteilija Kimmo Takarautio, joka viimeistelee elokuussa 2024 presidentti Alexander Stubbia esittävää maalausta. Tasavallan presidenttiä esittävä kuva on osa isompaa taideteosta, jossa komeilevat presidentit Kekkosen ajalta nykypäivään. Presidentti Stubb on taideteoksessa saanut käteensä pizzalapion. ”Vuonna 1998 valmistuneessa ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta pizzat jäivät puuttumaan. Nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun presidentti Stubb on sen maalauksessa paistanut”, taiteilija Takarautio sanoo. Teos ja siinä esitetyt presidentit täyttävät yhden taukotilan seinistä. Muilta seiniltä löytyy kuusi Takaraution luontoaiheista maalausta sekä muita maalattuja yksityiskohtia. Poikkeuksellisen taideteoksesta tekee se, että alun perin Pudasjärveltä kotoisin oleva Takarautio on maalannut teosta peräti 26 vuotta. Pizzatehtaan juuret ulottuvat Kekkosen kaudelle Pakastepizzatehtaan taukotilan maalaus valmistui ensimmäisen kerran vuonna 1998. Tuolloin tehdasta uudistettiin ja Apetitin edeltäjän, Lännen Tehtaiden, silloinen johtaja otti yhteyttä Takarautioon ja pyysi häneltä suunnitelmaa maalauksesta uuteen taukotilaan. ”Tavoitteena oli saada tilan ilmeestä mahdollisimman leppoisa. Toiveena oli, että kuvassa voisi olla Kekkonen, kun tehtaan ja sitä edeltäneen rieskaleipomon juuret ulottuivat Kekkosen presidenttikaudelle”, Takarautio kuvaa maalauksen historiaa. Teokseen päätyivät lopulta kaikki siihen mennessä yrityksen aikana toimineet presidentit: Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Teosta on täydennetty aina uuden presidentin aloittaessa ja Takarautio toivoo, että perinne jatkuu tulevaisuudessakin. ”Ensimmäisessä maalauksessa pöytään katettiin kolme pizzalautasta, mutta nyt vihdoin 26 vuoden odotuksen jälkeen presidentit saavat pizzaa, kun Stubb on sen maalauksessa paistanut”, Takarautio sanoo. Takarautio kertoo, että hän pyrkii saamaan maalauksiinsa aina pientä hauskuutta mukaan. ”Uskon, että presidentti Stubbin kohdalla hymyilyttää jo pelkästään hänen iloinen hymynsä sekä kuvassa mukana oleva pizza. Näiden lisäksi maalasin hänelle kravattiin kaksi kissaa, sillä olen ymmärtänyt, että hänellä on ollut kissoja”, Takarautio kertoo. Muotokuvat on maalattu sisustusmaaleilla Maalaus on toteutettu sisustusmaaleilla ja pensselillä. Viimeistelyt on tehty kynäruiskulla ja lopputulos suojalakattu. Maalauksen eri sävyt Takarautio on sekoittanut pääväreistä eli sinisestä, punaisesta ja keltaisestä sekä valkoisesta. Öljyväreihin verrattuna sisustusmaalit kuivuvat nopeammin, joten pitää tietää miten päävärit käyttäytyvät ja kuinka ne sekoitetaan. Vaikka Takarautio on maalannut myös muotokuvia öljyväreillä, hän on keskittynyt pääasiassa suurempiin monumentteihin. Takaraution käsialaa ovat esimerkiksi Äkäslompolon Poro ja Vihdin PuuhaParkin keijumetsä. Pizzatehtaan väki pääsi vapaasti käyttämään taukotilaa maalaamisen aikana ja samalla seuraamaan teoksen etenemistä. Takarautiota ei yleisön edessä maalaaminen haitannut ja uusin lisäys valmistui ripeästi: työ vei viimeistelyineen kolme päivää. ”Tunnistin tehtaalla jo ensimmäisellä maalauskerralla työskennelleitä henkilöitä. Lisäksi tuli uusia tuttavuuksia. Täällä on mukava ilmapiiri ja helppo jutella kaikkien kanssa”, Takarautio sanoo. Maalaustyön ohessa syötiin luonnollisesti pakastepizzaa. ”Kyllä näitä Pudasjärven pakastepizzoja tulee syötyä kotonakin. Erityisesti Opera Special on oma suosikki. Senhän presidentti Stubbkin on maalauksessa paistanut”, Takarautio kertoo.

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli vertailukautta parempi. Molemmat liiketoiminnot ovat parantaneet liiketulostaan. Pidämme edelleen tulosohjeistuksen, jonka mukaan konsernin liikevoiton arvioidaan olevan vertailukauden tasolla. Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät, mutta sadonkorjuuseen liittyvien riskien mahdollinen realisoituminen nähdään vasta syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on laskenut pääasiassa öljykasvituotteiden vertailukautta matalampien markkinahintojen takia. Apetitin liiketulos vuoden toisella neljänneksellä jäi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa toisen vuosineljänneksen liiketulos laski selvästi vertailukauden vahvasta tuloksesta. Tulosta heikensi vertailukausien välinen myyntivolyymien vaihtelu. Ruokaratkaisuissa liiketulos oli viime vuoden tasolla. Konsernin liikevaihto toisella neljänneksellä laski vertailukaudesta. Lasku johtui pääasiassa öljykasvien markkinahintojen laskusta vertailukauteen nähden, myös myyntivolyymit laskivat. Myyntivolyymien laskussa oli normaalia vertailukausien välistä vaihtelua, eikä vuoden tuotanto- ja myyntimäärissä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Ruokaratkaisuissa liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Myyntivolyymit laskivat vertailukaudesta. Volyymien laskuun vaikuttivat vertailukaudella eri ajankohtana toteutuneet pakasteherneen myynnit viennissä. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt etenevät. Kiinteistöön liittyvät rakennusvaiheen työt ovat viimeistelyvaiheessa ja laiteasennukset alkaneet. Noin 4,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan olevan valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti toisen vuosipuoliskon aikana. Kotimaisten avomaankasvisten satokausi on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kuuma ja kuiva kevät haastoi pinaatin ja ensimmäisenä kylvettyjen herneiden kasvua, mutta pääosin satonäkymät ovat ennakoidun mukaiset. Myös juureksien satonäkymät ovat ennen korjuukautta hyvät. Kasvatimme kuluvalle satokaudelle pakasteherneen viljelypinta-alaa 1 800 hehtaariin. Kotimainen pakasteherne on strategiassamme keskeisessä asemassa. Herneen viljelyn lisäämisellä haluamme vastata viennin kasvavaan kysyntään. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat viime vuodesta. Satokauden alkua rasitti kuivuus, joka aiheutti epätasaista taimettumista ja tuholaispainetta. Juhannuksen jälkeen sää on ollut öljykasveille suosiollisempi, ja Suomen satonäkymä on näkemyksemme mukaan keskimääräinen. Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä kasviöljypuristamollamme. Kotimaisuus on merkittävä erottautumistekijä kasviöljyissä. Työ kotimaisen viljelykehityksen parissa on jatkunut sekä Räpin koetilalla että RypsiRapsi-foorumin toteuttamilla viljelykokeilla. RypsiRapsi-foorumin koetoiminnan keskiössä kuluvalla satokaudella ovat kaista- ja ruutukokeina toteutettavat lajikekokeet. Huhtikuussa käynnistyi monivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolla pyritään lisäämään rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta ja -määrää Suomessa. Hanke on konkreettinen osoitus halusta kasvattaa kotimaisten öljykasvien viljelyä. Räpin koetilalla on keskitytty erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimukseen. Kokeilla halutaan löytää lajikkeet, jotka kestävät Suomen muuttuvat viljelyolosuhteet. Viime vuosina olemme nähneet entistä suurempia vaihteluita olosuhteissa rankkasateista kuumuuteen ja kuivuuteen. Kasvava tauti- ja tuholaispaine huomioidaan myös lajikekokeissa. Räpillä tehdään esimerkiksi porkkanan ja lantun lajikekokeita, ja tavoitteena on löytää uusia lajikkeita sopimusviljelijöiden käyttöön. Jatkamme työtä strategian mukaisilla painopistealueilla. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainissa työ on keskittynyt kaupallisen mittakaavan tuotantoprosessin kehittämiseen. Herneproteiinihankkeessa on jatkettu pienen mittakaavan testauksia herneproteiinin tuottamiseksi kotimaisesta raaka-aineesta. Molemmilla hankkeilla lisäämme mahdollisuuksia kotimaisen raaka-aineen jalostusarvon nostoon. Tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisen tuotannon käyttöönottovaiheen on määrä tapahtua toisen vuosipuoliskon aikana. Osa Apetitin toiminnoista on ottanut uuden ERP-järjestelmän käyttöön jo viime vuoden lopulla. Elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut ja se kääntyi kesäkuussa negatiiviseksi. Tuoteryhmien välillä on edelleen isoja eroja, eikä kuluttajakäyttäytymisessä ole havaittu merkittävää muutosta. Edullisuus on edelleen tärkeä kriteeri ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima sopii vallitsevaan tilanteeseen hyvin. Toimme kesällä kauppoihin uusia kasviöljyjä. Apetitin Neito-tuoteperheeseen kuuluvat Salaattiöljy sekä Pizza- ja pastaöljy ovat laadukkaita uutuuksia, jotka sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja maustamiseen. Uutuustuotteiden lanseeraukset jatkuvat vielä kuluvan vuoden aikana.”

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa