VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätöljykasvien kokonaisala olisi nousemassa viime vuodesta. Kevätrypsillä viljelyala olisi säilymässä viime vuoden tasolla. Edellisen satokauden kevätöljykasvien satotasoissa oli runsaasti vaihtelua. Merkittävin vaikuttaja satotasoihin oli heinäkuulle osunut hellejakso. Kevätrapsilta mitattiin ennätyksellisiä öljypitoisuuksia. VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätrypsin kylvöala säilyisi vuoden 2025 tasolla ja kevätrapsin ala nousisi 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan rypsin ja rapsin yhteissato vuonna 2025 olisi ollut suurin sitten vuoden 2018. Vuonna 2025 heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle: kukinta jäi vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Apetitin kasviöljypuristamolle toimitettujen kuormien keskiarvolaatujen perusteella siementen laatu oli kuitenkin keskimääräinen tai hyvä. Kevätrapsilla ennätyksellisiä öljypitoisuuksia ”Vaikka kevätöljykasveilla täysi satopotentiaali jäi viime vuonna saavuttamatta, useat viljelijät toimittivat tavaraa, jonka laatu oli kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät korottivat perushintaa jopa 70 € tonnia kohden”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Laatulisään vaikuttaa siemenen öljypitoisuus, seulonta ja PRA-arvo. Etenkin kevätrapsin öljypitoisuuksissa nähtiin poikkeuksellisia onnistumisia. Kevätrapsien öljypitoisuus on tyypillisesti 40–44 %. Esimerkiksi Johan Örnmarkin viljelemän uutuuskevätrapsi-Selman öljypitoisuus oli tänä syksynä huikeat 47,2 %. Satotaso Örnmarkin pelloilla oli 2800 kiloa hehtaarilta. ”Siementen laatu oli miellyttävä yllätys. Öljypitoisuuden lisäksi muutkin laatutekijät olivat kohdallaan”, Johan Örnmark kertoo. Yhtä yksittäistä tekijää laadukkaalle ja onnistuneelle sadolle hän ei osaa määritellä.  Örnmark on viljellyt tilallaan Tenholan Raaseporissa kevätrapsia vuodesta 2003 alkaen. Viljelyyn on valikoitunut rapsi paremman satoisuuden vuoksi. Pidempi kasvuaika lisää toki myös riskiä, kun puinti menee myöhempään syyskesällä. Örnmark toteaakin, että välillä on tullut epäonnistumisia ja toisaalta toisinaan menee nappiin kuten viime vuonna. ”Moni asia loksahti kohdalleen. Kylvin melko aikaisin, kasvusto muodostui tasaiseksi, pahin helle ei häirinnyt kukintaa ja vettä tuli tarpeeksi. Ruiskutukset onnistuivat, eivätkä rikkakasvit olleet riesana”, Örnmark toteaa. Hän myös varautui ennakkoon varoitettuun pahkahomeriskiin ruiskutuksin. Kylvölannoituksena käytettiin normaalimäärä moniravinteista lannoitetta. Kylvölannoituksen lisäksi kasvustoon ruiskutettiin vielä hivenravinteita varmistamaan, ettei niistä tule puutetta. Viljellyn pellon ph-arvo oli myös melko korkea, lähes 7. ”Siemenen laatuun voi vaikuttaa itse nimenomaan oikea-aikaisilla kasvinsuojelutoimilla, monipuolisella ja riittävällä lannoituksella sekä pahkahomeen torjunnalla. Lisäksi valitulla lajikkeella on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen”, Kaase kertoo.

Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon   Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois.  ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä.  Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.  

Korkeushyppääjä Ella Junnila pääsee starttaamaan oman hallikautensa sairastelun jälkeen. Lyhyt hallikausi on yleisurheilijalle hyvä puolivälin mittauspiste. Yleisurheilijoiden hallikausi on kesän kilpailukautta lyhyempi, vain noin kuusi viikkoa tammikuusta alkaen. ”Nyt on jännittävät tunnelmat. Valmentajan vaihdon myötä harjoituksissa on ollut paljon uutta ja erilaista mukana. Myös tekniikkapuolella on tehty muutoksia, joten nyt on mielenkiintoista nähdä, miten se nämä vaikuttavat”, Junnilla kertoo. Hallikauteen valmistautuminen eroaa yleisesti kesäkauteen valmistautumisesta. Peruskuntokauden jälkeen tehtävä kilpailuun valmistava kausi, jossa nostetaan tehoja, mutta kevennetään harjoitusmäärää, on lyhyempi. Lisäksi varsinaisella kilpailukaudella ei ole mahdollisuutta samanlaiseen rakentamiseen, koska kausi on niin lyhyt. Toisaalta hallikausi on hyvä puolivälin mittauspiste harjoittelulle. ”Odotan todella paljon kisaamista. Jouduin sairastumisen vuoksi jättämään väliin kaksi kilpailua, joten hallikaudesta on vain parin viikon pätkä jäljellä”, Junnila kertoo. Osa Junnilankin hallikauden kisoista poikkeaa myös luonteeltaan kesän yleisurheilukisoista: mukana on vain yksi laji, korkeushyppy. ”Näissä kisoissa pääsee paljon paremmin vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja uskon, että ne ovat myös yleisölle mielenkiintoisia, kun todella näkee mitä kisapaikalla tapahtuu. Toivoisin, että tällainen kisamuoto rantautuu myös Suomeen”, Junnilla sanoo. Kisakaudella huolehditaan ravitsemuksesta erityisen tarkasti Kilpailukaudella hän myös huolehtii, että keho saa riittävästi ja mieluusti vaadittua enemmänkin ravinto- ja hivenaineita. Tavoitteena on, ettei vahingossakaan pääse syntymään puutostilaa. ”Puutostila on aina keholle tietynlainen rasitustila ja rasittuneena vammojen todennäköisyys kasvaa. Tästä syystä haluan välttää puutostiloja. Ravitsemusasiantuntijan suosituksesta olen siirtynyt käyttämään muun muassa rypsi-rapsiöljyä, joka sisältää runsaasti omega 3 ja omega 6 -rasvahappoja sekä E-vitamiinia”, Junnila kertoo   Kuva Jesse Väänänen   Ellan reseptivinkki: Lasagne   Pasta:  3 x kananmuna  30 g öljyä (italialaiset varmaan käyttää oliivi öljyä, mutta tässäkin voi käyttää rypsi-rapsia)  1.4 x nesteiden painon verran vehnäjauhoja. Ripaus suolaa   Vaivataan kasaan ja laitetaan jääkaappiin odottamaan. Tomaattikastike: 250-300 g jauhelihaa 350 g Apetit Palko+ kikherne-kasvissekoitusta 1 porkkana  1 iso omena ½ pussia kotimaista pakastesipulia 4 isoa valkosipulin kynttä  rypsi-rapsiöljyä paistamiseen 300 g tomaattimurskaa 1 tuubi tomaattipyrettä Suolaa ja valkopippuria maun mukaan. Kuullotetaan sipuli öljyssä pannulla. Mukaan laitetaan raastettu porkkana ja omena. Kun niitä on hetki paisteltu (noin 5 min) mukaan jauheliha, Palko+ -sekoitus sekä murskattu valkosipuli. Hetken keittymisen jälkeen lisätään tomaattipyree ja -murska sekä mausteet. Annetaan hautua miedolla lämmöllä sen aikaa kun juustokastike valmistuu.  Juustokastike: Reilu 3 rkl voita Saman verran vehnäjauhoja Noin 6 dl maitoa (enemmän jos haluaa juoksevampaa, mulla tuli vähän tatinaa) Iso kourallinen (ehkä 150 g) valittua juustoraastetta.   Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot ja kiehauta. Maito lisätään pikkuhiljaa lorottaen joukkoon koko ajan sekoittaen (tässä kohtaa voi pohtia tarvitseeko enemmän). Lopuksi lisätään juustoraaste. Ota pois lämmöltä mutta pidä lämpimänä kunnes on kootaan lasagne.  Kokoaminen: Kauli pasta ohuiksi(!) levyksi. Lisää astiaan vuorotellen pastalevy(t), tomaattikastike ja juustokastike, kunnes astia on täynnä. Ripottele vielä päälle juustoraastetta ja laita lasagne uuniin 175 asteeseen noin 20-25 min. Ei tarvitse niin pitkää aikaa kuin valmispastalevyillä, koska pasta on tuore ja valmistuu nopeammin. Nosta uunista ja anna vetäytyä noin 15 min.