Apetit on viljelyttänyt palsternakkaa jo 1970-luvulta asti. Palsternakkaa käytetään erilaisissa kasvissekoituksissa kuten wokeissa, uuni- ja grillikasviksissa sekä keittokasviksissa. Lisäksi Apetit käyttää palsternakkaa keitoissa ja keittoaineksissa sekä erilaisissa kasvipohjaisissa pihveissä. Palsternakka muistuttaa juureksena paljon porkkanaa ja sitä voidaankin käyttää porkkanan lailla. ”Palsternakka tuo pähkinäistä ja paahteista makua ruokiin etenkin kypsennettynä. Se sopii mainiosti hyvin moniin ruokiin, kuten wokkeihin, patoihin, keittoihin ja kasvispihveihin. Sen maku on täyteläisempi kuin esimerkiksi porkkanan”, kertoo Apetitin portfolio- ja tuotekehityspäällikkö Hanna Pere. Köyliön vanhakartanon tilalla on viljelty palsternakkaa Apetitin tehtaalle 2000-luvulta alkaen. TIlalla viljellään monipuolisesti erikoiskasveja, kuten juureksia, kaaleja ja parsaa. Tilan juuret ulottuvat perimätiedon mukaan vuoteen 1156, jolloin se oli talonpoika Lallin tila. Vihannesviljelyä tilalla on harjoitettu 1960-luvulta asti. Palsternakan juuri kasvaa voimakkaasti loppusyksystä Palsternakka muistuttaa viljelytekniikoiden ja -tapojen suhteen porkkanaa. Eroja on mm. kasvukauden pituudessa. Palsternakka kylvetään niin aikaisin kuin mahdollista. Sadonkorjuu aloitetaan yleensä lokakuussa, sillä juuri kasvaa voimakkaasti juuri syksyllä. ”Palsternakan alkukehitys on hidasta, vaikka käytetään esi-idätettyjä siemeniä. Tästä syystä se kylvetään usein ensimmäisenä. Itämisaika on todella pitkä ja taimettuminen tapahtuu noin kuukauden jaksolla”, kertoo Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja Veli-Pekka Suni, jolla on pitkä kokemus palsternakan viljelystä niin Vanhakartanon pelloilta kuin omilla viljelyksilläänkin. Palsternakka viihtyy hyvin multavissa hietamaissa, jotta juuret pääsevät kasvamaan suuriksi. Sopimattomassa maassa ne saattavat jäädä lyhyiksi tai haaraisiksi.  Palsternakan viljelyssä rikkakasvien torjunta on haasteellista. Erityisesti koisokasvit ja saunakukka ovat ongelmallisia. Rikkojen torjunta tulee sovittaa oikeaan kohtaan taimettumista pieninä annoksina. ”Palsternakka nostetaan naatista, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia, että naatti pysyy hyvänä. Tämä on etenkin tautitorjunnassa tärkeä huomioida”, Suni kertoo. Tuholaiset eivät puolestaan ole palsternakalle suuri ongelma, vaikka porkkanakempit ovat Sunin kokemuksen mukaan viime aikoina alkaneet hakeutua palsternakkojen kimppuun.   Jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuutta Suni näkee, että kasvinsuojelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka viljely on muuttunut ajan myötä vastuullisempaan suuntaan. ”Nykyisin rikkakasvit pyritään torjumaan pieninä ja torjunta-aineita käyttämään mahdollisimman vähän, vain todettuun tarpeeseen”, Suni toteaa. Erilaisiin torjunta-ainekokeisiin ja koetoimintaan ylipäänsä Suni suhtautuu positiivisesti, sillä hän näkee niiden tärkeyden tulevaisuuden kannalta, vaikka kokeet omaa työtä lisäävätkin. ”Viljelyä pitää ajatella niin, että pellot olisivat yhä paremmassa kasvukunnossa. Se on vastuullista viljelyä”, Suni painottaa. Hän kiittää Apetitia aktiivisesta roolista ip-viljelymallin luomisessa aikanaan. ”Mukana oli ainutlaatuisia koulutushankkeita, joissa oli tasokkaita tutkijoita. Minusta se lähensi tutkimusta ja käytäntöä”, Suni kertoo. Toisena vastuullisuusnäkökulmana Suni nostaa laadun. Laatujärjestelmä on osa toimintaa ja jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuuttakaan. Kaiken kaikkiaan Suni nostaa vastuullisuuden yhdeksi työnsä tärkeimmistä asioista. Apetitin sopimusviljelijänä yhteistyö on sujunut hyvin, viljelytyksen ja tehtaan kanssa asioiminen on avointa ja keskusteluyhteys toimiva. Suni kiittää Apetitia myös kehityshenkisyydestä ja siitä, että mahdolliset haasteet ymmärretään puolin ja toisin.  

Tammikuussa monissa oppilaitoksissa ja päiväkodeissa vietetään suosittua Vilkas-teemaviikkoa, jonka tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista koulu- ja päiväkotiruokaa kohtaan. Vilkas-viikon takana ovat Apetit ja Unilever Food Solutions. Yhteistyössä laaditut ja testatut reseptit on suunniteltu ammattikeittiöiden tarpeisiin ja niissä on hyödynnetty molempien toimijoiden helppokäyttöisiä tuotteita, jotka tuovat ruokalistalle vaihtelua ja uusia makuja helposti ja taloudellisesti. “Tuotteemme täydentävät toisiaan” Vilkas-viikko on Apetitin luoma konsepti, johon UFS tuli mukaan kumppaniksi kolmisen vuotta sitten. – Olimme tehneet yhteistyötä aikaisemmin pienemmissä projekteissa ja huomasimme, että tuotteemme täydentävät toisiaan ja yhteistä osaamista kannattaa viedä eteenpäin, Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti kertoo ja jatkaa: –  Esimerkiksi UFS:n kylmäliukoiset tärkkelykset ja Apetitin pakastetuotteet tukevat hyvin toisiaan kylmävalmistusprosessissa. Maku on myös tärkeimpiä reseptin ominaisuuksia, ja UFS:n liemijauheet, kastikeainekset sekä muut makua antavat tuotteet ovat tuoneet helppoutta maustamiseen. UFS:n kylmävalmistusosaaminen tuo monipuolisuutta Vilkas-viikon reseptiikkaan Yhteistyön käynnistämisen taustalla oli myös kouluruokakentältä noussut tarve ja kiinnostus kylmävalmistuksen hyödyntämiseen.  – Asiakkailla on selkeästi kasvava tarve kylmävalmistuksen käyttöön, ja UFS:n tuoma ammattitaito tähän valmistusprosessiin on tuonut lisää monipuolisuutta reseptitarjontaamme, Hursti sanoo. Vilkas-viikon reseptit on kehitetty yhteistyössä Unilever Food Solutionsin koekeittiöasiantuntijoiden ja Apetitin kasvisruokamestarin kanssa. – Reseptien yhteiskehitys on sujunut todella hyvin. Olemme molemmat oppineet toisiltamme tuotteidemme mahdollisuuksista sekä siitä, miten kehitämme reseptiikkaa paremmin kaikkien asiakkaidemme tarpeisiin, Hursti kuvailee. Vilkas-viikon reseptit kattavat sekä pääruoat, salaatit että jälkiruoat. Resepteissä hyödynnetään Unileverin ja Apetitin helppokäyttöisiä tuotteita, kuten Apetitin kalakepukoita, kalamurekepihvejä, kasvispapukroketteja ja vihannespakasteita, sekä Unilever Food Solutionsin vinegrettejä, majoneeseja, nuudeleita ja kylmävalmistustuotteita. Tutustu Apetitin tuotevalikoimaan Inspiroidu UFS:n teemoista ja ratkaisuista Uudet ravitsemussuositukset osana viikon suunnittelua Vuoden 2026 Vilkas-viikko tulee vastaamaan myös uusimpiin ravitsemussuosituksiin. –  Lisäsimme resepteihin entistä enemmän kasviksia ja palkokasveja. Jälkiruokiin tuotiin marjojen rinnalle myös sellaisia kasviksia, joiden luontainen makeus sopii erinomaisesti tällaisiin resepteihin, Hursti kertoo. Vilkas-viikon avulla keittiöt voivat helposti nostaa kotimaisten kasvisten osuutta ruokalistasuunnittelussa ja tukea samalla kotimaista alkutuotantoa. Kaikki tämä on toteutettu lasten ja nuorten makumieltymykset huomioiden. Palaute kouluista ja päiväkodeista: “Reseptit olivat maukkaita ja toimivat suurkeittiössä” Vilkas-viikon suosiosta kertovat sekä positiiviset asiakaspalautteet että konkreettiset luvut: viime vuonna toteutettiin yhteensä yli 400 000 Vilkas-annosta. Näin koulut ja päiväkodit kommentoivat Vilkas-viikkoa: "Vilkas teeman ohjeistus ja kampanjatekstit olivat hyviä. Ruokien reseptit olivat helppo toteuttaa." "Reseptit olivat maukkaita ja onnistuneet makujen puolesta. Toimivat hyvin suurkeittiössä." "Näppärästi toteutettavat reseptit." "Ohjeet pitivät paikkansa, materiaalit olivat mielenkiintoisia ja hyvin suunniteltu." "Toivotaan Vilkas viikkojen jatkuvan." Lue lisää Vilkas-viikosta

Kevätöljykasvien satotasoissa on tänä syksynä ollut paljon vaihtelua. Heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle. Kukinta jäi lyhyeksi ja vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Etenkin kevätrypsit kärsivät helteestä ja satotasot ovat jääneet odotuksista erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Kevätrapsit kestivät hellejaksoa paremmin, mutta niilläkin täysi satopotentiaali jäi saavuttamatta. Kuluvan kauden toimitukset ovat vielä alussa ja tyypillisesti laaduissa on paljon hajontaa. Toimituksien keskiarvolaatujen perusteella voidaan laadun todeta olevan keskimääräinen/hyvä. Vaikka tänä vuonna kevätöljykasveilla ei päästy huippusatoihin, niin siitä huolimatta useat viljelijät ovat toimittaneet tavaraa, jonka laadut ovat olleet kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät ovat korottaneet perushintaa jopa 50 €/tn.   Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot realisoituivat tänä syksynä myös satotasoissa. Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista on mitattu yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. Hyvä syysöljykasvivuosi innosti kylvöille myös tänä syksynä, mutta valitettavasti peltoa ei vapautunut tarpeeksi ajoissa, jotta kaikki suunnitellut syysrapsien ja -rypsien kylvöt olisi saatu tehtyä. Syysöljykasvit, jotka ehdittiin kylvämään, näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Heinä-elokuun taitteessa oli monin paikoin kuivaa, mikä johti epätasaiseen taimettumiseen. Syysrapseja kylvettiin myös tavanomaista myöhempään. Kasvustot eivät ole yhtä reheviä, kuin viime syksynä mutta talvehtimisedellytykset ovat olemassa. Syysöljykasvien osalta talvea kohti lähdetään odottavissa tunnelmissa. Euroopan tilanne Strategie Grainsin arvion mukaan Euroopan kuluvan kauden rapsisato olisi 20,4 miljoonaa tonnia, mikä olisi korkein taso sitten satokauden 2014-2015. Pinta-alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alojen kasvu tuli pääasiassa Romaniasta, jossa tuotanto on tuplaantunut verrattuna satokauteen 2024-2025. Euroopassa satotasot ovat palanneet normaalimmalle tasolle haastavamman vuoden jälkeen, mikä näkyy kokonaistuotannon määrässä. Tulevalle kaudelle 2026-2027 Euroopan rapsipinta-alojen odotetaan kasvavan 7 prosenttia. Suurissa tuottajamaissa Ranskassa, Saksassa ja Puolassa päästiin kylvämään hyvissä olosuhteissa ja kasvustot näyttävät pääsääntöisesti hyvältä. Kasvustot näyttävät hyvältä myös Baltiassa, vaikkakin alojen ennustetaan hieman pienenevän haastavampien kylvöolosuhteiden seurauksena. Rapsin pörssihinta on pysynyt korkealla tasolla suhteessa vehnään. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon elämistä ja selkeiden trendien löytäminen on haastavaa. Epävarmuustekijöitä on paljon ja etenkin kauppapolitiikan nopeat muutokset vaikuttavat rapsin hintaan.