Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen, eli VARPSI-hanke, järjestää alkuvuodesta 2026 Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaarisarjan. Kahdessa eri webinaarissa pureudutaan monipuolisesti kokemuksiin ja neuvoihin rypsin ja rapsin viljelyyn. Onko suunnitelmissasi kylvää tänä vuonna rypsiä tai rapsia? Mietityttääkö jokin kylvössä tai kasvinsuojelussa? Entä onko lannoituksen toteutus selvillä tai pohdituttaako puinnin onnistuminen? Tule hakemaan vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin Rypsin ja rapsin viljelyn ABC-webinaareihin! Tilaisuuksissa konkariviljelijät jakavat kokemuksia ja neuvoja rypsin ja rapsin viljelystä, minkä lisäksi muut asiantuntijat kertovat tärppejä mm. kylvötekniikkaan ja kasvinsuojeluun. Webinaarit järjestetään erikseen kevät- ja syysöljykasveille - voit halutessasi osallistua molempiin! Lue lisää ja ilmoittaudu

8.1.2026 Apetit-konserni saavutti CDP:n ilmastonmuutosarvioinnissa Management-tason ja luokituksen B. Vesivastuullisuuden arvioinnissa Apetit sai luokituksen B-. Apetit raportoi vesivastuullisuutta nyt ensimmäistä kertaa. CDP-arvosana B tarkoittaa, että yritys käsittelee ympäristövaikutuksiaan liiketoiminnassaan ja hallinnoi riskejä. Tulos kertoo järjestelmällisestä työstä ilmastoon liittyvissä kysymyksissä ja liiketoiminnan ympäristövaikutuksien huomioimisesta sekä hyvän ympäristöhallinnon varmistamisesta. Vuonna 2024 Apetit sai arvioinnissa luokituksen C. ”Apetitin ilmastotyön keskiössä ovat kestävät ruokavalinnat ja konkreettiset ilmastoteot. Vastuullisuus on yksi strategisista painopistealueistamme ja arvosanat osoittavat, että olemme oikealla tiellä”, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Miika Kemilä sanoo. Apetit teki joulukuussa 2025 sitoumuksen asettaa tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti. CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka ylläpitää maailmanlaajuista tiedonantojärjestelmää mm. sijoittajille, yrityksille ja kaupungeille heidän ympäristövaikutuksiensa hallitsemiseksi.

Apetit on viljelyttänyt palsternakkaa jo 1970-luvulta asti. Palsternakkaa käytetään erilaisissa kasvissekoituksissa kuten wokeissa, uuni- ja grillikasviksissa sekä keittokasviksissa. Lisäksi Apetit käyttää palsternakkaa keitoissa ja keittoaineksissa sekä erilaisissa kasvipohjaisissa pihveissä. Palsternakka muistuttaa juureksena paljon porkkanaa ja sitä voidaankin käyttää porkkanan lailla. ”Palsternakka tuo pähkinäistä ja paahteista makua ruokiin etenkin kypsennettynä. Se sopii mainiosti hyvin moniin ruokiin, kuten wokkeihin, patoihin, keittoihin ja kasvispihveihin. Sen maku on täyteläisempi kuin esimerkiksi porkkanan”, kertoo Apetitin portfolio- ja tuotekehityspäällikkö Hanna Pere. Köyliön vanhakartanon tilalla on viljelty palsternakkaa Apetitin tehtaalle 2000-luvulta alkaen. TIlalla viljellään monipuolisesti erikoiskasveja, kuten juureksia, kaaleja ja parsaa. Tilan juuret ulottuvat perimätiedon mukaan vuoteen 1156, jolloin se oli talonpoika Lallin tila. Vihannesviljelyä tilalla on harjoitettu 1960-luvulta asti. Palsternakan juuri kasvaa voimakkaasti loppusyksystä Palsternakka muistuttaa viljelytekniikoiden ja -tapojen suhteen porkkanaa. Eroja on mm. kasvukauden pituudessa. Palsternakka kylvetään niin aikaisin kuin mahdollista. Sadonkorjuu aloitetaan yleensä lokakuussa, sillä juuri kasvaa voimakkaasti juuri syksyllä. ”Palsternakan alkukehitys on hidasta, vaikka käytetään esi-idätettyjä siemeniä. Tästä syystä se kylvetään usein ensimmäisenä. Itämisaika on todella pitkä ja taimettuminen tapahtuu noin kuukauden jaksolla”, kertoo Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja Veli-Pekka Suni, jolla on pitkä kokemus palsternakan viljelystä niin Vanhakartanon pelloilta kuin omilla viljelyksilläänkin. Palsternakka viihtyy hyvin multavissa hietamaissa, jotta juuret pääsevät kasvamaan suuriksi. Sopimattomassa maassa ne saattavat jäädä lyhyiksi tai haaraisiksi.  Palsternakan viljelyssä rikkakasvien torjunta on haasteellista. Erityisesti koisokasvit ja saunakukka ovat ongelmallisia. Rikkojen torjunta tulee sovittaa oikeaan kohtaan taimettumista pieninä annoksina. ”Palsternakka nostetaan naatista, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia, että naatti pysyy hyvänä. Tämä on etenkin tautitorjunnassa tärkeä huomioida”, Suni kertoo. Tuholaiset eivät puolestaan ole palsternakalle suuri ongelma, vaikka porkkanakempit ovat Sunin kokemuksen mukaan viime aikoina alkaneet hakeutua palsternakkojen kimppuun.   Jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuutta Suni näkee, että kasvinsuojelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka viljely on muuttunut ajan myötä vastuullisempaan suuntaan. ”Nykyisin rikkakasvit pyritään torjumaan pieninä ja torjunta-aineita käyttämään mahdollisimman vähän, vain todettuun tarpeeseen”, Suni toteaa. Erilaisiin torjunta-ainekokeisiin ja koetoimintaan ylipäänsä Suni suhtautuu positiivisesti, sillä hän näkee niiden tärkeyden tulevaisuuden kannalta, vaikka kokeet omaa työtä lisäävätkin. ”Viljelyä pitää ajatella niin, että pellot olisivat yhä paremmassa kasvukunnossa. Se on vastuullista viljelyä”, Suni painottaa. Hän kiittää Apetitia aktiivisesta roolista ip-viljelymallin luomisessa aikanaan. ”Mukana oli ainutlaatuisia koulutushankkeita, joissa oli tasokkaita tutkijoita. Minusta se lähensi tutkimusta ja käytäntöä”, Suni kertoo. Toisena vastuullisuusnäkökulmana Suni nostaa laadun. Laatujärjestelmä on osa toimintaa ja jos ei tuota laatua, ei ole tulevaisuuttakaan. Kaiken kaikkiaan Suni nostaa vastuullisuuden yhdeksi työnsä tärkeimmistä asioista. Apetitin sopimusviljelijänä yhteistyö on sujunut hyvin, viljelytyksen ja tehtaan kanssa asioiminen on avointa ja keskusteluyhteys toimiva. Suni kiittää Apetitia myös kehityshenkisyydestä ja siitä, että mahdolliset haasteet ymmärretään puolin ja toisin.