Apetit Kasviöljy Oy

Apetit Kasviöljy Oy

Liittyvät artikkelit

Öljykasvinviljelyn menestysreseptit

Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit. Maalaji, viljavuus ja viljelykierto Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain. Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi. Kylvö Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm. Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä. Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa. Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä. Kasvinsuojelu Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin. Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä. Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt. Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä. Puinti, kuivaus ja laatu Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla. Lue lisää: RypsiRapsi2025: Öljykasvinviljelyn menestysreseptit, Viljelijähaastatteluiden yhteenveto Viljelyalan yhteistyöryhmä: Syysöljykasvien viljelijän huoneentaulu 2021 * Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021

Panostuksia kasvipohjaiseen ruokaan kannattaa tehdä – suomalaisella kasvipo...

Apetitin ja lähes 30 muun yrityksen ja organisaation allekirjoittama kantapaperi kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjun edistämisestä julkaistiin 1.2. Investointi kotimaisen kasvipohjaisen ruoan arvoketjun kehittämiseen lisää työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia sekä uusia suomalaisia innovaatioita. Investoinnit kasvipohjaisen ruoan arvoketjuun voivat edesauttaa Suomea nostamaan asemaansa nousevassa elintarvikemarkkinassa. “Suomessa on innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia”, kertoo Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola. Yksi haasteista on pula kotimaisesta raaka-aineesta. Yhteisen kannan allekirjoittajat peräänkuuluttavat, että tukea ja neuvontaa suomalaisille maataloustuottajille kehitetään yhä paremmin tarpeiden mukaiseksi. Tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit sekä osaamisen kehittämistä. Kotimaisten kasviproteiinien käytön lisääminen osa Apetitin strategiaa Lisää kotimaisia kasviproteiineja on yksi Apetitin strategisista painopistealueista vuosille 2023-2025. Raaka-aineina keskiössä ovat kotimaiset öljykasvit sekä palkokasvit, joiden kotimaista viljelyä Apetit haluaa edistää. Apetit myös tutkii mahdollisuuksia kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla tutkitaan muun muassa herneen, härkäpavun sekä kikherneen viljelyä. Apetitin kehittämä rypsipohjainen kasviproteiini BlackGrain sai uuselintarvikeluvan helmikuussa 2021. Vuoden 2022 lopulla lanseerattiin BlackGrainia sisältävä Apetit Minijauhispyörykkä.

Vuonna 2022 kylvettiin 6 000 hehtaaria syysöljykasveja

Suomessa noin viisi prosenttia vähän yli miljoonan hehtaarin vilja-alasta kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Viime syksynä syysviljojen kylvöala oli Luken tilastojen mukaan tavanomaista enemmän eli noin 100 000 hehtaaria. Syysöljykasvien eli syysrypsin  ja -rapsin kylvöala tuosta kokonaisuudesta oli 6 000 hehtaaria. Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolaista syysöljykasvien viljelyala ilahduttaa. ”Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen huono kaikille vilja- ja öljykasveille, innostusta syysöljykasvien viljelyyn on kylvöalan perusteella ollut. Niissä nähdään potentiaalia ja viljely saa jatkuvuutta. Se on tärkeää Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta”, Korolainen sanoo. Syysöljykasveilla useita etuja – talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja syysviljely tasaa työhuippuja Syysöljykasvien etuna voidaan pitää sitä, että niillä on suurempi satopotentiaali kuin kevätöljykasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo ravinteita ja estää niitä huuhtoutumasta sulamisvesien mukana keväällä. Lisäksi se sitoo hiiltä. ”Syysöljykasveilla on vankka juuristo, joka parantaa maan rakennetta jopa kevätöljykasveja tehokkaammin. Syyskylvöiset kasvit myös hyödyntävät kevätkosteuden tehokkaasti”, Korolainen listaa etuja. Rypsillä ja rapsilla on yleisesti hyvä esikasviarvo. Myös tuholaispaine on kevätöljykasveja pienempi. Erityisesti syysrypsi päästään usein myös puimaan niin aikaisin, että samalle lohkolle ennätetään kylvää vielä syysviljaa ja sen kylvö- ja korjuuajat tasaavat työhuippuja. Öljykasvien viljeleminen kasvattaa Suomen ruokaomavaraisuutta Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. Lisäksi rypsiöljyn valmistuksessa syntyy puristetta, joka hyödynnetään eläinruokinnassa. Kotimaista rypsin ja rapsin siementä käytettäisiin siis enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla. Apetit on vakaa ostaja kotimaiselle rypsille ja rapsille ja nykyiseen pinta-alaan toivotaan reilua kasvua. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää että suomalaiset ammattitaitoiset viljelijät tuottavat riittävästi öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen.