Suomessa noin viisi prosenttia vähän yli miljoonan hehtaarin vilja-alasta kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Viime syksynä syysviljojen kylvöala oli Luken tilastojen mukaan tavanomaista enemmän eli noin 100 000 hehtaaria. Syysöljykasvien eli syysrypsin  ja -rapsin kylvöala tuosta kokonaisuudesta oli 6 000 hehtaaria. Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolaista syysöljykasvien viljelyala ilahduttaa. ”Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen huono kaikille vilja- ja öljykasveille, innostusta syysöljykasvien viljelyyn on kylvöalan perusteella ollut. Niissä nähdään potentiaalia ja viljely saa jatkuvuutta. Se on tärkeää Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta”, Korolainen sanoo. Syysöljykasveilla useita etuja – talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja syysviljely tasaa työhuippuja Syysöljykasvien etuna voidaan pitää sitä, että niillä on suurempi satopotentiaali kuin kevätöljykasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo ravinteita ja estää niitä huuhtoutumasta sulamisvesien mukana keväällä. Lisäksi se sitoo hiiltä. ”Syysöljykasveilla on vankka juuristo, joka parantaa maan rakennetta jopa kevätöljykasveja tehokkaammin. Syyskylvöiset kasvit myös hyödyntävät kevätkosteuden tehokkaasti”, Korolainen listaa etuja. Rypsillä ja rapsilla on yleisesti hyvä esikasviarvo. Myös tuholaispaine on kevätöljykasveja pienempi. Erityisesti syysrypsi päästään usein myös puimaan niin aikaisin, että samalle lohkolle ennätetään kylvää vielä syysviljaa ja sen kylvö- ja korjuuajat tasaavat työhuippuja. Öljykasvien viljeleminen kasvattaa Suomen ruokaomavaraisuutta Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. Lisäksi rypsiöljyn valmistuksessa syntyy puristetta, joka hyödynnetään eläinruokinnassa. Kotimaista rypsin ja rapsin siementä käytettäisiin siis enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla. Apetit on vakaa ostaja kotimaiselle rypsille ja rapsille ja nykyiseen pinta-alaan toivotaan reilua kasvua. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää että suomalaiset ammattitaitoiset viljelijät tuottavat riittävästi öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen.

Meddelande, 5.1.2023, kl. 14.00 Apetits oljepresseri i Kantvik har under 2022 testat olika lösningar för att avlägsna de luktolägenheter som observerats i presseriets miljö. Baserat på testerna har det fattats ett beslut att skaffa en katalytisk brännare till oljepresseriet. Resultat från fältmätningar, sensoriska observationer och resultat från luktkoncentrationsmätningar visar att avlägsnandet av lukten genom katalytisk förbränning är synnerligen effektivt. Även responsen som kommit från presseriets närområde har beaktats under processen som haft som syfte att förbättra hanteringen av luktgaser. Vid Kantviks oljepresseri testades flera olika metoder för att hantera lukterna: lösningar som baserades på olika typer av ozoneringsutrustning och biofilter gav emellertid inte de önskade resultaten. Effekten och driftsäkerheten för den katalytiska brännare som valdes som lösning har varit bättre än i de andra testade lösningarna, där till exempel väderförhållanden har haft en inverkan på resultaten. Brännaren tas i bruk under sommaren 2023. Utrustningen levereras till Kantviks oljepresseri under mars–april. Brännaren installeras som en del av presseriets process under maj–juni och det betyder att ibruktagandet, enligt det preliminära tidsschemat, skulle ske vid slutet av provkörningarna i juni 2023. Apetit har i ärendet kommit överens med NMT-central i Nyland, som är den myndighet som övervakar miljötillståndet för presseriet, och samarbetar med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljöhälsa. Bakgrund – vad händer under behandlingen av luktgaser? Den katalytiska brännare som installeras i Apetits oljepresseri i Kantvik är en efterbehandlingsfas för luktgaser. Före luktgaserna förs till brännaren behandlas de med en gasrenare. Gasrenaren togs i drift i december 2020 i samband med ibruktagandet av den nya energilösningen för Kantviks oljepresseri, där man i huvudsak slopade användningen av fossila bränslen och övergick till användning av förnybara energikällor. I och med den nya energilösningen var det inte längre möjligt att bränna luktgaserna i enlighet med det tidigare tillvägagångssättet. Gasrenaren har fungerat felfritt sedan den togs i drift och den har avlägsnat luktgasernas svavelföreningar som planerat. Gasrenarens mätdon kalibreras regelbundet och renarens drift övervakas i realtid. Gasrenaren har avlägsnat de luktande svavelföreningarna på ett effektivt sätt och målvärdena för luktolägenheter har inte överskridits. I tester som har genomförts efter invånarresponsen har man ändå observerat att luktgaserna fortfarande innehåller små mängder av föreningar med låg luktgräns. Föreningarna i fråga har orsakat luktolägenheter i närområdet och man har sökt efter en lösning från och med tillfället då invånarresponsen började komma. Apetit har utfört egenkontroll av luktolägenheter sen augusti 2021 och har tagit inkommen invånarrespons i beaktande i utvecklingen av en lösning. En utredning om att göra behandlingen av luktgaser mer effektiv påbörjades i slutet av 2021 och tester av olika behandlingsmetoder i januari 2022.

Tiedote, 5.1.2023, klo 14.00 Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla on testattu vuoden 2022 aikana eri ratkaisuja puristamon ympäristössä havaittujen hajuhaittojen poistamiseksi. Testien perusteella kasviöljypuristamolle on päätetty hankkia katalyyttinen poltin. Kenttämittausten tulokset, aistinvaraiset havainnot ja hajupitoisuusmittauksien tulokset osoittavat, että hajun poistuminen katalyyttisellä poltolla on erittäin tehokasta. Myös puristamon lähialueelta tulleet palautteet on huomioitu hajukaasujen hallinnan parantamiseen tähtäävän prosessin aikana. Kantvikin kasviöljypuristamolla testattiin useita eri menetelmiä hajujen hallintaan: eri otsonointilaitteistojen ja erilaisten biosuodattamiin perustuvien ratkaisujen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivottuja. Ratkaisuksi valitun katalyyttisen polttimen teho sekä toimintavarmuus ovat olleet parempia kuin muissa testatuissa ratkaisuissa, joissa tuloksiin ovat vaikuttaneet esimerkiksi sääolot. Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023. Laitteisto toimitetaan Kantvikin kasviöljypuristamolle maalis-huhtikuun aikana. Poltin asennetaan osaksi puristamon prosessia touko-kesäkuun aikana, jolloin käyttöönotto alustavan aikataulun mukaisesti tapahtuisi koeajojen päätteeksi kesäkuussa 2023. Apetit on sopinut asiasta puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Taustaa – mitä hajukaasujen käsittelyssä tapahtuu? Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolle investoitava katalyyttinen poltin on hajukaasujen jälkikäsittelyvaihe. Ennen polttimeen päätymistä hajukaasut käsitellään hajukaasupesurilla. Hajukaasupesuri otettiin käyttöön joulukuussa 2020 Kantvikin kasviöljypuristamon uuden energiaratkaisun käyttöönoton yhteydessä, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin. Uuden energiaratkaisun myötä hajukaasujen polttaminen aiemman toimintatavan mukaisesti ei ollut enää mahdollista. Hajukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä sen käyttöönoton jälkeen, ja se on poistanut hajukaasujen rikkiyhdisteet suunnitellusti. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti. Hajukaasupesuri on poistanut haisevat rikkiyhdisteet tehokkaasti, eivätkä hajuhaittojen tavoitearvot ole ylittyneet. Asukaspalautteen jälkeen tehdyissä testeissä on kuitenkin havaittu, että hajukaasuihin jää pieniä määriä matalan hajukynnyksen yhdisteitä. Kyseiset yhdisteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähialueelle ja ongelmaan on etsitty ratkaisua siitä asti, kun asukaspalautetta alkoi tulla. Apetit on tehnyt hajuhaitoista omavalvontaa elokuusta 2021 alkaen sekä ottanut tulleet asukaspalautteet huomioon ratkaisun etsimisessä. Selvitys hajukaasujen käsittelyn tehostamiseksi aloitettiin loppuvuodesta 2021, testit eri käsittelytavoista aloitettiin tammikuussa 2022.   Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai