Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetitin jatkuvien toimintojen liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat selvästi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa tulos nousi voitolliseksi. Ruokaratkaisujenkin tulos parani vertailukaudesta. Molemmissa liiketoiminnoissa liikevaihto ja myyntivolyymit kasvoivat vertailukaudesta. Ruokaratkaisuissa myyntivolyymi lisääntyi erityisesti Food service -kanavassa ja viennissä. Vähittäiskaupassa volyymit jäivät hieman vertailukauden korkeasta tasosta. Öljykasvituotteissa markkinahinnat ovat tasaantuneet edellisvuoden korkeasta hintatasosta. Tuotekehityspanostukset varmistavat Apetitin valikoiman pysyvän kuluttajien tarpeiden mukaisena. Lanseerasimme maaliskuussa vähittäiskauppaan uudenlaisia napostelutuotteita, joissa kasvikset ja juusto yhdistyvät maukkaaksi kokonaisuudeksi. Samalla laajensimme uuni- ja grillikasvisten tuoteperhettä uudella makuvariantilla. Maku ja kilpailukykyinen hinta ovat edelleen kuluttajalle tärkeitä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Näihin pystymme tuotekategorioissamme vastaamaan. Vahvistamme Apetit-brändiä ja olemme lisänneet kotimaisen Apetit-rypsiöljyn Food service -kanavan valikoimiin. Myyntivolyymit ovat nousseet vertailukaudesta. Food service -kanava on jatkanut kasvuaan koronapandemian aiheuttaman myynnin laskun jälkeen. Viennissä myyntivolyymit ovat nousseet vahvasti hernetoimitusten myötä. Asemamme kotimaisen kuluttajan ruokavalinnoissa on pysynyt vakaana. Kustannusinflaatio ja voimakas ruoan hinnan nousu näkyvät kuluttajan käyttäytymisessä. Kuluttaja on pyrkinyt vähentämään ruokahävikkiä ja suosinut edullisemman hintaluokan tuotteita. Kasvatamme avomaankasvisten viljelyalaa alkavalla viljelykaudella. Lisäämme avomaankasvisten viljelyhehtaareja sopimusviljelijöidemme pelloilla erityisesti herneelle, perunalle ja porkkanalle. Viljelytämme alkavalla satokaudella reilusti yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia avomaan kasviksia Apetitin omalla Vastuuviljely-menetelmällä. Räpin koetilalla jatketaan työtä viljelymenetelmien kehittämiseksi. Tulevalla satokaudella keskitytään strategiamme mukaisesti kotimaisten palkokasvien viljelyn edistämiseen. Herneen lisäksi Räpillä viljellään muun muassa kikhernettä, jonka viljelyala kasvaa jälleen reilusti edellisvuodesta. Olimme mukana huhtikuussa julkaistussa Carbon Action -yhteistyöverkoston kannanotossa, jonka tavoitteena on tukea kestäviä viljelymenetelmiä ja edistää uudistavaa viljelyä. Uudistavan viljelyn edistämisellä voidaan saavuttaa hyötyjä vesistöille, ympäristölle sekä viljelijälle. Räpin koetilalla viljellään tulevana satokautena rypsiä. Olemme edistäneet kuluvan kevään aikana näkyvästi kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyä. Kaikki kotiinpäin -teemalla käydyssä kampanjassa olemme halunneet muistuttaa rypsin ja rapsin merkityksestä omavaraisuudelle sekä niiden hyvistä ominaisuuksista osana viljelykiertoa. Huoli kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalojen laskusta on todellinen; VYR:n kylvöalaennusteen* 2023 mukaan Suomessa öljykasveista suosituimman, eli kevätrypsin viljelyala tulisi tänä satokautena laskemaan selvästi. Toivomme, että viljelijät ottavat rypsin ja rapsin viljelysuunnitelmiinsa. Apetit on kotimaisille öljykasveille vakaa ostaja ja haluamme lisätä merkittävästi kotimaisten öljykasvituotteiden määrää. Säkylän pakastetehtaan uusi energiaratkaisu saadaan käyttöön kesän aikana. Pääosin uusiutuviin energialähteisiin ja lämmön talteenottoon pohjautuva energiaratkaisu on tärkeä askel energiankäyttöömme liittyvien ilmastovaikutuksien pienentämiseksi. Tutkimme** alkuvuodesta suomalaisten kuluttajien käyttötottumuksia ja käsityksiä pakastekasviksiin liittyen. Voimme tulosten perusteella todeta olevamme monella tapaa hyvällä tiellä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että pakasteet helpottavat kasvisten käyttöä ruokavaliossa. Pakastekasvikset nähdään tutkimuksen mukaan vahvasti vastuullisena valintana. Pakastekasvisten avulla jokainen voi vähentää ruokahävikkiä ja lisätä kotimaisten kasvisten osuutta lautasella ympäri vuoden.” * VYR: https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2023/03/kylvoalaennuste-2023 ** Tutkimuksen kohderyhmä oli 18–75 -vuotiaat, pakastekasviksia vähintään muutaman kerran vuodessa ostavat ja kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Lisätietoja ja tarkemmat tulokset esitettyihin kohtiin Apetitin verkkosivuilta.

Koko Suomen öljykasvisektoria palvelleen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena oli kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Hankkeen avulla viljelijöille jaettiin tietoa uusista tutkimustuloksista meiltä ja muualta. Hankkeessa hyödynnettiin öljykasviketjun yhteistyötä ja tehostettiin neuvontaa digitaalisesti somekanavia ja keskustelualustoja hyödyntäen. RypsiRapsi 2025 -hankkeen toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry 1.4.2020–31.10.2022. Mukana hankkeessa oli koko öljykasviketju mukaan lukien viljelijät, neuvonta, teollisuus ja kasvinjalostus. Tavoitteena oli saada alhainen satotaso nousu-uralle, parantaa viljelyvarmuutta sekä lisätä viljelyn kiinnostavuutta ja viljelyalaa. Hankkeen toimenpiteinä olivat koetoiminta, öljykasvien huippuosaajakoulutus, viljelijätilaisuudet, öljykasviviljelyn onnistumistekijöiden selvitys sekä viestintä. Koetoiminnalla kehitettiin vaihtoehtoisia tuholaistorjunnan menetelmiä Koetoiminta koostui koeruutukokeista, jotka toteutettiin Inkoon Västankvarnin koetilalla ja Pohjanmaalla Isokyrön, Lapuan ja Vaasan alueilla sekä havaintokokeista, joita toteutettiin eri puolilla Suomea, lähinnä Etelä-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan alueen viljelijöiden pelloilla. Koetoiminta keskittyi vaihtoehtoisten tuholaistorjunnan menetelmien kehittämiseen, kasvustorakenteen säätelyyn kevätöljykasveilla sekä syysöljykasvien viljelyvarmuuden parantamiseen. Keskeisinä käytännön viljelyä palvelevina tuloksina voidaan nostaa houkutuskaistojen käyttö kirppojen ja rapsikuoriaisen torjunnan osana, kylvötiheyden alentaminen hybridilajikkeilla kevätrapsilla sekä syysöljykasvien talvehtimisen varmistaminen riittävän aikaisella kylvöajalla, nopean taimettumisen varmistamisella sekä kasvupisteen pitämisellä matalana. Öljykasvien huippuosaajakoulutus ja viljelyn menestysresepti Osana hanketta järjestettiin halukkaille viljelijöille Öljykasvien huippuosaajakoulutus, joka koostui neljän webinaarin koulutussarjasta, pellonpiennartilaisuuksista sekä opintomatkasta Ruotsiin Uppsalan alueelle. Koulutukseen osallistui 37 viljelijää. Lisäksi öljykasvien viljelyn onnistumistekijöiden selvitystä varten haastateltiin 13 kokenutta öljykasvien viljelijää ja tulokset koostettiin raporttiin. Viestintätoimina hankkeessa perustettiin rypsirapsi.fi -sivusto sekä somekanavat Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin, joissa nostettiin ajankohtaisia öljykasvienviljelyyn liittyviä aiheita. Tulokset Hankkeen myötä kävi ilmi, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. Lue lisää hankkeesta: rypsirapsi.fi

Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit. Maalaji, viljavuus ja viljelykierto Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain. Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi. Kylvö Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm. Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä. Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa. Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä. Kasvinsuojelu Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin. Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä. Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt. Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä. Puinti, kuivaus ja laatu Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla. Lue lisää: RypsiRapsi2025: Öljykasvinviljelyn menestysreseptit, Viljelijähaastatteluiden yhteenveto Viljelyalan yhteistyöryhmä: Syysöljykasvien viljelijän huoneentaulu 2021 * Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021