Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli vertailukautta parempi. Molemmat liiketoiminnot ovat parantaneet liiketulostaan. Pidämme edelleen tulosohjeistuksen, jonka mukaan konsernin liikevoiton arvioidaan olevan vertailukauden tasolla. Satokauden näkymät ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät, mutta sadonkorjuuseen liittyvien riskien mahdollinen realisoituminen nähdään vasta syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on laskenut pääasiassa öljykasvituotteiden vertailukautta matalampien markkinahintojen takia. Apetitin liiketulos vuoden toisella neljänneksellä jäi vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa toisen vuosineljänneksen liiketulos laski selvästi vertailukauden vahvasta tuloksesta. Tulosta heikensi vertailukausien välinen myyntivolyymien vaihtelu. Ruokaratkaisuissa liiketulos oli viime vuoden tasolla. Konsernin liikevaihto toisella neljänneksellä laski vertailukaudesta. Lasku johtui pääasiassa öljykasvien markkinahintojen laskusta vertailukauteen nähden, myös myyntivolyymit laskivat. Myyntivolyymien laskussa oli normaalia vertailukausien välistä vaihtelua, eikä vuoden tuotanto- ja myyntimäärissä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Ruokaratkaisuissa liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla. Myyntivolyymit laskivat vertailukaudesta. Volyymien laskuun vaikuttivat vertailukaudella eri ajankohtana toteutuneet pakasteherneen myynnit viennissä. Kantvikin kasviöljypuristamolle rakennettavan uuden pullotuslinjan työt etenevät. Kiinteistöön liittyvät rakennusvaiheen työt ovat viimeistelyvaiheessa ja laiteasennukset alkaneet. Noin 4,5 miljoonan euron investoinnin odotetaan olevan valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti toisen vuosipuoliskon aikana. Kotimaisten avomaankasvisten satokausi on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kuuma ja kuiva kevät haastoi pinaatin ja ensimmäisenä kylvettyjen herneiden kasvua, mutta pääosin satonäkymät ovat ennakoidun mukaiset. Myös juureksien satonäkymät ovat ennen korjuukautta hyvät. Kasvatimme kuluvalle satokaudelle pakasteherneen viljelypinta-alaa 1 800 hehtaariin. Kotimainen pakasteherne on strategiassamme keskeisessä asemassa. Herneen viljelyn lisäämisellä haluamme vastata viennin kasvavaan kysyntään. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyalat kasvoivat viime vuodesta. Satokauden alkua rasitti kuivuus, joka aiheutti epätasaista taimettumista ja tuholaispainetta. Juhannuksen jälkeen sää on ollut öljykasveille suosiollisempi, ja Suomen satonäkymä on näkemyksemme mukaan keskimääräinen. Tavoitteenamme on kasvattaa entisestään kotimaisen rypsin ja rapsin käyttöä kasviöljypuristamollamme. Kotimaisuus on merkittävä erottautumistekijä kasviöljyissä. Työ kotimaisen viljelykehityksen parissa on jatkunut sekä Räpin koetilalla että RypsiRapsi-foorumin toteuttamilla viljelykokeilla. RypsiRapsi-foorumin koetoiminnan keskiössä kuluvalla satokaudella ovat kaista- ja ruutukokeina toteutettavat lajikekokeet. Huhtikuussa käynnistyi monivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jolla pyritään lisäämään rypsin ja rapsin viljelyvarmuutta ja -määrää Suomessa. Hanke on konkreettinen osoitus halusta kasvattaa kotimaisten öljykasvien viljelyä. Räpin koetilalla on keskitytty erityisesti hernelajikkeiden jatkotutkimukseen. Kokeilla halutaan löytää lajikkeet, jotka kestävät Suomen muuttuvat viljelyolosuhteet. Viime vuosina olemme nähneet entistä suurempia vaihteluita olosuhteissa rankkasateista kuumuuteen ja kuivuuteen. Kasvava tauti- ja tuholaispaine huomioidaan myös lajikekokeissa. Räpillä tehdään esimerkiksi porkkanan ja lantun lajikekokeita, ja tavoitteena on löytää uusia lajikkeita sopimusviljelijöiden käyttöön. Jatkamme työtä strategian mukaisilla painopistealueilla. Rypsinsiemenjauhe BlackGrainissa työ on keskittynyt kaupallisen mittakaavan tuotantoprosessin kehittämiseen. Herneproteiinihankkeessa on jatkettu pienen mittakaavan testauksia herneproteiinin tuottamiseksi kotimaisesta raaka-aineesta. Molemmilla hankkeilla lisäämme mahdollisuuksia kotimaisen raaka-aineen jalostusarvon nostoon. Tärkeä ERP-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Ensimmäisen tuotannon käyttöönottovaiheen on määrä tapahtua toisen vuosipuoliskon aikana. Osa Apetitin toiminnoista on ottanut uuden ERP-järjestelmän käyttöön jo viime vuoden lopulla. Elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut ja se kääntyi kesäkuussa negatiiviseksi. Tuoteryhmien välillä on edelleen isoja eroja, eikä kuluttajakäyttäytymisessä ole havaittu merkittävää muutosta. Edullisuus on edelleen tärkeä kriteeri ostopäätöksessä. Apetitin tuotevalikoima sopii vallitsevaan tilanteeseen hyvin. Toimme kesällä kauppoihin uusia kasviöljyjä. Apetitin Neito-tuoteperheeseen kuuluvat Salaattiöljy sekä Pizza- ja pastaöljy ovat laadukkaita uutuuksia, jotka sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon ja maustamiseen. Uutuustuotteiden lanseeraukset jatkuvat vielä kuluvan vuoden aikana.”

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas vierailivat Eurassa seuraamassa, kuinka Apetitin sopimusviljelijöiden tuottamia kotimaisia pakasteherneitä puidaan. Iman ja Leena maistelivat herneitä suoraan pellon laidalta, hyppäsivät Suomessa ainutlaatuisen hernepuimurin kyytiin ja vierailivat Apetitin Räpin koetilalla. Kotimaiset pakasteherneet ovat yksi ruokavaikuttajapariskunnan keittiön vakiotuotteista, minkä vuoksi vierailu hernepellolle oli erityisen mieluisa. Iman ja Leena käyttävät pakasteherneitä esimerkiksi sellaisenaan voisulan kanssa, pastassa, salaateissa sekä pestona. ”Olemme hernehulluja molemmat, joten tämä on unelmayhteistyö. Olen lapsesta asti tykännyt pakasteherneistä ja syönyt niitä jopa ihan pelkältään ateriaksi”, Iman kertoo nauraen. “Emme olleet käsittäneet, kuinka paljon asiantuntijuutta ja työtä yhden hernepussin taustalla on” Iman ja Leena totesivat pellolla herneet mehukkaiksi ja raikkaan makuisiksi. “Herneet ovat paloissa todella tiiviisti. Nämähän ovat kuin hampaat, yhtä kauniissa rivissä”, Iman ja Leena ihmettelivät tiivistä palkoa ja herneiden pakkausta. Kotimaiset pakasteherneet puidaan silloin kun ne ovat parhaimmillaan. ”Kypsymistä seurataan jopa tuntien tarkkuudella muun muassa kovuutta mittaavalla tenderometrillä. Puintiaikana hernettä puidaan ja pakastetaan ympäri vuorokauden. Jo kylvösuunnitelmassa luodaan pohja puinnin sujumiselle”, Apetitin viljelyasiantuntija Riikka Nykänen kertoo, Herneen kovuus antaa osviittaa myös herneen makeudesta, josta suomalainen pakasteherne on tunnettu maailmalla. Pakasteherneen matka pellolta pakkaseen on ripeä, jotta Suomen valoisan kesän maut ja tuoreus säilyvät ruokapöytään asti. ”Pakasteherneen viljely ja puinti on vaikuttava kokonaisuus. Vaatii saumatonta yhteistyötä, että näin iso kokonaisuus toimii ja herneet ovat pakkasessa noin kahdessa tunnissa. Emme olleet ymmärtäneet kuinka paljon työtä ja ammattitaitoa yhden hernepussin takana on”, Iman ja Leena sanovat. Hernevierailun inspiroimana Iman ja Leena valmistivat pakasteherneestä herkullisen loppukesän lisukkeen: sitruunainen fetatahna pakasteherneillä. “Ajatus oli kehittää lisuke, joka sopii vaikka lounaalle perunan kylkeen tai naposteluun leivän päälle. Herneen lisäksi haimme makua fetasta ja sitruunasta. Tässä kuten muissakin resepteissämme tavoitteena on tarjota helppo arkiruoan resepti”, Leena kertoo. Viljely edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista Pakasteherneen ympärillä työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia: viljelyasiantuntijoiden, viljelijöiden, puintitiimin ja tehtaan tuotannon lisäksi mukana on laboratorio sekä hernenäytteiden kerääjät. Lisäksi Apetit tekee herneen ympärillä jatkuvaa tutkimustyötä Räpin koetilalla. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen Apetitilla nähdään tärkeäksi tutkia eri olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita”, kertoo koetilan toiminnasta vastaava tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. ”Pakasteherneen lajikekirjo tuli meille täysin yllätyksenä ja se, millaista työtä taustalla tehdään. Maun lisäksi tulee huomioida myös kasvuaika ja pakastusominaisuudet. Nyt kun näimme, kuinka herne päätyy pellolta pakkaseen, kuinka paljon suunnittelua, kokeilua ja raakaa työtä se edellyttää, arvostus kotimaista pakastehernettä ja suomalaista alkutuotantoa kohtaan on vain kasvanut”, Iman ja Leena toteavat vieraillessaan Räpillä. Iman ja Leena valittiin vuoden 2024 ruokalähettiläiksi ansioituneina ruoan puolestapuhujina. Imanin ja Leenan verkkosivut osoitteessa imanjaleenasafkaa.com Iman ja Leena löytyvät Instagramista nimellä imanjaleenasafkaa

Kuluva kasvukausi näyttää Maija ja Jussi Heikkilän tilalla öljykasvien suhteen hyvältä. Rikkakasvien kanssa on tänä vuonna ollut haasteita. ”Rapsia viljeltiin ensimmäistä kertaa pohjavesialueella ja öljykasvien muutenkin suppeasta torjunta-ainevalikoimasta ei siellä voi käyttää tehokkaimpia aineita. Nyt ohdakkeita on paljon”, Jussi kertoo. Maija ja Jussi Heikkilän tilalla on pitkät perinteen öljykasvien viljelyyn. Rypsiä on tilalla viljelty jo kolmenkymmen vuoden ajan ja nykyisen viljelijäpariskunnan toimesta vuodesta 2015 alkaen. Rapsia on puolestaan ollut viljelyssä noin 10 vuoden ajan. ”Viime vuonna pidimme öljykasveista välivuoden, koska toissa vuonna tuli huikea onnistuminen. Ajattelin, ettei voi tulla kahta yhtä hyvää vuotta peräkkäin”, Jussi naurahtaa. Heikkilät toteavatkin, että öljykasveista on onnistuessaan mahdollisuus saada tuottoa. Rypsi ja rapsi ovat haastavia kasveja, joiden kanssa joutuu tekemään vähän enemmän töitä. Toisaalta ne ovat myös haastavuudessaan mielenkiintoisia. Lisäksi öljykasveissa on kiistattomia hyötyjä. Ne ovat erinomaisia esikasveja muille kasveille juurtensa ansiosta ja toimivat maanparantajina. ”Rypsi ja rapsi ovat myös sadon varastoinnin kannalta hyviä. Meillä on melko pienet tilat varastointiin ja öljykasvinsiemenet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi kukkivina kasveina ne tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat monimuotoisuutta luontoon”, kertoo Maija. Rikkojen ja tuholaisten torjunta edellyttää harkintaa – ruiskutusta tehdään vain tarpeeseen Heikkilät kylvävät öljykasvit yleensä kevytmuokattuun maahan. Rikkakasvien torjunnassa on onnistuttu putsaamalla pelto rikoista glyfosaatilla ennen kylvöä. Tänä vuonna etenkin ohdake ja pihatähtimö ovat olleet riesana. Vaihtoehto rikkaisille pelloille ovat hieman arvokkaammat Clearfield-lajikkeet, jotka kestävät laajatehoista rikkakasviainetta. Heikkilät kuvaavatkin, että valinnat ovat tasapainoilua kustannusten ja sato-odotuksen kanssa. Ruiskutuksia tehdään vain tarpeeseen. ”Suurin osa pelloistamme on savimaita, joissa rikkakasvien sijaan tuholaiset ovat suurempi haaste. Rapsikuoriaisia on ollut paljon tänä vuonna”, Jussi sanoo. Jussi kertoo, että tuholaispaine vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi esikasvit, naapuripeltojen viljelykset ja tuholaisten kaukokulkeumat. Tuholaisia on yleensä pellon reunoilla enemmän kuin keskellä. Paini tuholaisten kanssa vaatii kasvustojen tiivistä tarkkailua, torjuntaa ja harkintaa siitä milloin tulee reagoida ja miten. Heikkilät myös muistuttavat, ettei peli ole heti menetetty, jos tuholaisia ilmaantuu. Rapsikuoriaiset esimerkiksi syövät kukkanuppuja, niin ettei kukkaa ehdi muodostua eikä satoakaan näin ollen kukinnoista saada. Rypsin ja rapsin kompensaatiokyky on kuitenkin suuri. Hyvissä olosuhteissa ne voivat muodostaa paljon sivuversoja, jolloin satopotentiaali voi jopa kasvaa suhteessa pääversoista odotettavaan satoon. Toisaalta tällöin kukkiminen on usein epätasaista ja eriaikaista, jolloin puinti saattaa myöhästyä. Heikkilät kokevat öljykasvien viljelyn haasteeksi sen, että tärkein tuholaistorjunta-aine poistui markkinoilta ja myös peittausaineet ovat heikentyneet, mikä luo tuholaispainetta. Apetit käyttää kotimaista siementä niin paljon kuin mahdollista Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla valmistetaan rypsi- ja rapsiöljyä mekaanisesti puristamalla. Lisäksi puristusprosessissa valmistetaan rypsipuristetta rehuteollisuuden käyttöön. Apetit ostaa suuren osan kotimaisesta rypsin ja rapsinsiemenestä. ”Apetit tekee hyvää työtä siinä, että kaupoissa on kotimaista kasviöljyä. Suomalainen ruoka on kiistatta puhdasta. Ihmetyttää, että miksi teollisuudessa ei käytetä enempää kotimaista öljyä”, Heikkilät miettivät. Kaikki Apetitin puristama vähittäiskaupoissa myytävä rypsiöljy on kotimaisesta siemenestä puristettua. Kotimaisesta raaka-aineesta puristettua siementä on toki tarjolla myös ammattikeittiöön ja teollisuuteen. Koska kotimaista siementä ei ole riittävästi tarjolla, ostaa Apetit rapsia myös Euroopasta, pääasiassa Baltiasta. Vuonna 2023 perustettiin RypsiRapsi-foorumi, joka on öljykasvituotannon kehittämisryhmä. Sen tarkoituksena on edistää kotimaisten öljykasvien viljelyä ja kannattavuutta Suomessa. Foorumi kokoaa yhteen öljykasvikentän eri sidosryhmät sekä aiemman kehittämistoiminnan. Kuva: Jussi Heikkilä